Pääministerin paikan jättävä Stefan Löfven pitää Ruotsin jengirikollisuutta ”giganttisena ongelmana”, josta vastuu on myös huumeita ostavalla keskiluokalla - Ulkomaat | HS.fi

Stefan Löfven jättää puoluejohtajan tehtävät Ruotsin sosiaalidemokraattien puoluekokouksessa Göteborgissa.

Viimeinen päivä johdossa

Pääministeri Stefan Löfvenin mukaan ruotsidemokraatteja ei voi verrata muiden Pohjoismaiden oikeistopopulistisiin puolueisiin. Hän pitää puoluetta rasistisena.


4.11. 18:24

Göteborg

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven myhäilee. On hänen viimeinen päivänsä Ruotsin sosiaalidemokraattisen puolueen johdossa.

Löfven istuu neuvotteluhuoneessa Göteborgin messukeskuksessa. Sinne kerääntynyt puolueväki valitsee pian hänen seuraajakseen Magdalena Anderssonin, josta voi myös tulla Löfvenin seuraaja pääministerinä.

Hieman myöhemmin puheenjohtajavalinta myös sinetöityi.

Lue lisää: Magdalena Andersson valittiin Ruotsin sosiaali­demokraattien puheen­johtajaksi

Lue lisää: Ruotsin seuraavaksi pääministeriksi on nousemassa henkilö, jolla on yllättävä kyky: hän kestää huonoa tunnelmaa

Taakse jää lähes kymmenen vuotta puolueen johdossa ja seitsemän pääministerinä. Löfven väistyy johdosta, kun Ruotsissa käydään suurta keskustelua jengirikollisuudesta ja Löfvenin hallitus on juuri saanut kovaa kritiikkiä pandemian aikana tehdyistä virheistä.

Hän vaikuttaa silti olevan hyvällä tuulella.

”Tässä on pikkuleipiä”, Löfven sanoo suomalaistoimittajille, joille hän on luvannut antaa haastattelun.

Pikkuleivät jäävät syömättä, kun haastattelu alkaa.

Alkajaisiksi Löfven sanoo pitävänsä puoluejohtajuutta ja Ruotsin johtamista suurena kunniana kaltaiselleen ”työläiskundille”.

Löfven on ollut Ruotsin johdossa niin pitkään, että maa ja sen politiikka ovat ehtineet muuttua merkittävästi. Ruotsissa on kuvailtu Löfvenin kulkeneen kriisistä kriisiin, eikä hän lähde kiistämään kuvausta.

Jengiväkivaltaa Löfven ei kuitenkaan kutsu kriisiksi vaan ”giganttiseksi yhteis­kunnalliseksi ongelmaksi”.

Miten se ratkaistaan?

”Haluaisimme tietysti, että ongelma poistuisi näin”, Löfven sanoo ja napsauttaa sormiaan.

Mutta se ei tietysti onnistu.

Ruotsissa on kuollut ampumistapauksissa tänä vuonna yli 40 ihmistä. Viime vuonna kuolleita oli 47. Suurin osa ampumisista kytkeytyy maahanmuuttajavaltaisiin rikollisjengeihin ja jengien välienselvittelyihin. Suuri osa henkirikoksista jää selvittämättä.

Ampuma-aseilla tehdyssä väkivallassa Ruotsi on noussut Euroopan kärkeen.

Poliisi tutki rikospaikkaa Rosengårdin kaupunginosassa Malmössä vuonna 2017, kun 16-vuotiasta poikaa oli ammuttu kuolettavasti.

Oppositiopuolue maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson on arvioinut, että Ruotsin jengiväkivaltaan liittyvien ongelmien korjaamisessa kestää ainakin 20 vuotta.

Löfvenin mukaan se on liian pitkä aika.

”En halua spekuloida, miten pitkään siinä menee, mutta sen on tapahduttava nopeammin kuin 20 vuodessa.”

Lue lisää: Pääministeri Marin Ruotsin jengi­rikollisuuden kasvusta: ”Suomessa tilanne ei onneksi ole sen kaltainen kuin Ruotsissa”

Löfvenin vastaus ongelmiin on muun muassa poliisien määrän kasvattaminen. Ruotsin tavoitteena on kouluttaa ja palkata 10 000 uutta poliisia vuoteen 2024 mennessä. Se kasvattaisi poliisien määrän noin 30 000:een. Suomessa poliiseja on noin 7 300.

”Meillä ei ole koskaan ollut niin paljon poliiseja kuin nyt. Lisäksi poliisi on saanut enemmän valmiuksia. Heillä on työkalut, mutta meidän on jatkettava panostuksia”, Löfven sanoo.

Pääministerin mukaan jengirikollisuuden onnistuneesta kitkemisestä on jo merkkejä. Ruotsissa on tällä hetkellä esimerkiksi yli tuhat jengirikollisuuteen kytkeytyvistä rikoksista epäiltyä enemmän lukkojen takana kuin kaksi vuotta aiemmin.

Löfven sanoo, että Ruotsin on onnistuttava pysäyttämään nuorten virta rikollisjengeihin. Se vaatii kuntien, sosiaalipalvelujen ja koulujen yhteispanostuksia. Se vaatii integraation onnistumista.

Vastuuta Löfven perää myös keskiluokalta, joka ostaa rikollisilta huumeita.

”Jos viihdekäyttää huumeita perjantai- tai lauantai-iltana, tulee ymmärtää, että silloin antaa samalla jengeille voimaa. Mitä enemmän ihmiset käyttävät huumeita, sitä enemmän jengit saavat rahaa.”

Suomen kanssa tehtävästä yhteistyöstä Stefan Löfven nostaa esiin erityisesti puolustusyhteistyön. ”Mitä Ruotsi ja Suomi tekevät yhdessä, sillä on merkitystä. Sen näkevät Yhdysvallat ja muut isot pelurit. Me kannamme vastuuta omasta lähialueestamme."

Rikollisjengit ovat päässeet kehittymään Ruotsissa suurkaupunkien lähiöissä, joissa suurin osa ihmisistä on maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia.

Maahanmuuttajan matka sisään ruotsalaiseen yhteiskuntaan on yhä liian pitkä, mutta Löfvenin mukaan tilanne on parantunut.

Toisesta maasta Ruotsiin muuttaneet pääsevät nyt nopeammin työmarkkinoille kuin Löfvenin hallituksen astuessa valtaan. Mittarina Löfven pitää aikaa, joka kuluu siihen, että puolet maahanmuuttajista pääsee työmarkkinoille.

”Vuonna 2014 luku oli yli yhdeksän, lähes kymmenen vuotta. Nyt se kestää neljä vuotta. Sitä pitää yhä lyhentää ja kun se lyhenee, sosiaalisten ongelmien riski pienenee.”

Löfven sanoo haastattelussa kahteen otteeseen, että hänen arvojensa pohjalla on ajatus, jonka mukaan kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Sen täytyy näkyä politiikassa.

”Ja tässä pitää olla tarkkana. Kyse ei ole ihmisten taustasta, ihonväristä tai uskonnosta vaan esimerkiksi runsaasta työttömyydestä. Kun puhutaan esimerkiksi jengeihin mukaan lähtevistä lapsista, olen täysin vakuuttunut, että mitä useampi näkee vanhempiensa lähtevän töihin joka aamu ja mitä paremmin koulut toimivat, sitä useampi miettii, tulisiko minusta isona hitsaaja, lääkäri tai lentäjä.”

Stefan Löfven ja pääministeri Sanna Marin tapasivat viime vuonna Ruotsin pääministerin vapaa-ajanasunnolla Harpsundissa.

Löfvenin aikana Ruotsin politiikka on mullistunut. Aiemmin puoluekentällä oli kaksi selvästi erottuvaa blokkia: vasemmisto ja oikeisto. Ruotsidemokraattien nousun jälkeen blokkipolitiikka murtui, koska yksikään puolue ei suostunut ruotsidemokraattien kanssa yhteistyöhön.

Politiikasta on tullut epävarmempaa, Löfven sanoo.

Hänen suhteensa ruotsidemokraatteihin on selkeä. Hän pitää puoluetta rasistisena.

”Ruotsidemokraatit on puolue, jonka juuret ovat uusnatsismissa”, Löfven sanoo ja muistuttaa, että puolueen perustajien joukossa oli natseja.

”Sen jälkeen puolueen historiassa on pitkä lista rasistisia lausuntoja, ja vain muutama vuosi sitten sanottiin, että juutalaiset ja saamelaiset eivät voi olla ruotsalaisia. Kyse on rasistisesta puolueesta.”

Löfvenin mukaan ruotsidemokraatteja ei voi verrata muiden Pohjoismaiden oikeisto­populistisiin puolueisiin. Suomessa, Norjassa ja Tanskassa nämä puolueet ovat päässeet joko hallitukseen tai hallituksen tuki­puolueeksi, mutta Ruotsissa ruotsi­demokraatit on suljettu toistaiseksi ulos yhteistyöstä.

”Näillä muilla pohjoismaisilla puolueilla on toisenlainen tausta”, Löfven sanoo.

Lue lisää: Ruotsin pääministeri on Antti Rinteen puhelimessa pelkkä Stefan: Suomen pääministerit kertovat yhteistyöstä ja väistyvän Löfvenin kovimmista paikoista

Pääministeriaikansa pahimpina kriiseinä Löfven pitää Drottninggatanin terrori-iskua huhtikuussa 2017. Viisi ihmistä kuoli, kun kuorma-auto ajoi jalkakäytävällä väkijoukkoon.

”Syyttömiä ihmisiä, jotka hienona perjantai-iltapäivänä sattuivat olemaan kaupungilla ostoksilla ja valmistautumassa viikonloppuun. Ja sitten tulee joku, joka ajaa kävelytielle. Se oli minulle henkisesti kovin paikka.”

Kriiseistä Löfven nostaa esiin myös pandemian. Ruotsissa on kirjattu pandemian ajalta yli 15 000 koronavirukseen liittyvää kuolemaa.

Viime viikolla Ruotsin koronakomissio julkaisi toisen osaraporttinsa, jonka mukaan Ruotsin varautuminen pandemiaan on ollut ala-arvoista ja maa on ollut koronatoimissaan myöhässä. Testauskapasiteetin kasvattamisessa kesti liian pitkään, samoin uusien lakien säätämisessä.

Löfven myöntää testauskapasiteetin ongelmat mutta siirtää vastuuta myös kunnille ja maakunnille, joiden tehtävänä oli järjestää testaus.

”Olemme tehneet niin kuin uskoimme olevan parasta.”

Ruotsin koronatoimissa oli myös monia hyviä puolia, Löfven sanoo.

”Ylikuolleisuus Ruotsissa on ollut yksi pienimmistä Euroopassa. Ja kun vuoden 2020 suurin puheenaihe oli, pitäisikö koulut sulkea, uskon monissa muissa maissa ajateltavan nyt, että koulujen sulkeminen niin dramaattisesti oli harmi. Siinä me olimme oikeassa.”

Torstaina Stefan Löfven jättää paikkansa puolueen johdossa, mutta pääministerinä hän pysyy vielä hetken. Hän ei vielä kerro, milloin eroaa tehtävästään, mutta pian se tapahtuu.

Se tarkoittaa myös koko hallituksen eroa, minkä jälkeen valtiopäivät äänestää uudesta pääministeristä. Tehtävään nousee Magdalena Andersson, jos hän saa neuvoteltua tuen keskustalta ja vasemmistopuolueelta.

Silloin Stefan Löfven poistuu poliittiselta näyttämöltä. Hän ei vielä kerro, mitä tekee seuraavaksi.

”Ensiksi haluan viettää enemmän aikaa vaimoni Ullan kanssa. Sitten haluan tehdä jotain yhteiskunnallista. Ehkä jotain lasten kanssa.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat