Rajoitukset tiukentuvat jälleen ympäri Eurooppaa: toimia kohdistetaan erityisesti rokottamattomiin tartuntalukujen kasvaessa - Ulkomaat | HS.fi

Rajoitukset tiukentuvat jälleen ympäri Eurooppaa: toimia kohdistetaan erityisesti rokottamattomiin tartunta­lukujen kasvaessa

Useat Euroopan maat kiristävät jälleen rajoituksia. Latviassa parlamentin työntekijät eivät saa työskennellä ilman koronatodistusta, Itävallassa otetaan käyttöön rokottamattomien liikkumisrajoitukset.

Pohjois-Viron lääketieteellisen keskuksen lattiassa on varoitus tartuntavaarasta.

13.11. 15:00

Euroopan maat joutuvat jälleen turvautumaan koronarajoituksiin samalla, kun ne taistelevat rokotuskattavuuden parantamisen eteen.

Toimiin kuuluu alle 12-vuotiaiden rokottamista, rokottamattomien vapauksien kaventamista sekä jo ennestään tuttuja liikkumis- ja aukiolorajoituksia.

EU:n tautienehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC) varoitti perjantaina, että koronaviruksen tartuntaluvut kasvavat Euroopassa taas. Erityisiksi riskialueiksi virasto listasi seuraavat valtiot: Belgia, Puola, Hollanti, Bulgaria, Kroatia, Tsekki, Viro, Kreikka, Unkari ja Slovenia.

Yllättäen rokotuksetkaan eivät välttämättä pelasta tilannetta: esimerkiksi Hollannissa koko väestöstä 65 prosenttia oli saanut täyden rokotussarjan jo viime sunnuntaina.

Rokotustilanne on heikompi varsinkin itäisemmässä Euroopassa: ECDC:n tilastojen mukaan Bulgariassa täyden rokotussarjan oli perjantain tiedon mukaan saanut vasta 23 prosenttia koko väestöstä, Kroatiassa 45.

Lue lisää: ”Hulluutta, silkkaa hulluutta” – Bulgariassa vasta 22 prosenttia on ottanut korona­rokotteen ja netissä jylläävä dis­informaatio hakkaa lääke­tieteellisen asian­tuntemuksen

ECDC:n mukaan Euroopan unionin yleistä epidemiologista tilannetta leimaa tällä hetkellä korkea ja nopeasti kasvava koronatapausten määrä, ja alhainen, mutta hitaasti kasvava koronavirukseen liittyvien kuolemien määrä.

Yhä useampi valtio reagoi tilanteeseen kiristämällä rajoituksia. Viimeisin keino ovat rokottamattomiin kohdistuvat rajoitukset.

Esimerkiksi Itävallassa ainakin Salzburgin ja Ylä-Itävallan osavaltiot ovat ottamassa käyttöön rokottamattomien liikkumisrajoituksia maanantaista alkaen. Myös Hollannissa selvitetään vastaavaa mahdollisuutta, sanoi maan pääministeri Mark Rutte uutistoimisto Reutersin mukaan perjantaina.

Lisäksi Hollannissa astuvat voimaan kolmen viikon mittaiset liikkumis- ja aukiolorajoitukset lauantaina. Volkskrant-lehti kertoo, että myös etätyösuositus palautetaan ja tartunnan saaneen perheenjäsenet joutuvat pakolliseen karanteeniin riippumatta siitä, onko heillä rokotus vai ei.

Koronarajoitusten vastustajien mielenosoituksessa puhkesi väkivaltaisuuksia Hollannin Haagissa marraskuun alussa. Poliisi pidätti 13 mielenosoittajaa.

Myös Italiassa koronapassin pakollisuus on aiheuttanut mielenosoituksia useissa kaupungeissa. Tässä protestoivat milanolaiset marraskuun 6. päivänä.

Monessa maassa koronapassin säännöt ovat kiristymässä ja tuore, negatiivinen testitulos lakkaa kelpaamasta. Esimerkiksi Virossa pelkällä negatiivisella testituloksella ei ole päässyt julkisiin tapahtumiin enää lokakuun puolivälin jälkeen.

Latviassa maan parlamentti eli Saeima äänesti perjantaina uudesta laista, joka astuu voimaan maanantaina. Lain mukaan edustajat niin maan parlamentissa kuin paikallisissa luottamuselimissä eivät saa työskennellä elleivät esitä todistusta joko sairastetusta covid-19-taudista tai täydestä rokotussarjasta.

Myös Virossa esimerkiksi puolustusvoimat edellyttää työntekijöiltään rokotustodistuksia. Marraskuun alussa se kertoi irtisanoneensa 46 ihmistä, jotka eivät suostuneet esittämään koronarokotustodistusta. Heistä useampi on valittanut irtisanomisestaan oikeuteen.

Latvia ja Viro seuraavat suuntausta, jonka Italia aloitti syyskuussa. Tuolloin Italian pääministeri Mario Draghin johtama virkamieshallitus sääti lain, jonka mukaan työpaikalle ei pääse ilman koronapassia. Ilman passia ei siis tule palkkaa.

Laki astui voimaan lokakuussa, mutta tartunnat ovat kasvussa myös Italiassa. Niinpä Italian hallitus pohtii nyt, olisiko koronapassin ehtoja syytä kiristää, kertoo Quotidiano Nationale. Huoli joulusta ja sukuloimisesta painaa jo.

Vaikka rokotukset eivät estä viruksen leviämistä tai suojaa tartunnoilta, koko Eurooppaa yhdistää pyrkimys saada mahdollisimmat monet ihmiset ottamaan rokotus. Se vähentää huomattavasti riskiä sairastua taudin vakavaan muotoon, joutua sairaalahoitoon sekä kuolla.

EU:ssa Euroopan lääkevirasto EMA arvioi parhaillaan, voiko koronarokotteita suositella 5–11-vuotiaille. Suomessa samaa arvioi Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä, jonka mietintö valmistuu marras–joulukuun vaihteessa.

Uutistoimisto AFP:n mukaan EU-maat voivat ryhtyä oman harkintansa mukaan kuitenkin rokottamaan 5–11-vuotiaita, jos kansanterveydellinen hätätilanne sitä edellyttää.

Tähän vaihtoehtoon on tarttumassa ensimmäisenä Euroopassa Itävallan pääkaupunki Wien. AFP:n mukaan alle 12-vuotiaiden rokottaminen alkaa maassa maanantaina.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat