Sudanin vallankaappaus ravistelee koko Afrikan sarven entisestään haurasta turvallisuustilannetta - Ulkomaat | HS.fi

Sudanin vallan­kaappaus ravistelee koko Afrikan sarven entisestään haurasta turvallisuus­tilannetta

Sudanin vallankaappaus johtui valtaosin maan sisäisistä erimielisyyksistä, mutta se kytkeytyy myös laajempaan alueelliseen konfliktiin.

Sudanilaiset nuoret osallistuivat sotilasvallankaappausta vastustavaan mielenosoitukseen Berrin alueella Sudanin pääkaupungissa Khartumissa torstaina.

31.10.2021 2:00 | Päivitetty 31.10.2021 13:50

Vielä pari vuotta sitten Afrikan sarven tulevaisuus näytti valoisammalta kuin pitkään aikaan.

Etiopiassa valtaan oli noussut vuonna 2018 uudistusmielinen pääministeri Abiy Ahmed. Hän alkoi vapauttaa yhteiskuntaa pitkään jatkuneen sortovallan jälkeen.

Nyt Abiyn johtama 115 miljoonan asukkaan Etiopia on ajautunut jatkuvasti laajenevaan sisällissotaan Tigrayn aluetta hallitsevan TPLF-puolueen joukkoja vastaan. Julma sota maan pohjoisosissa uhkaa luoda nälänhädän ja on ajanut Etiopian hallituksen vastakkainasetteluun kansainvälisen yhteisön kanssa.

Naapurimaassa Sudanissa puolestaan nähtiin vuonna 2019 toiveita herättänyt vallankumous, joka päätti vuosikymmeniä jatkuneen Omar al-Bashirin sotilasdiktatuurin.

Sudanissa käynnistyi siirtymä kohti demokratiaa. 44 miljoonan asukkaan maa oli avautumassa ja liittymässä osaksi kansainvälistä yhteisöä.

Maanantaina Sudanissa tehtiin kuitenkin sotilasvallankaappaus. Siirtymävaiheen hallituksen siviilijohtajat vangittiin tai pakotettiin kotiarestiin.

Etiopian ja Sudanin tapahtumat ovat sinänsä erillisiä, mutta niillä on myös kytköksiä toisiinsa. Jos kärjistymiskehitystä ei saada katkaistua, uhkana voi olla jopa laajempi alueellinen sota.

Sudanissa vallankaappauksen tehnyt kenraali Abdel Fattah al-Burhan on luvannut palauttaa siviilivallan. Hän perusteli vallankaappausta sillä, että sotilaat halusivat estää sisällissodan puhkeamisen maassa, jossa eri puolueiden ja erityisesti sotilaiden ja siviilien erimielisyydet olivat kasvaneet siirtymähallinnon aikana.

Sotilasvallankaappaus on kuitenkin jo kostautunut: Sudan hyllytettiin väliaikaisesti Afrikan unionista. Yhdysvallat sekä Maailmanpankki ovat jäädyttäneet apupakettejaan. Valtaosa sudanilaisista vastustaa vallankaappausta, mikä on johtanut levottomuuksiin ja mielenosoituksiin.

Jos kenraali Burhan ei pian palauta valtaa siviilihallinnolle, tavalliset sudanilaiset tulevat tuntemaan vaikutukset nahoissaan, sanoo Suomessa vieraileva Mohamed Elsanousi.

”Sudanissa on jo nyt pulaa ruoasta ja polttoaineesta, ja tilanne pahenee tulevina viikkoina, elleivät asiat muutu. Jos sotilaat eivät palauta valtaa siviileille, Sudanin talous heikkenee pahasti ja ihmiset kärsivät.”

Elsanousi on sudanilainen ja työskentelee johtajana Kirkon ulkomaanavun perustaman uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkostossa Washingtonissa.

Elsanousin oli tarkoitus matkustaa Khartumiin ensi viikolla uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhankonferenssiin. Vuorokausi ennen sotilasvallankaappausta hän sai kuitenkin Khartumin hallinnolta viestin, jossa kerrottiin konferenssin lykkäämisestä poliittisen epävakauden vuoksi.

”Siellä siis tiedettiin ennakkoon, että sotilasvallankaappaus on alkamassa.”

Lue lisää: Kenraali puolustelee sotilas­vallan­­kaappausta, mutta kadut täyttyvät mielen­osoittajista – Tutkija kertoo, mitä Sudanissa tällä hetkellä tapahtuu

Vaikka valtaosa länsimaista on tuominnut vallankaappauksen, vallan napanneella kenraali al-Burhanilla on myös kansainvälisiä tukijoita.

Hän on saanut sotilaskoulutuksensa Egyptissä, missä korkein valta on niin ikään sotilailla. Varsinkin kuluneen vuoden aikana Sudan ja Egypti ovat yhdessä lisänneet painetta Etiopiaa vastaan.

Tämä johtuu siitä, että Etiopia on rakentamassa Niilin yläjuoksulle valtavaa patoa, joka uhkaa alajuoksun maiden eli Sudanin ja Egyptin vesivarantoja. Etiopiaa pato auttaa kehittymään.

Onkin merkillepantavaa, ettei Egypti ole tuominnut vallankaappausta. Tuomintaa ei ole tullut myöskään Saudi-Arabialta tai Arabiemiraateilta, joilla on läheisiä kytköksiä Sudanin sotilasjohtoon. Hiljainen on ollut myös Israel, joka äskettäin normalisoi suhteet Sudaniin.

Onko mahdollista, että Sudanin sotilasvallankaappaus liittyisi Sudanin ja Egyptin kasvavaan huoleen Etiopian patohankkeesta?

Egypti suosii Sudanin sotilashallintoa siviilien sijaan, arvioi International Crisis Groupin vanhempi tutkija Jonas Horner Yhdysvaltain hallinnon rahoittamalle VOA Newsille.

Hornerin mukaan Egypti tukee Sudanin sotilashallintoa, koska uskoo sotilaiden pitävän paremmin huolta Egyptin intresseistä liittyen patohankkeeseen ja sen nostattamiin jännitteisiin.

Sudanin armeija käy myös taisteluja etiopialaisjoukkoja vastaan, sillä maiden välillä on rajakiista. On mahdollista, että patohanke, rajakiistat ja laajeneva Etiopian sisällissota ovat kaikki yhdessä rohkaisseet Sudanin sotilasjohtoa ottamaan vallan omiin käsiinsä.

Rauhanvälitysverkoston johtaja Elsanousi arvioi hänkin, että alueellisilla turvallisuuskysymyksillä on vaikutusta Sudanin sisäisiin tapahtumiin.

”Sanoisin kuitenkin, että ainakin 80-prosenttisesti sotilasvallankaappaus johtuu Sudanin sisäisistä asioista.”

Vangittuja Etiopian sotilaita Tigrayn alueen pääkaupungin Mekelen kaduilla heinäkuussa.

Kyse on siis hyvin monitasoisesta konfliktista:

On Sudanin hauras siirtymähallinto, joka otti takapakkia sotilasvallankaappauksen vuoksi. On Etiopian laajeneva sisällissota ja taistelujen mahdollisesti aiheuttama, satojatuhansia ihmisiä uhkaava nälänhätä. On rajaselkkaus Etiopian ja Sudanin välillä.

On militaristinen diktatuuri Eritrea, joka on Etiopian hallituksen joukkojen tukena tunkeutunut Tigrayn alueelle Pohjois-Etiopiaan tehden konfliktista jo rajat ylittävän sodan.

Kaiken tämän yllä leijuu Egyptin ja Sudanin kokema uhka Etiopian patohankkeesta.

Lue lisää: Maailman pahin nälänhätä vuosi­kymmeniin muhii Afrikan sarvessa – Ihmiset syövät puun lehtiä, ja vauvat syntyvät alle kilon painoisina

Lue lisää: Etiopian sisäinen selkkaus uhkaa laukaista Afrikan jättien sodan, jossa taistellaan Niilin vedestä

Elsanousin mukaan riski alueellisen konfliktin syntymiselle on olemassa.

”Ei ole epäilystäkään siitä, että Sudanin, Etiopian ja Egyptin välisillä suhteilla on alueellisia seurauksia.”

Useissa kohdissa kyteviä konflikteja pitäisi nyt ryhtyä sammuttamaan, ennen kuin ne pahimmassa tapauksessa yhdistyvät yhdeksi isoksi roihuksi.

Sudanin kohdalla kansainvälisen yhteisön pitäisi jatkaa sotilashallinnon painostamista, jotta se palaisi nopeasti takaisin demokratiakehitykseen, Elsanousi sanoo.

”Sudanin tulevaisuus on sen varassa, että sinne saadaan siviilien johtama demokraattinen hallitus. Vaikka Sudanin sisällä eri ryhmien väliset erimielisyydet olivat todellisia, ne eivät voi olla oikeutus sotilasvallankaappaukselle.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat