Bosnia ja Hertsegovinaa uhkaa repeytyminen, länsivallat vaikuttavat tilanteen suhteen voimattomilta: ”Tämä voi johtaa uuteen sotaan” - Ulkomaat | HS.fi

Bosnia ja Hertsegovinaa uhkaa repeytyminen, länsivallat vaikuttavat tilanteen suhteen voimattomilta: ”Tämä voi johtaa uuteen sotaan”

Bosnia ja Hertsegovinan serbijohtaja pyrkii avoimesti irtautumaan rauhansopimuksesta, YK varoittaa.

Bosnian serbitasavallan johtaja Milorad Dodik ja kaksi muuta Bosnia ja Hertsegovinan johtajaa Željko Komšić sekä Šefik Džaferović odottivat vieraita Sarajevossa heinäkuussa. Bosnia ja Hertsegovinan johtajuus on jaettu kolmelle henkilölle.

7.11.2021 14:29 | Päivitetty 7.11.2021 17:30

Balkanilla sijaitsevassa Bosnia ja Hertsegovinassa on meneillään vakava poliittinen kriisi, jossa on aineksia jopa uuden konfliktin syttymiseen.

YK:n nimittämä rauhanlähettiläs Christian Schmidt varoitti viime viikolla, että Yhdysvaltain välittämä rauhansopimus on vaarassa murentua. Tällä voi olla arvaamattomia seurauksia Euroopan kaakkoisnurkassa.

Kriisin kärjistymisen keskiössä on Bosnian serbijohtaja Milorad Dodik, joka on toistuvasti uhannut Bosnian serbien lähtevän omille teilleen.

Vastuullisia ovat niin ikään Dodikia tukevat Venäjä ja Kiina mutta myös EU ja Yhdysvallat, joiden kiinnostus aluetta kohtaan on herpaantunut, asiantuntijat sanovat.

YK-lähettiläs Schmidt ja monet asiantuntijat ovat varoittaneet viime viikkoina, että Bosnia ja Hertsegovina on pahimman kriisin partaalla sitten Balkanin tuhoisan sodan, joka käytiin 1990-luvulla.

”Mahdollisuudet syvempään jakautumiseen ja konfliktiin ovat hyvin todelliset”, Schmidt kirjoitti viime viikolla raportissaan YK:n turvallisuusneuvostolle.

Hän viittasi serbijohtaja Dodikiin, joka pyrkii irtautumaan jo ennestään jakautuneen maan yhteisistä asevoimista, verohallinnosta, korkeimmasta oikeuselimestä ja muista instituutioista.

”Tämä on käytännössä irtautumista ilman sen julistamista”, Schmidt jatkoi. Hän varoitti, että Bosnian jännitteet voivat heijastua lisääntyvänä epävakautena myös naapureihin, kuten Serbian ja Kosovon välisiin suhteisiin.

Irtautumishaluistaan useasti puhunut Bosnian serbitasavallan johtaja Dodik on sanonut, ettei hän pyri uuden konfliktin puhkeamiseen.

Vuonna 1995 solmittu Daytonin rauhansopimus lopetti kolme ja puoli vuotta kestäneen sodan Bosnian serbien, kroaattien ja bosniakkien kesken. Tämän jälkeen maa jakautui kahteen autonomiseen osaan etnisten jakolinjojen mukaan: Bosnia-Hertsegovinan federaatioon ja Bosnian serbitasavaltaan.

Vuosina 1992–1995 käyty Jugoslavian hajoamissota oli pahin sota Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen. Sodassa kuoli arviolta satatuhatta ihmistä, ja kaksi miljoonaa ihmistä joutui pakenemaan kodeistaan.

Uudet ja kasvaneet jännitteet runsaan kolmen miljoonan asukkaan Bosnia ja Hertsegovinassa ovat saaneet tarkkailijat hyvin hermostuneiksi. Onhan kyse maasta, jossa etnisten jännitteiden kärjistyminen on aiemmin johtanut vakaviin sotarikoksiin.

Sotarikoksista pahin ja tunnetuin on Srebrenican joukkomurha vuonna 1995. Tuolloin serbit tappoivat yli seitsemän tuhatta bosniakkia.

”Ei ole kysymystäkään siitä, että kyseessä on vaarallisin kriisin sitten vuoden 1995 ja että tämä voi johtaa uuteen sotaan”, sanoi kansalaisjärjestö Bosnian Advocacy Centerin johtaja Ismail Cidic uutiskanava CNN:lle.

Srebrenican joukkomurhan muistomerkki Bosnia ja Hertsegovinassa. Joukkomurhan kohteiksi joutui tuhansia bosniakkeja, jotka olivat enimmäkseen muslimeja.

Monet Venäjän tukemat serbit ja myös Venäjä kiistävät, että joukkomurha oli kansanmurha. Asiasta on kiistelty myös YK:n turvaneuvostossa, mutta Venäjä on estänyt joukkomurhan julistamisen kansanmurhaksi. Yksi kiistäjistä on myös serbijohtaja Dodik.

Jännitteiden kärjistyminen Länsi-Balkanilla saattaa hyödyttää Venäjää, joka tukee Bosnian serbejä. Venäjä pyrkii pelaamaan niin, ettei uusia Balkanin maita liity Euroopan unioniin.

Samaan aikaan länsimaat ja niiden poliittiset yhteisöt vaikuttavat tilanteen suhteen voimattomilta.

Viime viikolla YK:n turvaneuvosto äänesti yksimielisesti, että eurooppalainen sotilaskomennus saa vuoden jatkoajan Bosnia ja Hertsegovinassa. Venäjä ei silti käytännössä tunnusta edes YK:n lähettilään eli saksalaisen Schmidtin mandaattia alueella.

Nimettömänä CNN:lle puhunut sotilasliitto Naton virkailija arvosteli Venäjää epävakauden lietsomisesta.

”Kehotamme Venäjää rakentavaan rooliin Länsi-Balkanilla. Näemme säännöllisesti, että Venäjää toimii toisin”, Naton edustaja sanoi.

Osansa arvostelusta on saanut myös EU, joka näyttäytyy välinpitämättömänä sen suhteen, mitä sen porteilla tapahtuu.

EU:n Eufor-joukkoja sotilasparaatissa Sarajevossa lokakuussa 2019.

Berliinissä päämajaa pitävän ajatushautomo Democratization Policy Councilin perustajajäsen Kurt Bassuener kuvailee nöyryyttäväksi sitä, että länsivallat, jotka ovat pitkään olleet tärkeässä ja vakauttavassa roolissa Länsi-Balkanilla, ovat pikkuhiljaa menettäneet uskottavuutensa alueella.

Tästä hyötyvät autoritaarisesti johdetut isot valtiot, kuten Venäjä ja Kiina.

Viime viikolla julkaistussa kritiikissään Bassuener viittasi muun muassa siihen, että YK:n turvaneuvoston pysyvät jäsenet Ranska, Britannia ja Yhdysvallat taipuivat Venäjän ”kiristykseen” turvaneuvoston viimeviikkoisessa päätöslauselmassa Bosnia ja Hertsegovinan tilanteeseen liittyen. Tämä johti YK:n erityislähettilään mandaatin heikentymiseen Balkanilla.

Samaan aikaan EU on vaikuttanut flegmaattiselta.

”Bosnian liukuminen kohti mahdollista konfliktia ilman suojakaiteita ei ole pelkästään EU:n vika, mutta siinä on ’valmistettu EU:ssa’ -leima”, Bassuener kirjoitti ajatushautomo Carnegie Europen sivuilla.

Bosnia ja Hertsegovinan YK-lähettiläs Schmidt sanoo toivovansa yhä, että kansainvälinen painostus voisi muuttaa tilannetta Länsi-Balkanilla ”järkevämpään suuntaan”.

Hänen mielestään raja menee siinä, jos serbitasavalta Dodikin johdolla irtautuu yhteisestä armeijasta ja luo serbeille omat asevoimat.

”Jos tämä toteutuu – –, kansainvälisen yhteisön pitää miettiä hyvin hyvin vakavasti, miten edetä”, Schmidt varoitti viime viikolla Reutersin mukaan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat