Valko-Venäjän rajapainostus EU:ta vastaan onnistuu, koska EU on heikko - Ulkomaat | HS.fi

Valko-Venäjän rajapainostus EU:ta vastaan onnistuu, koska EU on heikko

Valko-Venäjän rajapainostus EU:ta vastaan on ollut käynnissä jo kuukausia, mutta maanantaina maa kiihdytti sen uudelle tasolle.

Turvapaikanhakijatilanne alkoi kärjistyä maanantaina Valko-Venäjän ja Puolan rajalla.

9.11.2021 19:07

Berliini

Maanantaina niin Valko-Venäjän kuin Puolan puolelta levinneet videot EU:n itärajan turvapaikanhakijakriisistä järkyttivät Suomessakin. Sotilaiden rivit EU:n ulkorajalla, naamioidut joukot toisella puolella. Välissä turvapaikanhakijoita reppuineen.

Mitä EU:n rajoilla nyt oikein tapahtuu ja miksi? Voisiko samanlainen tilanne tapahtua Suomen itärajalla? EU:ssa on nyt käynnissä vakava turvapaikanhakijakriisi, jossa EU:ta painostetaan ulkopuolelta.

Painostuksen välineenä käytetään ihmisiä, joista osa on jo maksanut julmasta pelistä hinnan hengellään.

Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka ilmoitti jo keväällä päästävänsä turvapaikanhakijoita Valko-Venäjän kautta EU:n rajoille vastauksena siihen, että EU on määrännyt pakotteita Valko-Venäjää vastaan.

Kriisi on ollut siis käynnissä jo kuukausia. Maanantaina se kiihdytettiin uudelle tasolle. Valko-Venäjän naamioituneet asejoukot saattoivat turvapaikanhakijoita rajanylityspaikoille.

Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki ilmoitti tiistaina, että kriisi uhkaa koko EU:n turvallisuutta.

Morawieckin lausunto on siitä mielenkiintoinen, että nimenomaan EU häntä ei ole paljon kriisin ratkaisussa kiinnostanut. Rajakonfliktin jatkuessa jo pitkään Puola on kieltäytynyt tekemästä EU:n kanssa yhteistyötä sen ratkaisemiseksi.

Saksa on tarjoutunut toistuvasti lähettämään poliiseja virka-apuna Puolaan, ”jos Puola niin haluaa”. Saksa on myös ottanut vastaan jo yli kuusi tuhatta turvapaikanhakijaa, jotka ovat onnistuneet pääsemään rajan yli Valko-Venäjältä Puolaan ja sitä myötä Saksaan.

Käynnissä oleva kriisi näyttää surullisen kouriintuntuvasti, miten hajalla EU on turvapaikkapolitiikkansa kanssa.

Käynnissä oleva kriisi näyttää surullisen kouriintuntuvasti, miten hajalla EU on turvapaikkapolitiikkansa kanssa.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Saila Heinikoski arvioi tiistaina HS:lle, että syy siihen, miksei Puola ole halunnut EU:n auttavan sitä kriisissä on todennäköisesti se, että silloin Puola ei voisi enää toimia kansainvälisen oikeuden vastaisesti.

Puola on käännyttänyt väkivaltaisesti turvapaikanhakijoita rajaltaan jo kuukausia. Jos EU:n yhteiset rajajoukot eli Frontex olisi Puolan rajalla, näin ei saisi toimia.

Haastattelin lokakuussa tätä reittiä pitkin Saksaan päässyttä irakilaista miestä, joka kertoi, että hänet pakotettiin rajalla yöksi syvään veteen ja työnnettiin monta kertaa takaisin Valko-Venäjälle ennen kuin hän pääsi rajan yli.

Saksalaisessa vastaanottokeskuksessa kerrottiin, että jotkut sanovat ylittäneensä rajan jopa 12 kertaa.

Mies kertoi olevansa Irakissa hengenvaarassa osallistuttuaan mielenosoituksiin. Kansainvälisen oikeuden mukaan hänen suojelun tarpeensa pitää selvittää, jos hän hakee turvapaikkaa.

Kaikki haastattelemani Puolasta Saksaan tulleet turvapaikanhakijat kertoivat joutuneensa rajalla väkivallan uhreiksi.

Puola ei päästä hypotermiasta ja nestehukasta kärsivien turvapaikanhakijoiden luokse avustusjärjestöjä. Jopa katolisen kirkon vetoomukset saada auttaa ihmisiä ovat kaikuneet Morawieckin kuuroille korville.

Ainakin kymmenen ihmistä on kuollut Puolan rajalle, ja avustusjärjestöjen mukaan kuolonuhreja tulee todennäköisesti lisää.

EU kokonaisuutena ei aidosti halua tehdä yhteistä politiikkaa, ja sitä Valko-Venäjä käyttää hyväkseen.

Miksi turvapaikanhakijoista on tullut ase, joka toimii EU:ta vastaan? Tämä ase näyttää toimivan, sillä se saa paniikkia aikaan ja paljastaa unionin heikkouden.

Kysymystä Suomen ja Venäjän rajan uhasta kannattaa Heinikosken mukaan peilata Venäjä-suhteeseen. EU:n ja Venäjän suhde ei ole helppo mutta ei samalla tolalla kuin sen suhde Valko-Venäjäänkään.

Heinikosken mukaan EU:n ei tarvitsisi olla haavoittuvainen turvapaikkapolitiikassaan.

Jos EU onnistuisi hyväksymään komission ehdottamat säännöt rajamenettelystä, aiheettomasti turvapaikkaa hakevien palautus olisi helpompaa. Jos turvapaikkaa voisi hakea jo EU:n ulkopuolella, rajojen painostaminen voisi loppua.

Jos EU-maat kantaisivat turvapaikanhakijoista yhdessä vastuuta, tilanteen hallinta olisi helpompaa.

Mutta EU kokonaisuutena ei aidosti halua tehdä yhteistä politiikkaa, ja sitä Valko-Venäjä käyttää hyväkseen. Se onnistuu tuomaan EU:n heikkouden näkyviin.

Siirtolaisia Valko-Venäjän ja Puolan rajalla 9. marraskuuta Hrodnan alueella.

Kysymys turvapaikanhakijoista on äärimmäisen politisoitunut jokaisen EU:n jäsenvaltion sisäpolitiikassa, ja siten siitä päättäminen on erittäin vaikeaa EU:lle yhdessä.

Vuoden 2015 siirtolaiskriisi jätti EU:hun pelon, mikä tekee yhteisestä politiikasta entistä vaikeampaa. Esimerkiksi Saksassa tunnelma on silti rauhallinen.

Haastattelemani vastaanottokeskuksen johtaja kertoi, että Saksa on nyt aiempaa paremmin varautunut. Turvapaikkaprosessit osataan nyt paremmin kuin kuusi vuotta sitten.

EU:n on edelleen pyrittävä parantamaan yhteistyötään turvapaikkapolitiikassa.

Saksassa uusia poliittisia aloitteita voi odottaa tulevalta demarien, vihreiden ja liberaalien hallituskoalitiolta, jos se saa hallituksen muodostettua joulukuun alussa suunnitelmiensa mukaan.

Ennakkopuheidensa mukaan Saksan tuleva hallituskoalitio haluaa kääntää EU:n turvapaikkapolitiikan suunnan aktiivisemmaksi, työperäisemmäksi ja humaanimmaksi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat