Näin Daniel Ortegasta tuli tropiikin Lukašenka – Nicaraguan diktaattori on teljennyt seitsemän vastaehdokasta tyrmään tai kotiarestiin - Ulkomaat | HS.fi

Näin Daniel Ortegasta tuli tropiikin Lukašenka – Nicaraguan diktaattori on teljennyt seitsemän vasta­ehdokasta tyrmään tai koti­arestiin

Suomenkin vasemmiston entinen vallankumoussankari on muuttunut vuosi vuodelta kovaotteisemmaksi. Sunnuntaina hän voittaa räikeän vilpilliset presidentinvaalit.

Nicaraguan presidentti Daniel Ortega (oik.) ja varapresidentti Rosario Murillo esiintyivät Vallankumouksen aukiolla Managuassa viime kesäkuussa.

7.11.2021 10:39

Tropiikin Lukašenka, kevytversio Castrosta.

Näin voisi luonnehtia keskiamerikkalaisen Nicaraguan presidenttiä Daniel Ortegaa, 75, jonka otteet ovat vuosi vuodelta rumempia.

Vertailukohdat Valko-Venäjän ja Kuuban diktaattoreihin ovat sikälikin luontevia, että Ortega turvaa valtakautensa jatkumisen tavalla, jossa on demokratiaa vain lumeeksi.

Sunnuntaina Nicaraguassa pidetään presidentinvaalit, ja Ortegan varteenotettavimmat vastustajat ovat tyrmässä tai maanpaossa.

Verkkolehti Confidencialin laskurin mukaan Nicaraguassa on toukokuun jälkeen vangittu tai suljettu kotiarestiin seitsemän Ortegan vastaehdokkaaksi halunnutta.

Tunnetuin on Cristiana Chamorro, joka on tiukasti vartioidussa kotiarestissa.

Chamorron äiti, nyt 92-vuotias Violeta Chamorro, on entinen presidentti. Hän kukisti Daniel Ortegan demokraattisissa vaaleissa vuonna 1990.

Ortega ei aio antaa vaalitappion toistua. Hän on kelpuuttanut vastaehdokkaikseen puolen tusinaa vaaratonta, heikosti tunnettua miestä.

”Kun joku heistä ilmestyy tv-ruutuun, kaikki ovat että ’kukas tuo on?’” luonnehti nicaragualainen entinen diplomaatti Edgar Parrales uutistoimisto Reutersille.

Lisäksi Nicaraguassa on viime kuukausina teljetty tyrmään kymmenittäin muita poliittisia johtajia, liike-elämän vaikuttajia, järjestöaktiiveja ja toimittajia.

Vangittuja on lähteestä riippuen 30–40. Suurin osa on El Nuevo Chipote -nimellä tunnetussa vankilassa. Monilla vangitsemisperusteena on ”kansan puolustamiseksi” säädetty epämääräinen laki numero 1055.

Vangituille ei ole kuitenkaan luettu syytteitä. Useimmat eivät ole saaneet tavata perheenjäseniään tai asianajajiaan.

Noin 6,6 miljoonan asukkaan Nicaraguasta on myös lähtenyt maanpakoon ainakin kymmeniätuhansia ihmisiä. Heitä on paennut ennen kaikkea naapurimaahan Costa Ricaan.

Myönteisenä seikkana Nicaraguan vaalivuodesta voi todeta, että kaduilla ei ole koettu laajamittaista väkivaltaa.

Vuonna 2018 pääkaupunki Managuassa ja monissa muissa kaupungissa puhkesi suuria Ortegan vastaisia protesteja.

Virkavalta ja epäviralliset asejoukot kukistivat protestit kovaotteisesti. Yli 300 ihmistä tapettiin, arvioi muun muassa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

Nicaraguan vaalien kummallisiin piirteisiin kuuluu se, että kansa saa tavallaan kaksi presidenttiä kerralla.

Nicaraguan presidentti Daniel Ortega on julistanut puolisonsa, varapresidentti Rosario Murillon ”kanssapresidentiksi”.

Ortegan puolisolla, varapresidentti Rosario Murillolla on jo pitkään ollut vahva asema hallituksessa.

Lokakuun lopussa Ortega ilmoitti televisiossa, että Murillo on hänen ”kanssapresidenttinsä”.

Kyse lienee ollut Murillon aseman pönkittämisestä siltä varalta, että Ortega joutuisi itse väistymään pian vallasta. Murillo on Ortegaa viisi vuotta nuorempi eli 70-vuotias.

Nicaraguan perustuslaki ei tunne ”kanssapresidenttiä”, mutta Ortega vetosi sukupuolten tasa-arvoon.

”Meillä on kaksi presidenttiä, koska kunnioitamme 50–50-periaatetta, eli meillä on yhteispresidenttiys toveri Rosarion kanssa”, Ortega sanoi nicaragualaisen La Prensa -lehden mukaan.

Daniel Ortega puhui ”toveri” Rosariosta, koska Nicaraguan valtapuolue FSLN on periaatteessa marxilainen.

Ortega nousi valtaan juhlittuna vallankumoussankarina, kun hänen sandinistinsa onnistuivat vuonna 1979 syrjäyttämään Nicaraguaa pitkään hallinneen Somozan suvun väkivaltaisen oikeistodiktatuurin.

Ortega hallitsi Nicaraguaa koko 1980-luvun, ensin ”jälleenrakennuksen juntan” johtajana ja sitten presidenttinä. Nicaraguassa käytiin tuolloin sisällissotaa, jota Yhdysvallat osaltaan lietsoi tukemalla oikeistosissejä.

Sandinistien Nicaragua oli Euroopan ja myös Suomen vasemmiston lempilapsia. Kun Ortega ja Murillo vierailivat Suomessa toukokuussa 1985, he saivat haltioituneen vastaanoton.

Nicaraguan presidentin Daniel Ortegan autosaattue Helsingissä vuonna 1985.

Nicaraguan presidentti Daniel Ortega ja hänen puolisonsa Rosario Murillo söivät jäätelöt Helsingin-vierailullaan toukokuussa 1985.

Suomi tuki Nicaraguaa avokätisesti kolmen vuosikymmenen ajan. Kehitysapua annettiin yhteensä satojen miljoonien eurojen edestä.

Vuonna 2012 Suomi lopetti kahdenvälisen kehitysyhteistyön viimeisenä Pohjoismaana, kun Ortegan valtajärjestelmän rämettyneisyys oli jo aivan ilmeistä.

Nicaragua on edelleen Latinalaisen Amerikan köyhimpiä maita.

Daniel Ortega nousi uudestaan valtaan presidentinvaaleissa 2006. Sen jälkeen hänet on valittu kahdesti jatkokaudelle. Vaalivilppi on muuttunut kerta kerralta räikeämmäksi.

Ortegan perhe on keskittänyt valtaa itselleen myös ottamalla hallintaansa radio- ja televisioasemia sekä valtionyhtiöitä.

Kansainvälinen arvostelu ei ole Ortegaa ja Murilloa hetkauttanut.

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken on Reutersin mukaan luonnehtinut sunnuntain vaaleja ”huijaukseksi” ja syyttänyt presidenttiparia ”itsevaltaisen dynastian” luomisesta.

Euroopan unionin ulkopoliittinen johtaja Josep Borrell puolestaan luonnehti Ortegaa tällä viikolla ”diktaattoriksi”, kertoi uutistoimisto AFP.

Sekä Yhdysvallat että EU ovat asettaneet Nicaraguan vallanpitäjille pakotteita.

Ystävät ovat käyneet Ortegalta vähiin. Venäjä on sentään pysynyt uskollisena.

Ortegan ja Murillon vaalityöhön on valjastettu venäläiset linja-autot. Venäjä on lahjoittanut niitä Nicaragualle sadoittain.

Nicaraguan maanteillä on tänä syksynä jyrännyt venäläisbussien letkoja, kuten Sandinismin äänen eli La Voz del Sandinismon verkkosivuilta käy ilmi.

Managuassa järjestettiin lokakuun lopussa tilaisuus, jossa valtava määrä venäläisbusseja ajettiin muodostelmaan. Sen keskellä oli yleisö.

Oppositiolehti La Prensa kertoi, että pääesiintyjä Daniel Ortega piti imperialisminvastaisen puheen, mutta ei maininnut lähestyviä presidentinvaaleja sanallakaan.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat