Japanilaiset sisäleikkipuistot ovat käyttäneet Kiinassa vuosia luvatta Suomen valtion tunnuksia ja lähetystön ”suositusta” - Ulkomaat | HS.fi

Japanilaiset sisä­leikki­puistot ovat käyttäneet Kiinassa vuosia luvatta Suomen valtion tunnuksia ja lähetystön ”suositusta”

Suomalaisesta kulttuurista ammentava Fanpekka kertoo, että se luuli saaneensa suullisen luvan tunnuksen käyttöön.

Suomen ulkoasiainhallinnon tunnus Fanpekka-sisäleikkipuiston sisäänkäynnillä Suzhoussa viime viikonloppuna.

17.11.2021 13:15

Peking

Siinä se seisoo isona, kuten lukijavinkissä on luvattu: Suomalainen keltainen leijona sinisen maapallon päällä. Se on Suomen ulkoasiainhallinnon tunnus.

Mitä leijona tekee täällä, Pekingin Livat-kauppakeskuksen japanilaisen sisäleikkipuiston ovella?

Alla lukee vakuudeksi: Official support Embassy of Finland eli Suomen suurlähetystön virallinen tuki. Tuenosoitukset löytyvät Fanpekka-leikkipuiston ovella jaettavista mainoksistakin.

Samanlaiset tunnukset ovat myös leikkipuistoketjun toimipisteessä Suzhoussa, kertoo Kiinassa asuva valokuvaaja Tuomas Harjumaaskola. Fanpekkoja on yhteensä yhdeksässä kiinalaiskaupungissa.

Fanpekka-sisäleikkipuiston sisäänkäynti Suzhoussa.

Suzhou Center -ostoskeskus Suzhoun kaupungissa Jiangsun maakunnassa Itä-Kiinassa.

Suomen Pekingin-suurlähetystön lehdistösihteeri Timo Sysiö vastaa sähköpostikyselyyn nopeasti, ettei leikkipuistoketjulla ei ole lupaa tunnusten käyttöön. Hän aikoo olla yritykseen yhteyksissä hetimiten.

Myöhemmin Sysiöllä on lähetystön kannalta hyviä uutisia kerrottavana: Fanpekka on luvannut poistaa Suomen ulkoasiainhallinnon tunnukset käytöstään.

”Tässä on ollut pieni väärinkäsitys”, Sysiö selittää.

Väärinkäsitys juontaa juurensa vuoteen 2015, jolloin japanilainen AEON avasi Kiinaan Fanpekka-sisäleikkipuiston. AEON on jättimäinen ostoskeskusten ja kauppojen pyörittäjä Aasiassa.

”Yritys on japanilainen, mutta Fanpekan mukaan leikkipuistojen konsepti sai inspiraationsa Suomesta. Siinä on ajateltu oppimista leikkimisen kautta, suomalaista luontoa ja arkkitehtuuria”, Sysiö kertoo.

Puistoihin rakennettujen linnojen, kauppojen ja veneiden sanotaan olevan suomalaisia. Suomen vaikutus näkyy jopa puiston ovensuulla. Lipunmyyntitiskin päällä lukee selvällä suomella Lipunmyynti, lipuntarkastuksessa Passintarkastus.

Niinpä Suomen Pekingin-suurlähetystö osallistui Fanpekan lanseeraustapahtumaan kuusi vuotta sitten. Tuon tapahtuman yhteydessä Fanpekka sai käyttää leijona-tunnusta. Yhteen tilaisuuteen annettu lupa laventuikin leikkipuistojen pyörittäjien mielessä pysyväksi markkinointiavuksi.

Fanpekka-sisäleikkipuiston yllätysautomaatteja Suzhoussa.

Lähetystö sai ensimmäisen kerran vinkkiä luvattomasta tunnuksen käytöstä vuonna 2019 ja otti silloinkin yhteyttä AEON:ään, mutta asian seuranta jäi.

Nyt homma on ilmeisesti hoidettu loppuun asti. AEON:n edustaja Jin Ye kertoi puhelimitse Suomen aikaa keskiviikkona aamulla, että tunnukset on juuri poistettu leikkipuistoista. Hänen mukaansa yritys oli luullut saaneensa suullisen luvan tunnuksen käyttöön lähetystön väeltä.

”Ei ollut mitään pahaa tarkoitusta”, Jin sanoi.

Sysiön käsityksen mukaan Suomelle tai Suomi-kuvalle tuskin koitui haittaa Fanpekan tunnussurffailusta.

”Tässä on periaatteelliset syyt. Kun tiloissa käytetään meidän tunnusta, meillä on vastuu siitä, että tilat edustavat Suomea ja ulkoasiainhallintoa”, Sysiö sanoo.

Kaiken lisäksi Fanpekalla oli käytössä vanha tunnus, sillä vuosien varrella sen ulkoasua on raikastettu.

Sysiö ei kuulosta vihaiselta.

”Fanpekka, onhan se hauska nimi.”

Fanpekalla on käytössään myös toinen nimi, japanilaisten mielestä ilmeisesti vielä suomalaisempi Fänpekka.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat