Valko-Venäjän hybridivaikuttaminen tunnistetaan, mutta Puola saa oman propagandansa läpi 6–0 - Ulkomaat | HS.fi

Valko-Venäjän hybridi­vaikuttaminen tunnistetaan, mutta Puola saa oman propagandansa läpi 6–0

Puola pyrkii näyttämään tilanteen Valko-Venäjän rajalla mahdollisimman dramaattisena eikä päästä rajavyöhykkeelle riippumatonta mediaa.

Puolalaisjoukot valvoivat rajaa torstain vastaisena yönä Valko-Venäjän rajalla lähellä Kuźnicaa. Kuva on Puolan puolustusministeriön välittämä, eikä sen aitoutta voida vahvistaa.

12.11.2021 2:00 | Päivitetty 12.11.2021 6:15

Ensin tosiasiat.

Lähi-idästä on tullut tuhansia siirtolaisia Valko-Venäjälle, josta he pyrkivät rajan yli Puolaan ja edelleen Eurooppaan. Puola ei päästä heitä maahan, ja ainakin satoja ihmisiä telttailee ohuella rajavyöhykkeellä lähellä Kuźnicaa. Lämpötila Puolan rajalla on lähellä nollaa ja allekin. Leireissä on myös pieniä lapsia.

Tilanne rajalla on siis vaikea. Siihen on syyllinen Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka, joka on lennättänyt siirtolaisia naapurimaidensa rajoille jo kesästä asti.

Lukašenka pyrkii näin kumoamaan pakotteita. Ne hän on saanut, koska kieltäytyy tunnustamasta viime vuonna häviämiensä presidentinvaalien tulosta.

”Tämä on Valko-Venäjän järjestämä hybridivaikuttamista, joka on suunnattu Puolaa ja EU:ta vastaan”, Puolan presidentti Andrzej Duda sanoi.

Presidentti Duda on oikeassa. Mutta meneillään ei ole ainoastaan Valko-Venäjän hybridioperaatio. Myös Puola haluaa pitää narratiivin käsissään.

On Puolan – tai ainakin sen populistisen valtapuolueen – etu, että tilanne rajalla näytetään mahdollisimman dramaattisesti. Näin Puola pääsee esiintymään etuvartiona EU:n sisään vyöryville siirtolaisten massoille.

Puola kertoo lähettäneensä rajaseudulle peräti 17 000 sotilasta, poliisia ja rajavartijaa. Suhdeluku on melkoinen siihen nähden, että Kuźnican seudulla oli Puolan omankin ilmoituksen mukaan tiistaina noin 3 000 siirtolaista; muualla Valko-Venäjällä on Puolan mukaan noin 10 000 muuta.

Jos luvut suunnilleen pitävätkin paikkansa, ollaan kaukana koko Eurooppaa keikuttavasta tilanteesta. Se olisi noin yksi prosentti vuoden 2015 kriisistä, jolloin Eurooppaan saapui yli miljoona siirtolaista ja turvapaikanhakijaa.

Tilanne ei ole ratkeamassa, eikä Lähi-idästä Minskiin lentävien koneiden määrä vähenemässä, vaan päinvastoin.

Samaan aikaan kun Valko-Venäjä hurskastelee hengenvaaraan tuomiensa siirtolaisten tilanteella, Puola luo omaa narratiiviaan.

Uutistoimisto STT lakkasi käyttämästä Valko-Venäjän välittämiä virallisia valokuvia rajavyöhykkeeltä, vaikka muita ei ole saatavilla. Mutta ei ole Puolankaan puolelta rajaa.

Puola ei päästä toimittajia, avustusjärjestöjä eikä EU:n virkamiehiä rajavyöhykkeelle. Rajavyöhykkeellä käyneitä toimittajia on pidätetty ja asetettu syytteeseen.

Toimittajat ilman rajoja -järjestön sananvapausindeksissä Puola on pudonnut kuudessa vuodessa 46 sijaa ja on nyt sijalla 64.

Eurooppa on siis Puolan oman tiedotuksen varassa. Milloin viimeksi keskellä Eurooppaa on ollut kriisi, jota riippumaton media ei pääse seuraamaan?

Paljon on muuttunut vuodesta 2015.

Silloin sosiaalisen median algoritmit jylläsivät vielä kahlitsemattomasti. Mitä polarisoivampi sisältö, sitä laajemmalle se levisi. Logiikka hyödytti sekä alustoja että valemedioita: mitä enemmän klikkauksia, sitä enemmän rahaa liikkui.

Ja miljoona siirtolaista todellakin polarisoi. Valemedioita nousi Suomeenkin.

Facebook on vähentänyt polarisoivan materiaalin painoarvoa ja Twitter kiristänyt linjaansa valetileihin.

Nyt niiden keinot ovat käytössä Puolassa virallisella tasolla. Maanantaina Puolan puolustusministeriö julkaisi videonpätkän, jossa siirtolaiset repivät piikkilankaa Valko-Venäjän puolella päästäkseen rajavyöhykkeelle puolalaissotilaiden seistessä tukkeena.

Kuvakulma luo vaikutelman suuresta joukosta siirtolaisia mutta myös siitä, että tehokasta kuvakulmaa on etsitty huolella.

Minkälainen tilanne todella oli? Sitä emme voi tietää, koska tilanteesta ei ole luotettavaa riippumatonta kuvamateriaalia.

Hybridioperaatioita ei kannata ajatella nerokkaasti käsikirjoitettuna tosi-tv:nä, jossa siirrot on laskettu pitkälle eteenpäin. Pikemminkin operaatioilla hämmennetään soppaa. Kun kaaos sakenee, voi tapahtua mitä tahansa.

Valko-Venäjä on epätoivoisessa tilanteessa. Lukašenkalla ei ole paljon hävittävää, koska hän ei tule pääsemään pakotteista niin kauan kuin pysyy virassaan.

EU:n etuvartiona esiintyvä Puola käy toisaalla kamppailua EU:ta vastaan. Miljardien koronatukieurojen kohtalo on epäselvä, koska Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuus on vaarassa.

Puolan on myös sisäisesti jakautunut, ja valtapuolue PiS kamppailee asemastaan.

Lue lisää: EU määräsi Puolan maksamaan sakkoa miljoona euroa päivässä oikeusvaltio­rikkomuksista

Lopulta kuvat rajaseudulta ovat viesti EU:n populistipuolueille – ja niitä pelkääville maltillisemmille puolueille.

EU taipui jo kerran ja käytännössä ulkoisti Välimeren rajavalvonnan Turkille. Voiko Puola päästä kiristämään EU:ta samalla tavalla?

Kiristäminen ei näytä olevan tarpeen. Puola on saanut viestinsä komeasti läpi.

Ihmisoikeusjärjestöt kertovat Puolan vievän rajan yli päässeitä takaisin Valko-Venäjän puolelle. Hiljattain Puola hyväksyi lain, jonka perusteella se olisi mahdollista, vaikka se on ristiriidassa sopimusten kanssa. Ihmisoikeusjärjestöt arvostelevat Puolaa, ja Euroopan komissio tutkii asiaa.

Puola on silti saanut Euroopasta lähes varauksetonta tukea. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel vieraili Puolan pääministerin Mateusz Morawieckin vieraana Varsovassa keskiviikkona. ”Vakavan kriisin kohteena oleva Puola ansaitsee solidaarisuutta ja Euroopan unionin yhtenäisyyttä”, Michel sanoi.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat