Suomi saattoi toimia Puolan rajan siirtolaisoperaation koekenttänä - Ulkomaat | HS.fi

Suomi saattoi toimia Puolan rajan siirtolais­operaation koe­kenttänä

Aiempien tapausten perusteella Valko-Venäjän siirtolaiskriisin pahin vaihe voi mennä nopeasti ohi, mutta menetelmästä on tullut osa Venäjän vaikutusstrategiaa, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Pekka Hakala.

Venäjältä saapui Suomeen vielä vuoden 2016 tammikuussa Sallan raja-aseman kautta siirtolaisryhmiä romuautoilla, jotka jäävät sitten rajalle.

17.11. 20:33

Tiistain raportit Puolan ja Valko-Venäjän rajalta kertoivat tilanteen kääntyneen väkivaltaiseksi. Rajalla on tuhansia Puolaan pyrkiviä ihmisiä, joita vastaan Puolan viranomaiset käyttivät vesitykkejä ja kyynelkaasua. Raporttien mukaan siirtolaiset vastasivat heittelemällä Puolan rajavartijoita ja poliiseja kivillä.

Valkovenäläisen oppositiokanavan Nextan mukaan pelkät kivet eivät riittäneet. Nextan kirjeenvaihtajat kertoivat Bruzgin raja-asemalta, että siirtolaiset heittivät Puolan mellakkapoliiseja tainnutuskranaateilla, jotka nämä olisivat saaneet Valko-Venäjän viranomaisilta.

Kuukausia jatkunut pakolaiskriisi Valko-Venäjän sekä Liettuan, Latvian ja Puolan rajoilla kehittyy ikävään suuntaan. Mihin tämä johtaa, ja kuinka kauan tilanne voi jatkua?

”Meidän on valmistauduttava tämän jatkumiseen kuukausien tai jopa vuosien ajan”, Puolan puolustusministeri Mariusz Blaszczak sanoi keskiviikkona puolalaiselle Radio Jedynkalle uutistoimisto AFP:n mukaan.

Puolustusministerin aika-arvio on pitkä ja epämääräinen, ja sen uskottavuus riippuu siitä, mitä hän tarkoittaa ”tilanteella”. Lähihistorian perusteella voi sanoa, että kyynelkaasua ja tainnutuskranaatteja tuskin heitellään pidempään kuin korkeintaan joidenkin kuukausien ajan.

Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka sanoi jo toukokuussa suoraan, että hän on ”suojellut Eurooppaa huumeilta ja siirtolaisilta” mutta pakotteiden vuoksi ei enää. Lukašenkan tarjoama suojelu on tosin kyseenalaista: turvapaikanhakijoiden ja muiden EU:hun pyrkivien tulo länteen Valko-Venäjän kautta on kestänyt vuosia ja voi kestää vielä vuosikausia.

Lähihistorian perusteella voi sanoa, että kyynelkaasua ja tainnutuskranaatteja tuskin heitellään pidempään kuin korkeintaan joidenkin kuukausien ajan.

Valko-Venäjän ja Venäjän raja ei sulkeutunut kylmän sodan jälkeen, ja vuonna 1999 maat solmivat valtioliiton. Myös Valko-Venäjän ja Puolan raja pysyi hyvin avoimena aina Puolan EU-jäsenyyden aattoon eli vuoden 2003 loppuun saakka.

Valko-Venäjästä tuli vuosituhannen vaihteessa Turkin ohella merkittävin tšetšeenien ja muiden Venäjältä pois haluavien pakoreitti. Reittiä käytettiin Puolan kiristyneestä linjasta huolimatta sitkeästi aina Valko-Venäjän kriisivuoteen 2020 saakka.

HS haastatteli vuonna 2018 Brestissä tšetšeenipakolaisia, joilla oli hyvät syyt paeta tasavallan Kremlin-mielistä hirmuhallitsijaa Ramzan Kadyrovia.

Brestiin omin neuvoin tulleet ihmiset täyttivät päivittäin puolalaiseen pikkukaupunkiin Terespoliin kulkeneen paikallisjunan viimeisen vaunun. Puola heitti useimmat saman tien takaisin, mutta jotkut aina läpi pääsivät. Ahkerimmat olivat tehneet junassa kymmeniä rajanylitysmatkoja edestakaisin.

Pakolaisia Brestissä auttaneen Human Constanta -järjestön mukaan junareitillä Puolaan pääsi vuosina 2017–2020 noin kaksituhatta pakolaista vuodessa.

Valko-Venäjän Brestistä junalla saapuneita tšetšeenipakolaisia puolalaisen Terespolin rajakaupungin asemalla.

Toronton yliopiston professori Jean-François Ratelle arvioi toukokuussa tutkimuslaitos ICG:n julkaisemassa raportissa eri lähteisiin viitaten, että kaikkiaan satatuhatta viisumitonta ihmistä olisi tullut Valko-Venäjän kautta EU:hun vuosina 2000–2020.

Pitkä perinne ei vastaa kysymykseen, miksi Lukašenka vielä puolitoista vuotta sitten salli viisumittomien matkustajien nousta Puolaan menevään paikallisjunaan.

Vastaus voi löytyä Suomesta.

Euroopan suurena pakolaisvuonna 2015 Norjan ja Suomen pohjoisilla raja-asemilla nähtiin outo näytelmä. Venäjän puolelta alkoi tulla runsaasti kolmansien maiden kansalaisia Norjan Kirkkoniemeen ja myöhemmin Suomeen Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemien kautta.

Reaktiot olivat hämmentyneitä. Venäjällä huhuttiin pietarilaisesta FSB-upseereiden koplasta, joka olisi keksinyt näppärän reitin ja keinon rahastaa ihmissalakuljetuksella.

Norjaan ehti tulla noin 5 500 ihmistä ja Suomeen runsaat 1 700 yhteensä viiden kuukauden aikana. Ihmisten tulo raja-asemien yli Suomeen loppui, kun presidentti Sauli Niinistö ja Vladimir Putin sopivat asiasta.

Norjaan pyrkiviä siirtolaisia Venäjän raja-alueella Nikkelissä lokakuussa 2015. Monet matkasivat viimeisen etapin rajalle polkupyorillä.

Monet turvallisuuspolitiikan asiantuntijat alkoivat epäillä, että kyseessä oli Venäjän niin kutsuttu hybridioperaatio. Tai hybridioperaation kokeilu, jolla testattiin, miten Norja ja Suomi reagoivat.

Selvää on, että ratkaisija istuu Moskovassa.

Lukašenka ei tšetšeenejä Brestiin kuskannut, mutta Valko-Venäjän turvallisuuspalvelu KGB kyllä seurasi heidän tekemisiään. Ehkäpä Valko-Venäjän presidentti ajatteli, että puolalaiset voivat ratkaista tämän ongelman ilman hänen apuaan.

Seuraavan kerran todistetusti järjestettyä maahanpyrkijöiden kuljettamista rajalle nähtiin alkuvuonna 2020, kun Turkki kuljetti tuhansia ihmisiä Kreikan vastaiselle raja-alueelle. Suurin osa Kreikkaan pyrkivistä oli oleskellut Turkissa pitkään, ja maan turvallisuusviranomaiset olivat koonneet heitä paikalle bussilasteittain. Operaatio lopetettiin muutamassa viikossa.

Jos Norjan ja Suomen ja toisaalta Kreikan kokemuksiin on uskominen, olisi pahin tilanne Puolan rajalla ohi viimeistään joulun jälkeen.

Selvää on, että ratkaisija istuu Moskovassa. Lukašenka ei ole ollut itsenäinen toimija sitten elokuun 2020, jolloin hän menetti väärennettyjen vaalien ja niitä seuranneiden väkivaltaisuuksien vuoksi kansalta saamansa valtakirjan. Nyt hänen valtakirjansa on peräisin Putinilta.

Siirtolaisten käyttämisestä politiikan pelivälineinä on tullut osa Kremlin hybridistrategiaa, jonka konkreettisia tavoitteita voi vain arvailla.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat