Etiopiassa kapinallinen aseryhmä Oromojen vapautusarmeija (OLA) sanoo, että kapinalliset voisivat vallata pääkaupungin Addis Abeban kuukausien tai jo viikkojen aikana.
Tigrayn kansanvapautusarmeijan (TPLF) kanssa liittoutuneen OLA:n tiedottaja Odaa Tarbii kommentoi asiaa uutistoimisto AFP:lle.
”Jos asiat etenevät tämänhetkisen suunnan mukaisesti, puhutaan kuukausista ellei viikoista”, Tarbii sanoi viitaten OLA:n etenemiseen kohti pääkaupunkia.
Oromojen vapautusarmeija on ilmoittanut haluansa lisää itsehallintoa, minkä takia se on noussut maan hallitusta vastaan.
TPLF ja OLA ovat molemmat kertoneet vallanneensa merkittäviä alueita Addis Abebaa ympäröivistä Amharan ja Oromian maakunnista.
Etiopian hallinto julisti etenemisen vuoksi kansallisen hätätilan. Addis Abeban kansalaisia määrättiin rekisteröimään tuliaseensa, ja pääministeri Abiy Ahmed kehotti kansalaisia tarttumaan ”mihin tahansa aseeseen ja keinoon”, jotta he voisivat puolustaa alueitaan ja naapurustojaan.
Addis Abebassa työskentelevä Suomen Pakolaisavun Etiopian-maajohtaja Lotta Kinnunen kertoo joukkojen etenemisen lähelle pääkaupunkia tulleen kaupunkilaisille yllätyksenä.
”Kyllä täällä selkeästi on huoli ilmassa ja ihmiset valmistautuvat pahimpaan tilanteeseen. Kaikki olivat tuudittautuneet siihen uskoon, että Addikseen asti he eivät tule.”
Kukaan ei Kinnusen mukaan oikeastaan tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Etiopiassa on jo pitkään ollut vaikea saada luotettavaa tietoa, sillä maan hallinnon ja kapinallisjoukkojen viestintä on usein ristiriitaista. Lisäksi journalistien toimintaa maassa on rajoitettu.
”Huhuja liikkuu koko ajan. Kyseessä ei ole enää pelkkä TPLF, vaan myös OLA:n etenemisestä on erilaisia tietoja”, Kinnunen sanoo.
Kaupunkilaiset katsoivat paikallisten sanomalehtien etusivuja Etiopian pääkaupunki Addis Abebassa 3. marraskuuta.
Suomen Pakolaisapu on toiminut maassa noin vuoden, tähän asti lähinnä Gambelan osavaltiossa maan länsiosassa. Siellä epävakauteen ollaan Kinnusen mukaan totuttu.
”Nyt Addiksessa on kriittisempi tilanne, vaikka yleensä se on toisin päin: Olemme valmistautuneet siihen, että toiminta hetkittäin taukoaa Gambelassa.”
Gambelassa järjestö on työskennellyt pakolaisleireillä, joissa on Etelä-Sudanista saapuneita ihmisiä. Avun tarpeessa on Etiopiassa kuitenkin paljon muitakin.
”Pakolaisuus on täällä kolmijakoista: Etiopian pohjoisosasta on mennyt pakolaisia Sudaniin, eri puolilla maata on maansisäisiä pakolaisia ja heidän lisäkseen on saapujia muista maista”, Kinnunen kertoo.
Esimerkiksi maan sisäisten pakolaisten määrä liikkuu Kinnusen mukaan jo sadoissa tuhansissa, ja tilanne elää koko ajan.
Kapinallisliike TPLF on kyennyt levittäytymään Tigaysta yllättävän laajalle alueelle, koska se on käyttänyt taistelutaktiikkanaan niin sanottua ”ihmisaaltoa”, arvioi professori Redie Berekateab Pohjoismaisesta Afrikka-instituutista Uppsalasta.
”On mobilisoitu koko väestö mukaan sotaan. Kun ihmismassat hyökkäävät, puolustautuminen on hyvin vaikeaa”, eritrealaistaustainen Berekateab sanoo puhelinhaastattelussa.
Berekateabin mukaan TPLF on värvännyt joukkoihinsa jopa 15–16-vuotiaita nuoria ja sotaan on lähdetty vain muutaman päivän ampumiskoulutuksella. Tämän vuoksi myös hallitus on kehottanut kansalaisia vastustamaan ”kaikin keinoin” kapinallisten hyökkäystä.
Berekateab ei kuitenkaan usko, että kapinallisilla on suuria mahdollisuuksia vallata pääkaupunki tai lyödä liittovaltion joukkoja.
”En sano, että se on mahdotonta, mutta en usko, että heidän kapasiteettinsa riittää.”
Etiopian alueelliset vallat ja asevoimat ovat Berekateabin mukaan liittoutuneet kansallisen armeijan kanssa ja taistelevat yhdessä TPLF:ää ja OLA:n sissijoukkoja vastaan.
”Hallituksella on käytössä kaikenlaisia aseita hävittäjistä ohjuksiin. Jos hallitus ottaa kaikki keinot käyttöönsä, en usko, että sitä pystytään kaatamaan.”
TPLF:n tavoitteet ovat Berekateabin mukaan myös epäselvät.
”TPLF:llä ei ole mahdollisuuksia palata Addis Abebaan ja ryhtyä johtamaan maata, koska suurin osa etiopialaisista vastustaa sitä.”
Hän viittaa TPLF:n lähes 27 vuotta jatkuneeseen, vuonna 2018 päättyneeseen valtakauteen, jota leimasivat korruptio ja vakavat ihmisoikeusloukkaukset.
Tigraylaisia on vain noin kuusi prosenttia Etiopian 115 miljoonasta asukkaasta.
Siviilit ovat kärsineet nyt vuoden jatkuneesta konfliktista pahoin. Kärsimystä valottaa keskiviikkona ilmestynyt YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston ja Etiopian valtion asettaman ihmisoikeuskomission yhteinen raportti.
Sotaa marraskuusta 2020 kesäkuuhun 2021 tarkasteleva raportti syyttää kaikkia konfliktin osapuolia siviilien kiduttamisesta ja tappamisesta, joukkoraiskauksista sekä etnisyyteen perustuvista pidätyksistä.
”Meillä on perusteltuja syitä uskoa, että tämän ajanjakson aikana kaikki Tigrayn konfliktin osapuolet ovat syyllistyneet kansainvälisten ihmisoikeuksien, humanitaarisen oikeuden ja pakolaislakien rikkomuksiin”, YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet sanoi Reutersin mukaan.
”Osa näistä voi olla laskettavissa sotarikoksiksi ja rikoksiksi ihmisyyttä vastaan.”
TPLF:n ja OLA:n joukkojen ohella sodan osapuoliin kuuluvat Etiopian armeija ja sen tärkeimmät tukijat, Amhara-maakunnan joukot sekä naapurimaa Eritrean joukot.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet puhui 3. marraskuuta tiedotustilaisuudessa Genevessä liittyen Etiopian konfliktia käsittelevään raporttiin.
Raportti ei tarkentanut kaikkien eri osapuolten tekemien rikkomusten laajuutta suhteessa toisiinsa. Sen tutkijat eivät ole pystyneet koostamaan kaikista teoista kattavaa listaa.
Bachelet kuitenkin sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan, että raportin tarkastelujaksolla Etiopian ja Eritrean joukot tekivät suurimman osan rikkomuksista. Sen jälkeen ihmisoikeusvaltuutettu on saanut kasvavissa määrin ilmoituksia TPLF:n tekemistä vääryyksistä sekä edelleen jatkuvista Etiopian ja Eritrean joukkojen rikkomuksista.
”Etenkin eritrealaisjoukot rikkoivat ihmisoikeuksia”, Bachelet totesi.
Raportti pohjautuu yhteensä 269 haastatteluun, joista monet sisältävät julmia yksityiskohtia raiskauksista ja silpomisista.
Keskiviikkona ei ollut vielä selvää, voisiko raportti toimia pohjana oikeudellisille toimenpiteille. Etiopia ja Eritrea eivät ole Kansainvälinen rikostuomioistuimen (ICC) jäsenmaita, minkä vuoksi sillä ei ole toimivaltaa asiassa.
Pääministeri Abiy hyväksyi raportin, vaikkakin ”vakavin varauksin”. Hän huomautti, ettei maan hallintoa syytetä siinä kansanmurhasta tai ruoan käyttämisestä aseena.
Bachelet kuitenkin vastasi toimittajien kysymyksiin mahdollisista kansanmurhasyytöksistä toteamalla, että joissain tapauksissa vääryyksiä motivoi etnisyys, mutta niitä täytyisi tutkia lisää.
Pääministeri Abiy sanoi, että raportin syytöksiä tultaisiin tutkimaan siviili–sotilasyhteistyönä. Abiyn myöhemmät puheet, joita hän piti sodan syttymisen vuosipäivän kunniaksi, eivät kuitenkaan antaneet viitteitä konfliktin rauhanomaisesta päättämisestä.
”Tulemme hautaamaan tämän vihollisen verellämme ja luillamme sekä nostamaan Etiopian kunnian taas korkealle”, Abiy sanoi armeijan päätukikohdassa Addis Abebassa.
TPLF:lle uskolliset joukot hyökkäsivät sotilastukikohtaan Tigrayssa 3. lokakuuta 2020, minkä jälkeen liittovaltion joukot hyökkäsivät Tigrayhin.
Tutkija Berekateab arvioi, että myös länsivaltojen, kuten EU:n ja Yhdysvaltojen, toiminnalla on syynsä siihen, että sisällissota on äitynyt niin pahaksi. Hänen mukaansa kansainvälisen yhteisön olisi pitänyt vaatia TPLF:ää laskemaan aseensa eikä jatkaa sotimista hallituksen kesäkuussa julistaman tulitauon jälkeen.
”TPLF:n olisi pitänyt hyödyntää tulitaukoa ja ryhtyä neuvottelemaan rauhasta. Samalla he olisivat saaneet ruokaa ja lääkkeitä ja muuta apua. Onko hallituksen syy, että tigraylaiset nyt kärsivät?”
