Vuoden Härskimys 2021 on valittu - Ulkomaat | HS.fi

Vuoden Härskimys 2021 on valittu

Sortovaltiaiden varjo-Nobel-gaala järjestettiin tällä kertaa Minskissä. Palkintokriteerit täyttävistä ehdokkaista oli runsaudenpula.

Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka.

13.11. 2:00 | Päivitetty 13.11. 7:46

Arvon Toverit Itsevaltiaat.

Minulla on ilo toivottaa teidät tervetul­leeksi tänne Minskiin.

Valko-Venäjälle on suuri kunnia isännöidä tämän­kertaista varjo-Nobel-tilai­suutta. On jälleen aika palkita Vuoden Härskimys, siis poik­keuksel­lisen ansio­kasta röyh­keyttä osoittanut itsevaltias!

Hyvät juhlavieraat. Tuloskaudesta 2020–2021 voitaneen todeta, että härskit otteet ovat mitä ilahduttavimmalla tavalla yleistyneet.

Meitä sortohallitsijoita alkaa jo olla sen verran paljon, että tämä minun rakennuttamani Itsenäisyyden palatsi tuntuu kaikessa korskeudessaankin miltei ahtaalta.

Riemastuttavasta kehityksestä todistavat jopa demokratiatutkijat! Joilla tosin, jos sallitte pienen välisutkauksen, ei tätä menoa enää kohta ole mitä tutkia, hehheh.

Arvon Despoottikamut.

Lainaan amerikkalaisen demokratiatutkijan Larry Diamondin parin vuoden takaisia lauseita, jotka löysin internetistä ja annoin saman tien kaiverruttaa huoneentauluksi:

”Kaikki poliittiset järjestelmät ovat huonontuneet. Liberaalit demokratiat ovat muuttuneet suvaitsemattomammiksi. Epäliberaalit demokratiat valitsevat itsevaltaisia johtajia. Itsevaltaiset järjestelmät, joissa aiemmin oli hieman tilaa oppositiolle, eivät enää katso tarpeelliseksi nähdä vaivaa.”

Hyvä, Larry! Hyvin formuloitu!

Arvon Toverit Tyrannit.

En halua paukutella henkseleitäni, se ei olisi isännälle soveliasta, joten tyydyn vain toteamaan, että olen pyrkinyt omalla vaatimattomalla panoksellani myötä­vaikuttamaan sortovallan voitto­kulkuun.

Tälläkin hetkellä, varjo-Nobel-tilaisuutemme rattoisasti käynnistyessä, asemieheni sysivät tasavaltamme länsiosissa Valko-Venäjälle varta vasten lennätettyjä siirtolaisjoukkoja kohti Puolan rajaa ja ylikin.

Taivaan portilla ei ehkä saa heikossa asemassa olevien ihmisten hyväksikäytöstä pluspisteitä, mutta kuten sanonta kuuluu, tarkoitus pyhittää keinot.

Muuten, kun äsken puhuin Valko-Venäjän tasavallasta, tarkoitin tietysti ”tasavaltaa”, hehheh.

Kiitos, kiitos, Toverit, olen liikuttunut aplodeistanne. Tekin rakkaat kollegani siinä eturivissä, Toverit Bashar ja Kim, olen oppinut Teiltä niin valtavasti.

Muuten, kun äsken puhuin Valko-Venäjän tasavallasta, tarkoitin tietysti ”tasavaltaa”, hehheh.

En halua tehdä itsestäni numeroa, se ei olisi isännälle soveliasta, mutta 80,10.

Siis prosenttia. Se oli ääniosuuteni elokuun 2020 presidentinvaaleissa. Tarkoitan tietysti ”vaaleissa”, hehheh.

Minulta ei muuten jäänyt huomaamatta, hyvä Shavkat Mirziyoyev siellä kolmannella rivillä, että Teidän kansansuosionne on hivenen suurempi kuin minun.

Saitte Uzbekistanin lokakuisissa presidentin­vaaleissa 80,31 prosenttia äänistä. Melkoinen vekkuli mieheksi, tässähän herää ihan kilpailuvietti!

Arvon Diktaattoriveljet ja Toverit Tyrannikokelaat.

Kaikilla läsnäolijoilla vaalit eivät valitettavasti menneet putkeen. Donald ”The Donald” siellä ensimmäisen parven kullatussa privaattiloosissa, puhuttelen nyt Teitä.

Niin paljon kuin arvostammekin johdonmukaista työtänne demokratian murentamiseksi, on pakko nuhdella Teitä aloittelijamaisesta virheestä.

Marraskuun 2020 vaalien alla, aikana ja jälkeen olette sinänsä ansiokkaasti syyttänyt vastustajaa vaalivilpistä, mutta Teidän olisi kyllä mieluummin pitänyt keskittää kaikki energianne harjoittamaan sitä itse.

Älkää kuitenkaan huolestuko, Donald ”The Donald”, säilytätte ilman muuta ehdokasjäsenyytenne yhdistyksessämme. Eihän sitä tiedä, jos vaikka pääsisitte vielä parantelemaan suoritustanne ja hallitsemaan ”pitkän nelivuotiskauden”, hehheh.

Ehdokasjäsenistä puheen ollen: haluan tervehtiä Budapestin suurta poikaa. Tervetuloa Minskiin, rakas Viktor. Ensimmäinen vuosikymmenenne on ollut lupaava, mutta monta on vielä jäljellä – ja zavod on loputon!

Vaan siirtykäämme tämän gaalaillan varsinaiseen asiaan, arvon Toverit Sortajat.

Kaivan nyt frakkini kätköistä kirjekuoren, jossa on tämänkertaisen Vuoden Härskimyksen nimi. – Soittokunta, nyt sitä rumpujen pärinää ja vähän äkkiä, vai kiinnostaako gulag?

Noin. Riittää.

Todella päteviä palkittavia riittäisi tänäkin vuonna. On suorastaan runsaudenpulaa.

Rakas Vladimir Vladimirovitš, Te ette valitettavasti tule kyseeseen, koska olette saanut palkinnon jo kertaalleen, vuoden 2014 taidonnäytteistä. Minulla on kuitenkin ilo ilmoittaa, että Teidät on tänäkin vuonna valittu minun yksimielisellä päätökselläni Valko-Venäjän lehdistön ihannepojaksi.

Kuten huomaatte, paikalla on koko joukko muitakin aiempia Vuoden Härskimyksiä. Toveri Xi, toveri Muhammad bin Salman… Ja kappas, Abdel Fattahkin näkyy lennähtäneen Egyptistä, mitäpä vanha Rautahanska!

Nyt minä avaan kirjekuoren. Jännitys tiivistyy. Kenen nimi sieltä putkahtaa?

Onkos se Myanmarin kenraali Min Aung Hlaing, joka on kunnostautunut niin sanotusti perinteisellä tyylillä, sotilasvallankaappauksella?

Onkos se Nicaraguan Daniel Ortega, joka ryösti presidentinvaalit pöyristyttävillä, minulle kovin tutuilla menetelmillä?

Onkos se Zimbabwen Emmerson Mnangagwa, joka on tahkonnut tasavahvaa tulosta edeltäjänsä Mugaben jalanjäljissä?

Voi ei, yllätysten yllätys, onpa kiusallista, mitenkäs näin on päässyt käymään: tässähän lukee, että Aljaksandr!

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat