Viron sairaalat täyttyivät taas, osasyynä huonompi rokotuskattavuus kuin Suomessa: ”Meillä on ihmisiä, jotka seuraavat vain Venäjän uutisia ja suosituksia” - Ulkomaat | HS.fi

Ylihoitaja Reena Loit sairaalan koronaosastossa Tallinnassa.

Viron sairaalat täyttyivät taas

Viron rokotuskattavuus on alle 60 prosenttia, ja maan sairaanhoito on kuormittunut.


11.11. 2:00 | Päivitetty 11.11. 14:35

Tallinna

Kyllä meitä kaikkia väsyttää, sanoo ylihoitaja Reena Loit.

Hän vastaa sisätautiosastojen ja koronavirustartunnan saaneiden potilaiden hoitohenkilökunnasta. Olemme Loitin työpaikalla Pohjois-Viron lääketieteellisessä keskuksessa Tallinnan Mustamäellä. Sairaalassa hoidetaan parhaillaan runsasta sataa covid-19-tautia sairastavaa ihmistä.

Viron tartuntatilanne on räjähtänyt viimeksi kuluneen kuukauden aikana.

Yhdellä sairaalan kolmesta korona­potilas­osastosta on meneillään ruoka-aika. Hengityskoneet suhisevat. Joku jaksaa istua sängyn reunalla. Silmämääräisesti arvioituna suuri osa potilaista on keski-iän ylittäneitä miehiä.

Koronapotilas ja henkilökuntaa.

Reena Loitin opastuksella puettu venttiili­maski kiristää. Tänne ei muutenkaan tee mieli jäädä yhtään pidemmäksi aikaa kuin on syytä.

Onneksi henkilöstö sai pitää kunnon kesäloman ja kesällä tartunnoissa oli tyven, Loit kiittelee. Viron toinen koronavirusaalto kesti nimittäin noin puoli vuotta toukokuuhun saakka, ja kolmas aalto käynnistyi lokakuussa.

”Intoa, jolla teimme töitä edellisen aallon aikana, ei enää näy.”

Viron pohjoisosassa ja pääkaupunki Tallinnan ympäristössä tartuntatilanne ei ole yhtä raju kuin Etelä-Virossa. Esimerkiksi Põlvan maakunnassa kahden viikon ilmaantuvuus­luku sataatuhatta henkeä kohden oli loppuviikosta yli 3 100 ja Valgan maakunnassa yli 2 100.

Sairaaloiden tilanne on kriittinen erityisesti Etelä- ja Itä-Virossa. Sunnuntaina itäisessä Narvan kaupungissa covid-19-potilaille varatuista 24 vuodehoitopaikasta oli käytössä jo 19, kertoi sanomalehti Postimees. Rakveren sairaalassa oli sunnuntaina tilaa enää yksittäisille hätätapauksille.

Pohjois-Viron lääketieteellinen keskus sijaitsee Tallinnan Mustamäellä.

Mutta raskasta aikaa Tallinnassakin eletään.

Mustamäellä sijaitsevaan pääsairaalaan avataan toinen koronapotilaiden teho-osasto, kertoo tehohoitotoimintojen ylilääkäri Kristo Erikson.

”Nyt tehohoitopaikkoja on 14. Kaksin­kertaistamme määrän 28:aan. Pohjois-Virossa kolmas aalto on vasta alkamassa”, Erikson sanoo puhelimitse kokoustensa välillä.

Henkilökunnasta on tällä kertaa kovempi pula, arvioivat sekä Erikson että ylihoitaja Loit. Tämä johtuu siitä, että toisen aallon aikana useampi yksityinen lääkäriasema ja -sairaala oli suljettuna kuin nyt.

Ylikuormitusta helpottavat eri alojen opiskelijat. Myös Viron puolustusvoimien asepalvelusta suorittava lääkintähenkilökunta on määrätty auttamaan terveyden­huolto­sektoria.

Johtajaylilääkäri Peep Talving on Viron hallituksen nimittämän koronapandemian torjunnan tiedeneuvottelukunnan jäsen ja Tarton yliopiston kirurgian professori.

Ilmassa on nyt pientä optimismia: viikonloppuna koko Virossa todettujen uusien tartuntojen määrä alkoi viimein pienentyä. Sairaaloita positiivinen kehitys ei juuri auta, sillä niiden kuormitus kasvaa vielä.

”Sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden määrän kehitys näkyy tartuntapiikistä noin kymmenen päivän viiveellä. Kuolemat seuraavat kaksi tai kolmekin viikkoa jäljessä”, sanoo Pohjois-Viron lääketieteellisen keskuksen johtajaylilääkäri Peep Talving.

Hän on myös Tarton yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kirurgian professori ja vastaa puhelimeen matkalta Tarttoon opettamaan.

Päivät yhteiskunnan palveluksessa venyvät pitkiksi Talvingillakin: illalla on Viron hallituksen koronapandemian vuoksi nimittämän tiedeneuvottelukunnan kokous.

”Tällä hetkellä sairaalat pärjäävät kuormituksen kanssa. Yhtään kriittisiä ensiaputoimintoja ei ole jouduttu karsimaan”, Talving painottaa.

Vähemmän välttämättömiä toimintoja on supistettu. Leikkaussaleissa vuorotellaan: yhdeltä päivältä perutaan sydänleikkaukset, toiselta ortopediset leikkaukset.

”Leikkaussalihoitajia on siirretty työskentelemään tehohoitoyksiköissä. Näin olemme pärjänneet.”

Sairaalan koronahenkilöstö on jälleen joutunut koville.

Mutta kuinka kauan? Kuormitus on jo nyt kova. Mitä jos sairaalahoitoa tarvitsevien määrä ei alakaan pienentyä?

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa ryhtynyt varautumaan siihen, että Viro saattaa tarvita apua.

Suomen sairaanhoitopiirit käyvät ministeriön johdolla keskustelua mahdollisuudesta tuoda Virosta sairaimpia covid-19-potilaita hoidettavaksi Suomeen.

”Olen näistä keskusteluista tietoinen”, johtajaylilääkäri Talving sanoo.

”Toistaiseksi keskusteluissa on ollut, että Suomeen voitaisiin ottaa hoitoon yksi potilas yliopistollista sairaalaa kohden. Tämä tarkoittaisi viittä potilasta, joten mistään pitkän aikavälin ratkaisusta ei tosiaan ole kyse.”

Talvingin mielestä on hyvä, että keskustelua käydään. Avuntarjous on sinänsä arvokas, sillä eihän tulevaisuudesta ja seuraavista virusaalloista koskaan tiedä. Teho­hoito­potilaiden kuljettamisessa on kuitenkin riskinsä, eikä Viron omakaan sairaala­kapasiteetti ole aivan lopussa.

Samaa mieltä on tehohoitotoimintojen ylilääkäri Kristo Erikson. Hän tuntee Suomen resurssit hyvin, koska työskenteli viisitoista vuotta Oulun yliopistollisen sairaalan tehohoidossa ja palasi Viroon kolme vuotta sitten.

”Kyllä Viro voi ja Viron pitää pärjätä itse. Onhan hoitajapula todellisuutta Suomessakin.”

Myös Suomessa tartuntaluvut ovat kasvaneet. Silti ne ja sairaaloiden kuormitus ovat Viroon verrattuna maltillisia. Mitä on tehty eri tavoin?

Yksi vastaus löytyy rokotuskattavuudesta. Suomessa kaksi rokoteannosta saaneiden osuus ylitti keskiviikkona 80 prosenttia. Virossa kaksi annosta oli maanantaina saanut 58 prosenttia.

Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään: Suomessa kattavuus lasketaan 12 vuotta täyttäneistä ja Virossa koko väestöstä. Tästä huolimatta on syytä olettaa, että Suomen rokotuskattavuus on korkeampi.

Maanantaina Viron sairaalahoidossa olevista koronapotilaista 72 prosenttia oli kokonaan rokottamattomia.

Johtajaylilääkäri Talving kertoo lukemastaan uutisesta. Poliitikko oli saanut korona­tartunnan ja päätynyt samaan sairaala­huoneeseen neljän muun korona­potilaan kanssa. Kaikki muut olivat rokottamattomia.

Poliitikko oli kysynyt heiltä syytä rokottamattomuuteen ja saanut vastauksen: ei venäjänkielisessä televisiossa ole vielä kehotettu ottamaan mitään rokotusta.

”Meillä on tässä maassa ihmisiä, jotka seuraavat vain Venäjän uutisia ja suosituksia”, Talving sanoo.

Mitään tilastotietoja rokotuksen ottaneiden äidinkielestä ei ole.

”Mutta kaikkein pienin rokotuskattavuus on tällä hetkellä Narvassa, jossa asuu venäjänkielistä väestöä. Muut pienen rokotuskattavuuden alueet ovat suurten kaupunkien ulkopuolella.”

Osa ihmisistä uskoo, ettei sairastu, jos ei muutenkaan käy missään. Näin ajattelevat varsinkin vanhemmat ihmiset.

”Meillä oli lokakuussa paikallisvaalit. Yksikään ehdokkaista ei kampanjoissaan painottanut rokotusten tärkeyttä”, Talving sanoo.

”En voi syyttää heitä, koska tuo teema tuskin on avain vaalivoittoon. Mutta pidän tätä menetettynä mahdollisuutena.”

Kampanjoidessaan ehdokkailla on mahdollisuus tavoittaa kaikki äänestäjät. He olisivat voineet markkinoida rokotuksia pandemian torjunnassa.

”Samaan aikaan näin lääkärinä, miten koronajunan vauhti kiihtyi. Ja se kiihtyi kovaa.”

”Terveys on sinun käsissäsi!” sanotaan mainoksessa, jossa kehotetaan huolehtimaan käsihygieniasta.

Rokotukset ja koronarajoitukset polarisoivat virolaista yhteiskuntaa, Talving sanoo.

Virolaiset ovat periaatteellinen ja periksi­antamaton kansa. Nämä sinänsä hyvät ominaisuudet näkyvät kuitenkin myös siinä, että rajoitusten ja rokotusten vastustaminen on suorastaan jyrkkää.

Esimerkiksi viime viikolla Viron puolustusvoimat irtisanoi 46 ihmistä, joukossa kahdeksan upseeria, jotka kieltäytyivät esittämästä rokotustodistusta.

Ylihoitaja Reena Loit ja tehohoidon ylilääkäri Kristo Erikson selittävät tilannetta historiallisilla syillä. Loitin mukaan on ihmisryhmiä, jotka eivät Viron uudelleen itsenäistyttyä ole kokeneet löytäneensä paikkaansa yhteiskunnassa. He ovat etääntyneet viranomaisista eivätkä luota niihin.

”Kyse on kansalaisten suhtautumisesta ohjeisiin”, Kristo Erikson vertaa Viroa ja Suomea.

”Virossa ohjeita noudatetaan vähemmän. Tässä nähdään nyt noudattamatta jättämisen tulos.”

”Intoa, jolla teimme töitä edellisen aallon aikana, ei enää näy”, Reena Loit kertoo.

Näin Viron poliisi valvoo koronarajoituksia

Elokuun 16. päivästä alkaen poliisi on jakanut Virossa yli 12 000 maskia. Yli 19 000:ta ihmistä on puhutettu. Puhutuksista suurin osa on liittynyt piittaamattomuuteen maskipakosta.

Valvontakäyntejä on tehty elokuun puolivälin jälkeen yli 18 000. Niistä noin 10 000 on tehty kauppoihin ja 5 000 julkisiin kulkuvälineisiin.

Karanteenimääräysten rikkomisesta voidaan määrätä korkeintaan 800 euron sakko. Maskipakon rikkomisesta voi saada korkeintaan 400 euron sakon. Oikeus­henkilöille, kuten yrityksille, sakko voi olla korkeintaan 13 000 euroa.

Rajoitusten rikkomisesta on annettu yli 150 rangaistusta. Niistä runsaat 80 on määrätty maskimääräysten rikkomisesta, ja sakon määrä on vaihdellut 20 eurosta 300 euroon. Karanteeni- ja eristysmääräysten rikkomisesta on annettu runsaat 30 rangaistusta. Yrityksiä koskevia rangaistuksia on määrätty yli 40.

Elokuun puolivälistä alkaen poliisi on saanut kiinni 37 väärennettyä koronavirukseen liittyvää asiakirjaa. Niistä 30 on ollut väärennettyjä negatiivisia testituloksia ja 7 rokotustodistuksia.

Väärennöksiä esiintyy enimmäkseen maan rajoilla, ja niistä rangaistaan rikoslain mukaan. Myös toisen henkilön asiakirjojen esittäminen omana on rikos, josta voidaan rangaista korkeintaan 400 euron sakolla.

Lähde: Viron poliisi- ja rajavalvontaviraston valvontajohtaja Tago Trei.

Oikaisu 11.11.2021 klo 14.34: Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että Suomen rokotuskattavuus hipoo 80 prosenttia. Suomen rokotuskattavuus 12 vuotta täyttäneiden osalta ylitti keskiviikkona 80 prosentin rajan. Lisäksi täsmennetty, että Viron ja Suomen rokotuskattavuus lasketaan eri tavoin: Suomessa 12 vuotta täyttäneistä ja Virossa koko väestöstä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat