Tätä tarkoittaa rokottamattomien pandemia: Saksassa rokotuksesta kieltäytyminen ei ole enää yksityisasia - Ulkomaat | HS.fi

Tätä tarkoittaa rokottamattomien pandemia: Saksassa rokotuksesta kieltäytyminen ei ole enää yksityis­asia

Kahtiajako rokottamattomien ja rokotettujen välillä syvenee monissa maissa, kun vaatimukset rokotepakoista ja vapauksien rajoituksista kiihtyvät.

Lääkäri antoi naiselle koronarokotteen Berliinissä maanantaina.

5.11. 10:50

Berliini

Koronatartuntaluvut kasvavat taas hurjaa vauhtia useissa Euroopan maissa, täsmälleen kuten vuosi sitten tähän aikaan.

Tunnelma vuoden takaiseen verrattuna on kuitenkin hyvin erilainen. Silloin kaikki olivat pandemian edessä samalla viivalla, sulkutoimien ja taudinuhan uhreja, osa toki haavoittuvampana kuin toiset.

Rokotteiden hyväksymisiä ja rokotusten aloitusta odotettiin kuumeisesti, ja rokottamisen uskottiin lopettavan pandemian.

Niin ei käynyt, vaan poliitikot ja viranomaiset joutuvat nyt rukoilemaan osaa ihmisistä ottamaan rokotuksen. Samalla jako rokottamattomien ja rokotettujen välillä syvenee.

Saksassa terveysministeri Jens Spahn totesi tällä viikolla, että maassa vallitsee valtava rokottamattomien pandemia. Torstaina Saksassa lyötiin koko pandemian ajan päivä­kohtainen ennätys tartuntaluvuissa. Perjantaina sekin meni rikki, ja uusia tartuntoja kirjattiin lähes 37 000.

Saksan rokotekattavuuden kasvu on hidastunut syksyn aikana, ja täysi rokotesuoja on noin 67 prosentilla väestöstä. Suomessa täysi rokotesuoja on noin 70 prosentilla.

Onneksi suuri tartuntamäärä ei enää tarkoita yhtä monien sairastumista kuin ennen rokotuksia. Mutta teho-osastot ovat alkaneet jo täyttyä monin paikoin Euroopassa. Sairaalahoitoon joutuvat ovat lähes kautta linjan rokottamattomia.

Koronaviruksen takia sairaalaan joutuminen ei ole vain sairastuneen oma ongelma. Syöpä­hoidot, muiden vakavien sairauksien hoidot ja monet leikkaukset siirtyvät tai peruuntuvat vakavin seurauksin, kun rokote­kieltäytyjät vievät sairaala­paikat.

Saksassa ja Itävallassa on rokottamattomien pandemian rinnalle noussut toinenkin uusi käsite: rokottamattomien ”lockdown”. Se tarkoittaa sitä, että rokotettujen ja rokottamattomien vapaudet todella erotetaan toisistaan aiempaa jyrkemmin.

Uusia päätöksiä rajoituksista odotetaan eri puolilla Saksaa ja Itävaltaa lähipäivinä.

Niin Saksassa kuin Itävallassa poliitikot ovat luvanneet, että viime talven kaltaisia sulkuja ei enää tule. Poliitikot voivat aina pettää lupauksensa, mutta kynnys ”lockdowniin” on toistaiseksi poliittisesti korkealla.

Sulkuja pelkää Saksassa tavallisen kansan lisäksi myös talouselämä. Yhteiskunnan pysähtyminen tulisi kalliiksi.

Saksan teollisuusliiton nokkamies Siegfried Russwurm vaati tällä viikolla rokotus­pakkoa päivähoidossa, kouluissa ja hoitoaloilla työskenteleville sekä koronapasseja työ­paikoille.

Rokotepakkoa hoitoalalle vaaditaan myös inhimillisyyden nimissä. Viime viikonloppuna Saksassa järkytti uutinen vanhainkodista, jossa kahdeksan vanhusta kuoli koronatautiin. Kyseisessä hoitokodissa hoitajista vain puolet oli rokotettu.

Ranskassa ja Italiassa koronarokotuksen ottaminen on hoitoalojen työntekijöille pakollista, ja Italia on Euroopan maista ensimmäinen, jossa koronapassia vaaditaan nyt kaikilla työpaikoilla.

Rokottamattomien vapauksien kaventaminen vaatii oikeudellista pohdintaa kaikkialla eikä tapahdu kivutta missään. Ranskassa oli jo syyskuussa saanut potkut 3 000 hoitoalan työntekijää rokotesuojan puuttumisen takia.

Yhdysvalloissa osa poliiseista uhkaa irtisanoutua rokotuspakon takia. Rokottamattomille otetaan tammikuussa käyttöön viikoittaiset testit yli sadan hengen työpaikoilla.

Saksassa työnantajien piiristä vaaditaan myös selkeämpiä laillisia oikeuksia kysyä työn­tekijöiden rokotusstatuksesta.

Rokotus ei ole enää yksityisasia vaan yhä enemmän koko yhteiskunnan asia.

Saksassa yleistyy nyt käytössä myös eräänlainen ”kovennettu koronapassi”, sillä negatiivista testitulosta ei enää hyväksytä yhtä laajasti korona­todistukseksi kuin aiemmin.

Vain todistettu immuniteetti joko täydellä rokotesuojalla tai parantumis­todistuksella oikeuttaa sisään­pääsyyn moniin tapahtumiin ja sisätiloihin.

Kesän jälkeen yleistyneen mallin nimi on saksankielisissä maissa 2G-sääntö. Nimi tulee sanoista genesen (parantunut) ja geimpft (rokotettu). Aiemman 3G-säännön käyttö vähenee, kun getestet (testattu) pudotetaan listasta yhä useammin.

Esimerkiksi joulumarkkinoita ei haluta tänä vuonna vielä perua, mutta niille päästäkseen pitäisi todistaa immuniteettinsa joko täydellä rokotesuojalla tai parantumistodistuksella.

Saksassa koronapassia on sovellettu kesästä asti Suomea laajemmin ja joustavammin. Suomessa sen vaatiminen on kytketty vain alueille, joilla muutenkin on rajoituksia voimassa.

Itse näytin passia Berliinissä viimeksi lapseni opettajalle vanhempainvarttityyppisessä tapaamisessa.

Torstaina perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) ilmoitti, että myös Suomessa mietitään koronapassin käytön laajentamista esimerkiksi työpaikoille.

Rajoitukset ja pakot lisäävät rokotuskattavuutta, mikä on huomattu jo koronapassin kanssa.

Silti rokotteesta kieltäytyminen on monelle tärkeämpää kuin pääsy baariin tai jopa oma työpaikka. Rokotekriittisyys ja luottamuksen puute kytevät syvällä.

Saksassa korkeimmat tartuntaluvut osuvat melko täsmälleen niille alueille, joissa rokotuskattavuus on pienin.

Samalla kyse on alueista, joissa oikeistopopulistinen, osin äärioikeistolainen AfD sai vahvimman kannatuksensa syyskuun liittopäivävaaleissa. Puolueen dna:han kuuluu vallanpitäjien vastustaminen.

Luottamuksen mureneminen ei ole vierasta Suomessakaan. Vielä pandemian jälkeenkin riittää pohdittavaa siinä, voidaanko yhtenäisyyttä ja luottamusta enää parsia kasaan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat