Saksassa vieraileva presidentti Niinistö: ”Yhteinen tulevaisuutemme on vaakalaudalla” – EU:n on nopeutettava rajaprosesseja, Niinistö sanoi - Ulkomaat | HS.fi

Saksassa vieraileva presidentti Niinistö: ”Yhteinen tulevaisuutemme on vaakalaudalla” – EU:n on nopeutettava rajaprosesseja, Niinistö sanoi

Suomi ja Saksa aikovat tehdä yhteistyötä uuteen teknologiaan ja asevalvontaan liittyen, Niinistö kertoi kaksipäiväisen Saksan-vierailun ensimmäisessä puheessaan.

22.11. 13:52 | Päivitetty 22.11. 19:39

Berliini

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö aloitti maanantaina kaksipäiväisen työvierailunsa Saksassa. Hän tapasi puoliltapäivin virkaveljensä, liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierin Bellevuen linnassa Berliinissä.

Tapaamisen aiheena on suurvaltapolitiikan nousu.

Körber-säätiön juhlapuheessaan Niinistö peräsi kansainvälisen vuoropuhelun lisäämistä. Hän arvioi, että jakolinjat suurvaltojen välillä vain kasvavat lähikuukausina ja vuosina.

”Melodramaattiselta kuulostamisen uhallakin: yhteinen tulevaisuutemme on vaakalaudalla”, Niinistö sanoi. Maailmassa on tällä hetkellä ongelmia, joita edes vahvimmat maat eivät pysty ratkaisemaan yksin, hän sanoi.

Yhteisten kansainvälisten ratkaisujen tarve on Niinistön mukaan kasvussa. Dialogi on välttämättömyys, sillä luottamusta ei voida rakentaa ilman keskustelua, hän sanoi.

”Dialogi on erityisen tärkeää niiden kanssa, joiden kanssa on suurimmat erimielisyydet”, hän sanoi.

Hän sanoi, että vaikka ”Helsingin henkeen” kuuluvia periaatteita on rikottu, ne eivät ole pysyvästi rikki.

Hän peräänkuulutti puolustamaan voimankäytöstä pidättäytymistä, rajojen kunnioittamista sekä ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kunnioittamista.

Niinistö sanoi, että hänen tavoitteensa on elvyttää niin sanottu Helsingin henki, joka syntyi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön perustamiskokouksessa Helsingissä vuonna 1975. Hän kertoi päättääneensä Suomen hallituksen kanssa viime viikolla hakea Suomelle Etyjin puheenjohtajuutta juhlavuonna 2025.

”Suomi on valmis tekemään osuutensa”, hän sanoi.

Niinistön tavoite puheenjohtajuudesta on ollut esillä jo aiemmin, kun Etyjin pääsihteeri Helga Maria Schmid vieraili elokuussa Helsingissä.

Niinistö totesi, että Suomi on usein toiminut tällaisten keskusteluiden välittäjänä.

Helsingin henki on Niinistön mukaan niin työtapa kuin mielentila.

”Jos se oli mahdollista kylmän sodan keskellä, se ei voi olla mahdotonta nyt”, Niinistö sanoi.

Körber-säätiön tilaisuudessa Niinistöltä kysyttiin arviota Venäjän tilanteesta liittyen lähelle Ukrainan rajaa lähetetyistä joukoista.

Niinistön mukaan keväällä vastaava tilanne helpotti Yhdysvaltain ja Venäjän yhteydenpidon jälkeen. Niinistön mukaan hänen tietojensa mukaan nyt valmisteilla on Vladimir Putinin ja Joe Bidenin kohtaaminen. Hän piti valitettavana, että EU on siitä ulkopuolella.

Valko-Venäjän käynnissä olevassa operaatiossa on Niinistön mukaan todennäköisesti kyse siitä, että EU:n sisällä halutaan rakentaa konfliktia.

Hän sanoi, että EU:n on otettava vastuu rajoistaan ja kehitettävä oma prosessinsa nopeasta toiminnasta, jolla painostukseen rajoilla voitaisiin vastata.

Lisäksi Niinistön mukaan olisi myös nopeutettava päätösprosessia siitä, ketkä lopulta voivat tulla EU:n alueelle.

Niinistölle esitettiin myös kysymys, voivatko muut maat edelleen oppia jotain Suomen historiasta Venäjän naapurina vai onko Suomen tilanne historiassa täysin uniikki.

Niinistö vastasi kuvailemalla Suomen puolustuskykyä. Hän totesi Suomen puolustusvoimien reservin olevan todella suuri.

Hän muistutti tuhannen kilometrin maarajasta Venäjän kanssa. Niinistön mukaan Suomen puolustus on suunniteltu niin, että ainakin Suomeen tunkeutuminen tulisi hyvin kalliiksi.

”Minusta se on hyvä malli”, hän kuvasi Suomen puolustuspoliittista asemaa.

Niinistö sai myös vastata kysymykseen siitä, ottaisiko mieluummin lahjaksi koiranpennun Putinilta vai pandan Kiinan presidentiltä Xi Jinpingiltä.

”Pidän eläimistä ylipäätään”, Niinistö vastasi naureskellen.

Ennen Niinistöä puheen piti Steinmeier. Tilaisuuden aiheena oli kansainvälisen keskustelun lisääminen suurvaltapolitiikan noustessa.

”Olemme maailmanlaajuisesti verkostoituneempia kuin koskaan. Samaan aikaan käynnissä on yhteiskunnan pirstaloituminen ja kansainvälisen yhteisön hajoaminen”, Steinmeier sanoi.

Tämä on hänen mukaansa nähtävissä niin koronaviruspandemian hoidossa kuin ilmastokriisin torjunnassa.

Steinmeierin mukaan valtapolitiikka ja suurvaltapolitiikka ovat taas nousussa. Hän otti esiin nykyajan turvallisuuspolitiikan uudet ongelmat: Tietomurrot ja älykäs aseteknologia asettavat haasteita, joita ei ennen ollut.

Niinistö mainitsi saman haasteen omassa puheenvuorossaan. Hänen mukaansa asevalvontaan ja uuteen teknologiaan liittyviä haasteita on nyt käsitelty Saksan ja Suomen presidenttien kahdenvälisissä keskusteluissa.

”Seuraavaksi keskustellaan niin suomalaisten kuin saksalaisten asiantuntijoiden kanssa. Olen varma, että voimme työskennellä näiden aiheiden parissa lähikuukausina”, Niinistö sanoi.

Steinmeierin mukaan kansainvälisen vuoropuhelun lisääminen on tärkeää konfliktien ehkäisemisessä.

Tiistaina Niinistö osallistuu Humboldt-yliopiston tilaisuuteen ja pitää siellä puheen aiheesta vahvempi Eurooppa kovemmassa maailmassa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat