Miltä juhannuksen kuuluu kuulostaa? Luonnon taustaraita eli lintujen laulu on muuttunut aiempaa tylsemmäksi - Ulkomaat | HS.fi

Miltä juhannuksen kuuluu kuulostaa? Luonnon tausta­raita eli lintujen laulu on muuttunut aiempaa tylsemmäksi

Psyykkistä näkökulmaa ei ilmastokriisin ja luontokadon ymmärtämisessä voi ohittaa, kirjoittaa HS:n luontokadon kirjeenvaihtaja Petja Pelli.

Pajulintu on pitkään ollut Suomen yleisin lintu. Sen laulua kuullaan kuitenkin Etelä-Suomessa nykyään vähemmän kuin ennen.

21.11. 15:43

En ole tähän asti pitänyt tunteista puhumista kovin tärkeänä, kun ihmiskunta yrittää ratkoa ilmastokriisiä ja globaalia luontokatoa.

Olen ajatellut, että vähennetään päästöjä ja suojellaan luontoa ensin. Mennään sitten vasta ilmastoahdistustyöpajaan. Toiminta ongelman ratkaisemiseksi yleensä vähentää ahdistusta.

Mitä enemmän näihin ilmiöihin kuitenkin perehtyy, sitä selvemmäksi käy, että meneillään olevilla ympäristömuutoksilla on väistämättä myös psyykkisiä vaikutuksia. Sitäkään tosiasiaa ei voi ohittaa.

Tuskin se kenenkään henkistä hyvinvointia ainakaan parantaa, jos tuttu lähiympäristö köyhtyy tai jos vuodenajat muuttuvat osin tunnistamattomiksi. Ääniin ja tuoksuihin liittyy paljon muistoja, elämyksiä ja kulttuuriperintöä.

Huomaan nykyään ajattelevani sateisina talvipäivinä, että nämä pisarat poskilla voivat hyvinkin olla ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen seurausta. Ehkä ne muuten olisivat hiutaleita.

Se on hurja ajatus, jos sen ääreen pysähtyy. Luonnonhan piti olla suuri ja ihmisen pieni.

Yksi viime viikolla julkaistu tutkimus toi luontokadon ja ihmismielen välisen yhteyden esiin yllättävällä tavalla.

Nature Communication -lehdessä julkaistu kansainvälisen tutkijaryhmän artikkeli osoitti, että lintujen laulu on kuluneiden 25 vuoden aikana hieman hiljentynyt ja muuttunut yksitoikkoisemmaksi kaikkialla länsimaailmassa. Tutkimukseen osallistui tekijöitä myös Helsingin yliopistosta.

Taitava laulaja mustapääkerttu kuvattiin syyskuussa Hangon lintuasemalla. Se on esimerkki lajista, joka Suomessa hyötyy ilmaston muuttumisesta. Globaalisti katsottuna ilmastonmuutos kuitenkin vähentää lajirunsautta.

Metodi oli mielenkiintoinen. Tutkijat ottivat pohjaksi lintulaskenta-aineistot Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta 25 vuoden ajalta. Laskentojen lajikattausten ja äänitteiden avulla luotiin yli 200 000 paikalle mallinnusten avulla joka vuodelle äänimaailmat, jossa kukin alueella sinä vuonna havaittu laji oli edustettuna kulloisenkin runsautensa mukaan. Äänitteitä oli kaikkiaan yli tuhannesta lajista.

Jos jokin laji, vaikkapa pajulintu, hävisi paikalta tiettynä vuonna, niin hävisi myös sen ääni tietokoneella luodusta sen vuoden ”lintukonsertista”. Tutkimus tehtiin näin, koska kattavia äänitesarjoja on hyvin harvoilta paikoilta.

Lopuksi eri vuosien äänimaailmoja vertailtiin tietokoneavusteisesti. Tarkkailussa oli lintukonsertin voimakkuus ja monipuolisuus. Molemmissa havaittiin selkeä laskeva trendi sekä Pohjois-Amerikassa että Euroopassa.

Töyhtötiainen on kärsinyt Suomessa vanhojen metsien vähenemisestä. Tämäkin lintu kuvattiin syyskuussa Hangon lintuasemalla.

Harva luontoelämys on yhtä jaettu ja iloittu kuin keväinen lintukonsertti. Se on elämän merkki. Nyt sitten tutkijat kertovat, että lintujen laulu kokonaisuutena katsottuna yksitoikkoistuu, muuttuu tylsemmäksi.

Taustalla on yleistenkin lintulajien populaatioiden pieneneminen sekä lajirunsauden väheneminen. Suurin syy on se, että ihminen pirstoo ja heikentää elinympäristöjä.

Lue lisää: Katoavat linnut – kirjeenvaihtaja vietti vuorokauden Hangon lintuasemalla, missä kiteytyy Suomen luonnon hälytystila

Myös ilmastonmuutos vaikuttaa asiaan, kun tiettyjen lajien elinympäristöt ”vaihtavat paikkaa” tai kutistuvat. Joillakin lajeilla metsästys pesimämaassa ja muuttoreittien varrella pahentaa ongelmia.

Kun lintuyksilöitä ja lajeja on vähemmän, myös lintukonsertti jää vaisummaksi. Lintukantojen kokonaiskuva on heikkenevä myös Suomessa, vaikka joitakin ikonisia lajeja, kuten laulujoutsen ja merikotka, on suojelulla onnistuttu pelastamaan. Esimerkiksi mainittu pajulintu, Suomen yleisin lintu, on Etelä-Suomessa vähentynyt selvästi.

Tutkimustuloksen merkitystä ei ole helppo määrällisesti mitata – ainakaan rahassa – mutta se ei tee siitä yhtään vähemmän tärkeää.

Mikä on vaikkapa juhannusaattoaamun äänimaailman arvo? Ja huomaako sitä edes, että jokin on muuttunut? On ehkä vain vaivaava tunne alitajunnassa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat