Mitä ratkaiseva ilmastokokous päätti? HS vastaa tärkeimpiin kysymyksiin - Ulkomaat | HS.fi

YK:n ilmastokokous on päättynyt. Kuvassa öljypumppuja Kogalymin kaupungin lähellä Länsi-Siperiassa, tulvavallien rakentamista Kanadan Ontariossa, hakattua sademetsää Brasiliassa sekä vuohen luuranko kuivuudesta kärsineellä Graaff-Reinetin alueella Etelä-Afrikassa.

Mitä päätettiin?

Maailman maat ovat saaneet päätökseen YK-ilmastokokouksen Skotlannin Glasgow’ssa.

Kokouksen tärkein tavoite oli pitää elossa mahdollisuutta, että maailma ei lämpenisi 1,5 astetta enempää.

Glasgow’n kokous oli merkitykseltään ratkaiseva, koska ikkuna tavoitteen saavuttamiseksi sulkeutuu muutamassa vuodessa.

Askelia tavoitetta kohti otettiin, mutta ei vielä riittävästi.

HS purkaa kokouksen tulokset kysymysten ja vastausten avulla.

Mitkä olivat suurimmat onnistumiset?

Maailman maat sanoivat yksimielisinä haluavansa rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousun 1,5 asteeseen, ja sen tehdäkseen ne ovat valmiita kiristämään päästövähennysten aikataulua.

Seuraavat lupaukset sovittiin annettaviksi jo ensi vuonna. Pariisin henkeä ei haudattu.

Yhteispäätöksessä lähes 200 maata totesi rehellisesti, että nykyään 1,5 asteen tahdissa ei olla: päästöjen pitäisi vähentyä 45 prosenttia jo vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2010 tasoon.

Kokouksessa saatiin vihdoin sovittua valmiiksi Pariisin sopimuksen sääntökirja, mikä tehostaa ilmastotoimia tulevaisuudessa.

Moni piti onnistumisena myös sitä, että Glasgow’n päätöksellä maailman maat sitoutuvat kiihdyttämään luopumista fossiilisten polttoaineiden tuista ja hiilivoimasta. Aikaisempien ilmastokokouksien päätöksissä fossiilisista polttoaineista ei ole puhuttu lainkaan.

Öljynjalostamo Monterreyn lähellä Meksikossa.

Entä pahimmat epäonnistumiset?

Fossiiliset polttoaineet voisi nostaa myös epäonnistumiseksi, sillä kirjaus lieveni alkuperäisestä. Uudessa vesittyneessä ehdotuksessa ei hiilivoiman kohdalla puhuttu enää pois häivyttämisestä (phase out) vaan vähentämisestä (phase down).

Fossiilisten polttoaineiden osalta esitys pysyi Britannian aiemmin laatiman kompromissiehdotuksen mukaisena eli päädyttiin vaatimaan vain ”tehottomista” fossiilituista luopumista. Sillä tarkoitetaan tukia, jotka hidastavat siirtymää uusiutuviin energiamuotoihin. Käytännössä se jättää maille paljon tulkinnanvaraa.

Lue lisää: Ihmiskunta historiansa vaikeimman ongelman edessä: Miten päästä eroon maailmantalouden tärkeimmästä raaka-aineesta? Ratkaisu on kenties jo keksitty.

Kokous ei myöskään onnistunut kovin hyvin liennyttämään rikkaiden ja köyhempien maiden välillä vallitsevaa epäluottamusta, joka kumpuaa perustavanlaatuisesta ristiriidasta: ilmastokriisistä kärsivät eniten ne maat, jotka ovat sitä vähiten aiheuttaneet.

Afrikanvarikset kiertelivät mahdollisesti kuivuuteen kuolleen aasin ympärillä Zimbabwessa vuonna 2016.

Mistä riideltiin eniten?

Suurin jakolinja meni Glasgow’ssa köyhien ja rikkaiden maiden välillä: globaalin etelän maat kärsivät jo ilmastonmuutoksesta ja vaativat rikkailta saastuttajamailta rahaa sen aiheuttamien tuhojen korjaamiseen ja sopeutumiseen.

Sopeutumiseen suunnatut rahat päätettiin lopulta vaatimusten mukaisesti kaksinkertaistaa.

Lue lisää: Suomalaiset ovat sokeita aiheuttamalleen ympäristö­tuholle, sanoo puoliksi Suomessa ja puoliksi Amazonin sade­metsässä kasvanut Helena Gualinga

Rahaa pyydettiin nimenomaan saastuttajamaiden hallituksilta puhtaana käteen. Maksajat taas olisivat halunneet laskea ilmastorahoitukseksi myös yksityisen sektorin sijoituksia ja lainoja.

Lisäksi globaalin etelän maat vaativat rahastoa, josta korvattaisiin ilmastonmuutoksen jo nyt aiheuttamia tuhoja. Tähän rikkaat maat kuten EU ja Yhdysvallat eivät suostuneet.

Tuuliturbiineja merellä lähellä Amrumin saarta Saksassa.

Mitä tapahtui päästömarkkinoille?

Etukäteen Glasgow’n kiistakapulaksi povattiin Pariisin sääntökirjan päästömarkkinoita koskevaa kohtaa.

Päästökaupan säännöistä neuvoteltiinkin pitkälle lauantaihin. Uhkana oli, että säännöistä tulee liian lepsut, eikä päästökauppa autakaan vähentämään todellisia päästöjä.

Lue lisää: Hiilicowboy kääri muhkeat rahat päästö­kauppa­huijauksella ja yritti sijoittaa tulot F1-talliin: Hiilimarkkinat ovat villi länsi, jota ilmastokokouksessa yritetään nyt suitsia

Maiden välejä hiersi niin sanottu kaksoislaskenta: jos Suomi rahoittaa vaikkapa uusiutuvaa energiaa Brasiliassa, kumpi maa saa laskea päästövähennyksen hyväkseen?

Muun muassa Brasilia, Yhdysvallat ja Japani vaativat, että päästövähennys voidaan laskea molemmille, mutta tämä porsaanreikä saatiin viime hetkellä suljettua. Muun muassa EU vastusti kaksoislaskentaa.

EU vastusti myös Kioton sopimuksen alla vuodesta 2013 kertyneiden hyvitysten laskemista mukaan Pariisin sopimukseen, mutta se näyttää hävinneen tämän taistelun.

Onko maailma nyt 1,5 asteen polulla?

Ei ole. Nykyisellä päästötahdilla maapallon keskilämpötila on nousemassa vuosisadan loppuun mennessä lähes kolme astetta. Maiden ennen Glasgow’ta ilmoittamat sitoumukset auttavat, mutta eivät riittävästi.

Lue lisää: Vain Gambia pysyy 1,5 asteen tavoitteessa – Tämä juttu näyttää, miten taistelu ilmaston­muutosta vastaan ollaan häviämässä

Päätöksessä todettiin, että 1,5 asteen saavuttaminen vaatii tahdin kiihdyttämistä tällä ”ratkaisevalla vuosikymmenellä”.

Keskustelua hämmensi kansainvälisen energiajärjestö IEA:n raportti, jonka mukaan maailma voisi nykyisillä sitoumuksilla rajoittaa lämpenemisen 1,8 asteeseen. Raporttia kritisoitiin toiveajatteluksi.

Glasgow’n päätöstekstikin toteaa, että nyt annetut sitoumukset huomioiden maailman kasvihuonepäästöt olisivat vuonna 2030 lähes 14 prosenttia korkeammat kuin ne olivat vuonna 2010.

IEA:n raportti perustui oletukseen, että esimerkiksi Venäjän ja Australian kaukaiset hiilineutraaliuslupaukset toteutuvat täysimääräisinä.

”Se raportti oli höpsö”, kommentoi HS:lle Britannian ex-pääministerin Gordon Brownin entinen ilmastoneuvonantaja Michael Jacobs.

”Siinä oletettiin, että kaikki tekevät kaiken lupaamansa täydellisesti, mutta maailma ei ole ikinä toiminut niin.”

Kuusikkoon hakattu aukko Sysmässä.

Mikä oli Suomen ja EU:n rooli?

Euroopan unioni ja sen mukana Suomi ajoivat kokouksessa mahdollisimman kunnianhimoista sopimusta. Ne eivät olisi halunneet lieventää fossiilitukia koskevaa kirjausta.

Kun torstaina huomion kaappasi Yhdysvaltojen ja Kiinan ilmoitus yhteistyöstä päästöjen vähentämisessä 2020-luvulla, EU:n edustajat muistuttivat, että EU on tästäkin huolimatta askeleen edellä näitä supervaltoja.

”Me olemme hyvin aktiivisia ja me olemme kirjanneet lakiin tavoitteen 55 prosentin päästövähennyksestä vuoteen 2030 mennessä”, EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans sanoi toimittajille.

”Meillä on myös suunnitelma siitä, miten se toteutetaan. Toivottavasti muut seuraavat esimerkkiä. EU:n ei tarvitse hävetä.”

Lue lisää: Yhdysvallat ja Kiina yllättivät yöllä ilmasto­julistuksella, jonka olennaisin asia on otsikon viimeisessä sanassa

Mitä sanottiin luonnosta?

Kokousisäntä Britannian pääministeri Boris Johnson lähti kokoukseen iskulauseella ”coal, cash, cars and trees” eli ”hiili, käteinen, autot ja puut”.

Jokaisessa kohdassa saatiin ainakin jotakin aikaiseksi. Hiili viittasi hiilivoimasta luopumiseen, käteinen ilmastorahoitukseen ja autot puhtaampaan liikennetekniikkaan. Puut viittasivat luonnon voiman hyödyntämiseen ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Lue lisää: ”Ne ylittävät mielikuvituksemme rajat” – Maailma ei vieläkään ymmärrä ilmastonmuutoksen tuhoisia vaikutuksia meriin, sanovat HS:n haastattelemat huippuasiantuntijat

Heti kokouksen alkupäivinä maailman valtionpäät Suomen presidentti Sauli Niinistö mukaan lukien sitoutuivat pysäyttämään maailman metsien vähenemisen vuoteen 2030 mennessä.

Lisäksi yhteispäätöksessä todettiin aiempaa selvemmin, että luontoa suojelemalla suojellaan myös ilmastoa. Kohdassa mainitaan metsät ja merien ekosysteemit ja niiden kyky sitoa hiiltä. Kirjaus voi kannustaa maita lisäämään ilmastolupauksiinsa myös luonnonsuojelutoimia.

Oikaisu 14.11.2021 kello 14.55: Jutussa luki aluksi virheellisesti, että Yhdysvallat ja Japani näyttivät voittaneen vaatimuksissaan siinä, että päästövähennykset voitaisiin laskea osin molemmille kaksoislaskennassa. Tämä vaatimus saatiin kuitenkin suljettua pois.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat