Suomen suurin uutistoimisto vähentää Valko-Venäjän valtiollisen uutistoimiston kuvien käyttöä merkittävästi – kuvaustilanteiden aitoutta ei ole voitu varmistaa - Ulkomaat | HS.fi

Suomen suurin uutistoimisto vähentää Valko-Venäjän valtiollisen uutis­toimiston kuvien käyttöä merkittävästi – kuvaus­tilanteiden aitoutta ei ole voitu varmistaa

Suuressa osassa Valko-Venäjän ja Puolan rajan tilanteesta kertovista jutuista on ollut viime aikoina Leonid Štšeglovin ottamia kuvia. Hän työskentelee Valko-Venäjän valtiolliselle uutistoimistolle Beltalle.

Valko-Venäjän valtiollinen uutistoimisto on välittänyt muun muassa tämän kuvan kansainvälisille medioille. Kuvan todenperäisyyttä ei ole voitu varmistaa.

10.11. 18:28 | Päivitetty 10.11. 22:12

Uutis- ja kuvatoimisto STT lopettaa valtaosin Valko-Venäjän valtiollisen uutistoimiston Beltan kuvien käytön Valko-Venäjän ja Puolan rajatilannetta koskevien uutisten yhteydessä. STT kertoo, ettei kuvaustilanteiden aitoutta ja riippumattomuutta ole ollut mahdollista varmistaa.

STT on saanut aiemmin Beltan kuvia käyttöönsä uutistoimisto AFP:n uutiskuvapalvelusta ja välittänyt niitä edelleen asiakkailleen. Suomalaismedioista muun muassa HS, Yle ja Ilta-Sanomat ovat käyttäneet AFP:n ja STT:n tuotemerkin Lehtikuvan edelleen välittämiä Beltan kuvia.

Suuri osa siirtolaiskuvista on samasta lähteestä, sillä kuvia alueelta on ollut tarjolla rajallisesti. STT:n mukaan alueelta on alkanut tulla saataville myös AFP:n omaa kuvamateriaalia Puolan puolelta rajaa.

Valtaosan Beltan kuvista on ottanut Leonid Štšeglov, uutistoimiston kuvaosaston johtava lehtikuvaaja.

STT:n päätoimittaja Minna Holopainen kommentoi asiaa Twitterissä.

”Toki voi kysyä, tiedämmekö tarpeeksi kuvista toiselta puolen rajaa tai monilta muilta kriisialueilta. Aina voi jossitella. Mutta tässä on syytä epäillä rajakriisiä autoritäärisen maan hybridioperaatioksi, emmekä voi silloin luottaa saman maan valtiolliseen mediaan kuvalähteenä”, Holopainen kirjoitti.

Erityisvarovaisuus Valko-Venäjän kuvatoimiston materiaalin kanssa johtuu pitkälti maan heikosta lehdistönvapaudesta. Kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön viimevuotisessa lehdistönvapauslistauksessa Valko-Venäjä oli sijalla 158. Arvioitavia maita oli 180. Valko-Venäjää paremman arvosanan saivat muun muassa Venäjä, Uzbekistan ja Turkki.

Kansainvälinen lehdistöinstituutti otti maanantaina kantaa Valko-Venäjän lehdistönvapauteen. Instituutin mukaan maan hallinto yrittää kitkeä loputkin itsenäisen lehdistön rippeet maassa.

Esimerkiksi torstaina 4. marraskuuta Valko-Venäjä sulki maassa pääsyn kahden kansalaisjärjestön, journalistiyhdistys BAJ:n ja PEN Belarusin verkkosivuille. Maanantaina 1. marraskuuta taas kaksi toimittajaa sai erilliset tuomiot ekstremismin eli ääriajattelun levittämisestä.

Käytännössä media on valtion hallinnassa, ja kansainväliselle lehdistölle jaettava kuva- ja videomateriaali on hallinnon hyväksymää, jolloin kuvavalintojen taustalla voivat olla valtion intressit.

Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen kertoi aiemmin HS:lle pitävänsä Valko-Venäjän toimintaa Puolan rajalla selkeänä hybridioperaationa, jossa siirtolaisia käytetään EU:ta ja Puolaa vastaan.

Tällaisessa operaatiossa kuvien merkitys saattaa olla tuoda tilanteesta tietynlaista, Valko-Venäjälle edullista kuvaa.

Oikaisu 10.11. 2021 kello 20.02: Päätöksen Valko-Venäjän valtiollisen uutistoimiston kuvien käytön vähentämisestä on tehnyt uutis- ja kuvatoimisto STT, ei Lehtikuva. Lehtikuva on STT:n tuotemerkki.

Valko-Venäjällä lehdistönvapaus ei toteudu, minkä vuoksi kuvavalintojen taustalla saattavat olla valtion intressit.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat