Tukholma
Tilastot osoittavat: Ruotsi on Euroopan vaarallisin maa.
Näin saksalaislehti Bild otsikoi maanantaina julkaistun artikkelinsa. Bild on Saksan ja koko Euroopan suurin media. Bildin mukaan ”entinen pohjoismainen edelläkävijä on muuttunut todelliseksi painajaiseksi”.
Myös saksalaislehti Der Spiegel julkaisi juuri minidokumentin Ruotsin jengirikollisuudesta.
Siksi Ruotsissa on nyt alkanut keskustelu ampumisten ja jengiväkivallan vaikutuksesta Ruotsin imagoon. Keskiviikkona Ruotsin twitter-keskusteluissa nousi esiin sana sverigebilden, Ruotsi-kuva. Se ei näytä nyt hyvältä.
Bildin artikkeli on kuvitettu valokuvalla, jossa kynttilät palavat viime torstaina murhatun rap-tähti Einárin muistopaikalla.
Bild aloittaa tilastoja käsittelevän artikkelinsa kertomalla, että Einár oli Ruotsin viimeisin ampuma-aseväkivallan uhri. Tarkkaan ottaen kuolonuhri numero 217, kun katsotaan viittä viimeistä vuotta.
Lehti jatkaa viitaten tilastoihin, jotka Ruotsin rikoksentorjuntaneuvosto Brå julkaisi aiemmin tänä vuonna:
Ruotsissa väkivallan uhrina kuolee vuodessa 12 ihmistä miljoonaa asukasta kohden. Saksan luku on 2,9 ja EU:n keskiarvo 8. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska Ruotsin luku oli tuore ja muiden luvut vuodelta 2017.
Brån tilastoista käy myös ilmi, että Suomen luku on korkeampi kuin Ruotsin, mutta Suomea Bildin artikkelissa ei mainita.
Suomen henkirikosluvut ovat matkalla alaspäin mutta ovat yhä korkeammat kuin Ruotsin. Lukujen luonteessa on kuitenkin merkittävä ero: Ruotsissa ihmisiä kuolee kaduilla aseväkivallan seurauksena, kun Suomessa tyypillinen henkirikos tapahtuu kodin seinien sisällä. Tilastokeskuksen Findikaattori-palvelu kuvailee suomalaista henkirikosta näin:
”Tyypillinen suomalainen henkirikos on yksityisasunnossa tapahtuva ryyppyriitatappo. Aseena on keittiöveitsi.”
Myös kaikissa Baltian maissa tehdään enemmän henkirikoksia kuin Ruotsissa.
Ruotsi nousee Euroopassa kuitenkin esiin juuri aseväkivallan takia. Ja juuri siitä Bild artikkelissaan puhuu, ja juuri sen nähdään nyt Ruotsissa vaurioittavan maan brändiä.
Jos katsotaan ampumisissa kuolleiden määrää miljoonaa asukasta kohden, Ruotsin luku on 4, kun EU:n keskiarvo on 1,6.
Ja jos tarkennetaan vielä ikäryhmään 20–29-vuotiaat, ampumisissa kuolee EU:ssa 0–4 ihmistä vuodessa miljoonaa asukasta kohden, kun Ruotsissa tuo luku on 18.
Bildin artikkelia on käsitelty laajalti Ruotsin mediassa, sekä sosiaalisessa että perinteisessä. Talouslehti Dagens Industri kirjoittaa pääkirjoituksessaan, että jos Ruotsiin liitetään jatkossa mielikuva valtiosta, joka on menettänyt kontrollin jengirikollisuuden suhteen, sillä voi olla taloudellisia seurauksia.
Seuraukset voivat näkyä turismissa sekä ulkomaisen työvoiman houkuttelussa Ruotsiin.
Lehti nostaa esiin myös Tanskan päätöksen syksyltä 2019, jolloin Tanska alkoi kontrolloida Ruotsin-vastaista rajaansa suojatakseen Tanskaa ruotsalaisilta rikollisjengeiltä.
Lue lisää: ”He haluavat, ettei se vuoda heidän puolelleen” – Tanska aloittaa rajatarkastukset Ruotsin rajalla
Ruotsin TV4:n Saksan-kirjeenvaihtaja kertoi uutislähetyksessä, että Saksassa Ruotsi tavataan esittää usein ”maailman fantastisimpana maana” ja että Bildin uutisointi tulee tietysti vahingoittamaan Ruotsin maakuvaa Saksassa.
Kirjeenvaihtaja kuitenkin arvostelee lehteä siitä, että Bildin käyttämät luvut eivät ole suoraan verrattavissa toisiinsa, koska ne ovat eri vuosilta. Lehti toteaakin, että Saksan tilastot muun muassa murhissa käytetyistä aseista ovat puutteelliset. Kirjeenvaihtaja ei pidä Bildin käyttämää otsikkoa paikkansapitävänä, koska Ruotsissa ampumiset ja väkivalta keskittyvät selkeästi vain tietyille alueille ja tiettyihin ikäryhmiin.
Sosiaalisessa mediassa Bildin artikkelin näkökulmaa on myös kritisoitu vääristäväksi, koska Ruotsi ei ole Euroopan väkivaltaisin maa edes Bildin siteeraaman Brån raportin mukaan. Aftonbladetin politiikan toimittaja muistutti, että Euroopassa käydään parhaillaan myös sotaa, minkä lisäksi terrorismin uhka on monessa maassa suurempi kuin Ruotsissa.
Mutta aseväkivallan kasvu Ruotsissa on tosiasia, ei mielikuva.
Lue lisää: Ruotsilla oli hyvä tarkoitus, mutta ongelmat eivät kadonneet vaikenemalla