Tutkijat ihmettelevät Niinistön huolta EU:n kyvyttömyydestä pistää ”kova kovaa vastaan” – ”EU:n heikkoudesta ei pidä syyttää unionin arvoja vaan sitä, ettei se sitoudu noudattamaan niitä” - Ulkomaat | HS.fi

Tutkijat ihmettelevät Niinistön huolta EU:n kyvyttömyydestä pistää ”kova kovaa vastaan” – ”EU:n heikkoudesta ei pidä syyttää unionin arvoja vaan sitä, ettei se sitoudu noudattamaan niitä”

Euroopan unioni korostaa kansainvälisessä politiikassa ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota. Unionin oma maahanmuuttopolitiikka kuitenkin rikkoo ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia.

Irakin Dohukista saapunut 16-henkinen kurdiperhe metsässä lähellä Puolan ja Valko-Venäjän rajaa 9. maaliskuuta. Perhe kertoi viettäneensä metsässä 20 päivää. Niiden aikana heidät oli palautettu kahdeksan kertaa Valko-Venäjälle, jossa heitä oli pahoinpidelty.

14.11. 17:22

Puolan ja Valko-Venäjän rajalla on jo tuhansia Lähi-idästä saapuneita siirtolaisia, joita Valko-Venäjä on houkutellut alueelle. Rajakriisi on kiristynyt viime päivinä uhkaavasti, ja myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi aiemmin tällä viikolla pitävänsä kuumentunutta tilannetta ongelmallisena.

Niinistö oli huolissaan siitä, miten läntiset demokratiat pystyvät puolustautumaan autoritaarisia valtioita vastaan.

”Olen miettinyt sitä dilemmaa, jonka liberaali demokratia tällä hetkellä kohtaa. Se on se, että olemme tavallaan menettäneet kyvyn olla kova – mikä on tietysti hyvä – mutta olemme menettäneet myös kyvyn olla kova kovaa vastaan. Silloin juuri tämän tapainen toiminta, mitä Puolan rajalla tapahtuu, oikein kulminoituu”, Niinistö sanoi.

Onko demokratian ja ihmisoikeuksien nimiin vannova Euroopan unioni aseeton autoritaaristen valtioiden edessä?

”En allekirjoittaisi sitä, että demokraattiset vallankäytön keinot näyttäytyisivät heikkoina”, professori Reetta Toivanen Helsingin yliopistolta vastaa.

”Kansakunnan näkökulmasta demokraattinen hallinto näyttää huomattavasti vahvemmalta kuin autoritaarinen hallinto. On myös hassu ajatus, että demokraattiset arvot olisivat jotenkin pehmeitä. Demokratia on hallintomuotona vaikea ja perustuu kovaan kilpailuun.”

Toivanen ei ylipäänsä näe, että tilannetta Puolan rajalla voisi parantaa ”kovalla kovaa vastaan”.

”Se on siinä mielessä hassusti sanottu, että eihän kansainvälisessä sopimisessa ja politiikassa mikään tapahdu ikinä kova kovaa vastaan. En usko, että ongelmaa ratkaisisi mitenkään se, että EU näyttäisi militantin puolensa.”

Bulgarian rajapoliisi koiransa kanssa Turkin ja Bulgarian rajan välisen muurin edessä Matochinan kylässä 4. marraskuuta. Bulgaria lähetti marraskuun alussa 350 sotilasta Turkin rajalle auttamaan poliisia siirtolaisten kanssa.

Itse asiassa EU:n ongelma ei välttämättä ole sen pehmeät arvot vaan päinvastoin kyvyttömyys elää omien arvojensa mukaan. Näin ajattelee Euroopan maahanmuuttoa tutkiva kansainvälisen oikeuden professori Magdalena Kmak Åbo Akademista.

”Näkisin, ettei EU:n heikkoudesta pidä syyttää unionin arvoja vaan sitä, ettei unioni sitoudu noudattamaan niitä.”

EU oikeuttaa kansainvälistä asemaansa asemoitumalla ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion puolustajaksi. Esimerkiksi kansainvälisissä kahdenvälisissä sopimuksissa unioni edellyttää molempien osapuolien sitoutuvan ihmisoikeuksien noudattamiseen.

Samaan aikaan Euroopan unioni ei itse kunnioita Geneven pakolaissopimusta, Välimereen hukkuu vuosittain satoja siirtolaisia, ja EU ulkoistaa turvapaikanhakijoiden käsittelyn maille, jotka ovat tunnettuja ihmisoikeusrikkomuksistaan.

Vuonna 2016 EU solmi Turkin kanssa pakolaissopimuksen, jossa Turkki sitoutui pitämään miljoonat syyrialaispakolaiset maaperällään EU:n antamaa rahoitusta vastaan. Lisäksi unioni tekee yhteistyötä Libyan kanssa hillitäkseen meriteitse Eurooppaan saapuvien siirtolaisten määrää.

Suomen ulkoministeriön mukaan EU pyrkii Libyassa ”vastaamaan muuttoliikkeeseen kokonaisvaltaisesti poliittisen tuen, kehitystyön, humanitaarisen avun ja kriisinhallinnan keinoin”. Käytännössä tuhannet pakolaiset ja siirtolaiset ovat päätyneet Libyassa epäinhimillisiin olosuhteisiin pidätyskeskuksiin. Vangitut ovat joutuneet myös kidutuksen ja seksuaalisen väkivallan uhreiksi.

”Sen välillä, mitä EU sanoo ja mitä EU tekee, on kuilu. Kun mietimme EU:n kansainvälistä neuvotteluvaltaa, tämä ristiriita väkisin murentaa sitä ja tekee unionista heikomman”, Kmak sanoo.

Toisen maailmansodan jälkeen valtiot solmivat Geneven pakolaissopimuksen vuonna 1951. Nyt oikeus turvapaikkaan on ihmisoikeus, joka on kirjattu niin YK:n ihmisoikeusjulistukseen kuin EU:n perusoikeuskirjaankin.

Kansainvälisen lain mukaan jokaisella on oikeus turvapaikkaprosessiin, vaikka raja olisi ylitetty laittomasti. Tästä huolimatta Puolan parlamentti hyväksyi viime kuussa lain, joka antaa rajavartioille oikeuden karkottaa rajan yli laittomasti tulleet välittömästi.

Lue lisää: HS tapasi Puolan ja Valko-Venäjän rajalla irakilaisperheen, joka on vaeltanut päiväkausia metsässä, lapsella on jaloissaan muovipussit: ”On niin kylmä”

Siirtolaisia pelastettiin puuveneestä pelastusoperaatiossa Välimerellä 3. marraskuuta.

Puolan ja Valko-Venäjän rajalla olevien ihmisten määrä on niin pieni, ettei rajojen avaaminen tuottaisi EU:lle varsinaisia käytännön vaikeuksia. Pieni ihmismäärä on silti riittänyt paljastamaan turvattomat rakenteet.

”EU:n kaltaiselle järjestelmälle tilanne on hankala”, Toivanen sanoo.

Puolan rajalla oleva kriisi on EU:lle epämieluisa, sillä se nostaa esiin sen, ettei unioni ole onnistunut rakentamaan toimivaa maahanmuuttojärjestelmää edes vuoden 2015 jälkeen.

”EU:n rajoilla on toki kuollut siirtolaisia aiemminkin, mutta Välimereen hukkuva siirtolainen jää saksalaiselle ja suomalaiselle kaukaiseksi. Nyt rakenteellinen kyvyttömyys loistaa niin isoin kirjaimin, että se on kiusallista ja tuskallista. Että tässä meidän rajallamme ihmiset ja jopa lapset kärsivät, eikä YK:n sopimuksia vieläkään noudateta”, Toivanen sanoo.

Euroopan unionilla olisi kyllä mahdollisuus noudattaa arvojaan, Kmak arvioi. Rajavalvontaan palaa tällä hetkellä valtavat määrät rahaa, jonka voisi ohjata muualle, esimerkiksi sujuvampiin hakuprosesseihin.

Myös vuonna 2004 perustetun Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) budjettia on kasvatettu jatkuvasti. Samalla Frontex on selvitysten perusteella pyrkinyt estämään turvapaikanhakijoita saapumasta Eurooppaan ja jopa jättänyt ihmisiä kuolemaan Välimereen.

Kmakin mukaan Euroopan unionin tulisi rakentaa turvallisia reittejä hakea turvapaikkaa. Ja ennen kaikkea jäsenmaiden ja kansalaisten tulisi arvioida, haluavatko he muuttaa nykyisiä sopimuksia vai noudattaa niitä.

“On mietittävä, ovatko demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate meille tärkeitä arvoja vai jotain, mihin emme halua sitoutua, kun rajoillamme on ihmisiä.”

Irakin Dohukista saapunut kurdiperhe käveli metsässä Puolan ja Valko-Venäjän rajan tuntumassa 9. marraskuuta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat