Venäjä kampanjoi länsimaisia rokotteita vastaan aivan tietyissä EU-maissa, sanoo ulkovaltojen vaikuttamista tutkiva meppi - Ulkomaat | HS.fi

Venäjä kampanjoi länsi­maisia rokotteita vastaan aivan tietyissä EU-maissa, sanoo ulko­valtojen vaikuttamista tutkiva meppi

EU-parlamenttiin varta vasten perustettu valiokunta tutkii ulkomaista sekaantumista EU:n toimintaan. Sandra Kalnieten kirjoittamassa mietinnössä etsitään keinoja torjua sitä.

Latvialainen meppi Sandra Kalniete puhui Euroopan parlamentissa lokakuussa.

4.11.2021 2:00 | Päivitetty 4.11.2021 7:43

Bryssel

Valko-Venäjä ohjaa pakolaisia rajansa yli EU-alueelle, Keski-Eurooppa ihmettelee niukkaa maakaasun tarjontaa Venäjältä ja Suomessa kansanedustajien sähköpostiin tulvii satoja koronapassin vastaisia viestejä päivässä.

Tänä syksynä on saatu uusia esimerkkejä siitä, millaisia vaikuttamisyrityksiä Eurooppaan kohdistuu, usein Euroopan ulkopuolelta.

Monet niistä ovat hybridivaikuttamista eli valtioiden tekemää häirintää, joka ei ole varsinaisesti sodankäyntiä mutta yhtä lailla vaarallista ja vaikeasti torjuttavaa. Myös ihmisten mieliin vaikutetaan EU:n ulkopuolelta valeuutisin ja väärää tietoa levittämällä.

Mitä EU voisi tehdä torjuakseen hyökkäykset ja vahvistaakseen jäsenmaiden häiriönsietokykyä?

Sitä on pohtinut lähes päivätyökseen latvialainen EU-parlamentaarikko Sandra Kalniete, joka vierailee torstaina Helsingissä Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksessa.

Kalniete on kirjoittanut luonnosvaiheessa olevan mietinnön EU-parlamentin erityisvaliokunnassa, joka perustettiin kesäkuussa 2020. Erityisvaliokunta käsittelee ulkomaista sekaantumista EU:n demokraattisiin prosesseihin ja siihen sisältyvää disinformaatiota.

Kalniete on etähaastattelun aikana Latviassa, joka kamppailee koronaepidemian neljännen aallon kanssa. Tilanne on niin vakava, että Latvia pyysi apua ulkomailta, muun muassa Suomelta, joka lähetti maahan hengityskoneita.

Latviassa noin 60 prosenttia väestöstä on rokotettu koronavirusta vastaan.

”Ennen puhuttiin rautaesiripusta, minä puhuisin koronaesiripusta. Tilastoista näkee hyvin selvästi, missä maissa Venäjä käy kampanjaa länsimaisia rokotteita vastaan. Latvian lisäksi esimerkiksi Bulgariassa ja Romaniassa rokotustahti on jäljessä muusta Euroopasta.”

Kalniete arvioi, että pitkä neuvostovallan aika pitää etenkin vanhempaa sukupolvea yhä otteessaan. Vieläkään ei uskota sitä, mitä hallitus kertoo. Salaliittoteoriat uppoavat sitä paremmin, mitä alempi on koulutustaso.

Ulkopuolinen vaikuttaja pääsee tavoitteeseensa, jos lopputuloksena on epävakaa ja kyräilevä ilmapiiri, jossa ihmiset päätyvät eri leireihin ja luottamus viranomaisiin murenee.

”Tavoitteena on horjuttaa ja luoda jakolinjoja EU:n sisään. Taustalla ovat taloudelliset intressit, jotka liittyvät esimerkiksi energiaan.”

Latvian armeija pystytti piikkilanka-aitaa Valko-Venäjän rajalle Robezniekin lähistöllä syyskuun lopussa.

Erityisvaliokunta nimeää mietinnössään ulkomaisen sekaantumisen pääasiallisiksi pahantekijöiksi Venäjän ja Kiinan. Niillä on rahaa ja kykyä teknisesti yhä hienostuneimpiin kyberiskuihin ja vaikuttamisyrityksiin.

Parlamentti ei aiemminkaan ole kursaillut arvostellessaan kyseisiä maita – se on suorasukaisempi kuin monet jäsenmaat, jotka pelkäävät esimerkiksi kauppasuhteiden kärsivän liiasta kritiikistä.

Eurooppa oli Venäjän ja Kiinan suhteen pitkään sinisilmäinen, mutta Kalnieten mukaan tietoisuus on nyt parantunut. Saksa ehti hänen mielestään tehdä silti pahan virheen edistäessään Nordstream 2 -kaasuputkea, jonka takia Euroopan riippuvuus Venäjän kaasusta vain kasvaa.

Kalniete pitää erityisen vaarallisena sitä, että nämä kaksi maata ovat onnistuneet värväämään eurooppalaisen eliitin edustajia yrityksiinsä. Mietintöluonnos nimeää muun muassa Suomen entisen pääministerin Paavo Lipposen (sd) ja Saksan entisen liittokanslerin Gerhard Schröderin, jotka ovat tehneet yhteistyötä venäläisen Gazpromin kanssa nopeuttaakseen kaasuputkien lupaprosesseja.

Kiinalaisten palkkalistoilla on muun muassa Ranskan entinen pääministeri Jean-Pierre Raffarin.

”Arvostetuille valtiomiehille voi olla vaikea sanoa, että ’toimit väärin’. Itse he todennäköisesti kokevat toimintansa oikeutetuksi.”

Euroopan vihreä siirtymä eli fossiilisista polttoaineista luopuminen ei Kalnieten mukaan ole millään tavoin Venäjän intresseissä. Nyt jo näkyy, että maa haluaa turvata pitkät kaasuntoimitussopimukset EU-maiden kanssa.

Kiinni otettuja maahanpyrkijöitä istuskeli Valko-Venäjän rajalla Latvian Vorzovan lähistöllä elokuussa.

Erityisvaliokunnan tehtävä on laaja, niin myös mietintöluonnos. Kun EU-parlamentti on käynyt neuvottelut ja hyväksynyt sisällön ensi vuoden puolella, EU:n komissio saa siitä hyvän pohjan lakiehdotuksilleen, Kalniete sanoo.

”Me valiokunnassa olemme tehneet diagnoosin ja ehdottaneet siihen lääkitystä. Nyt olennaista on se, noudattaako potilas eli komissio, neuvosto ja jäsenmaat ehdotuksiamme.”

Valiokunnan ehdotusten muuttaminen laeiksi tulee olemaan vaikeaa ja todennäköisesti vasta seuraavan komission työlistalla.

”Teknologian kehitys on niin nopeaa, että lainsäädäntö laahaa väkisinkin jäljessä.”

Kalniete pitää kuitenkin hyvänä, että nykyinen komissio on jo antanut isot lakiehdotukset digitaalisista markkinoista ja palveluista.

Aihepiiri on nyt vahvasti esillä EU-parlamentissa. Viikon päästä parlamentti kuulee Facebookin sisäisiä käytäntöjä ilmiantanutta Frances Haugenia.

valiokunta on kuullut yli sataa asiantuntijaa kootessaan lääkkeitä ulkopuolista vaikuttamista vastaan.

Valiokunta ehdottaa muun muassa, että EU asettaisi standardit poliittisten puolueiden rahoittamista koskevalle kansalliselle lainsäädännölle. Vaihtelua maittain on nyt paljon, samoin laeissa olevia porsaanreikiä.

Kalnieten mukaan EU:n ja jäsenmaiden tulisi antaa julkista rahoitusta muun muassa laatujournalismille, faktantarkistajille sekä tiedon manipulointia tutkiville ja medialukutaitoa edistäville kansalaisjärjestöille.

EU:n pitäisi Kalnieten mielestä vastata ulkomaisiin vaikuttamisyrityksiin myös pakottein – tai konkreettisin estein. Itse hän kannattaa aidan rakentamista EU:n ja Valko-Venäjän väliselle rajalle, jotta pakolaisten käyttäminen hybridiaseena loppuisi.

Sandra Kalniete

  • Latvialainen EU-parlamentaarikko vuodesta 2009, edustaa Euroopan kansanpuolueen EPP-ryhmää ja kotimaassaan Vienotība- eli Yhtenäisyys-puoluetta.

  • Jäsenenä ja mietinnön kirjoittajana parlamentin erityisvaliokunnassa, joka käsittelee ulkomaista sekaantumista EU:n demokraattisiin prosesseihin.

  • Jäsenenä myös ulkoasiainvaliokunnassa.

  • Toimi Latvian ulkoministerinä vuosina 2002–2004 ja lyhyen aikaa maataloudesta vastaavana EU-komissaarina vuonna 2004. Oli Latvian presidenttiehdokkaana vuonna 2008.

  • Syntynyt vuonna 1952 Siperiassa, jonne hänen perheensä oli karkotettu Latviasta. Kalniete on kirjoittanut perheestään vuonna 2007 suomennetun kirjan Tanssikengissä Siperiaan.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat