”Kuin euforinen vapaapäivä yritysvastuusta” – Black Friday -ostosten taustalla on hyväksikäytettyjä ihmisiä ja ympäristötuhoa, sanovat asiantuntijat - Ulkomaat | HS.fi

”Kuin euforinen vapaapäivä yritys­vastuusta” – Black Friday -ostosten taustalla on hyväksi­käytettyjä ihmisiä ja ympäristö­tuhoa, sanovat asian­tuntijat

Kuin vapaapäivä yritysvastuusta

Black Fridayn alla asiantuntijoilla on yksinkertainen ohje vastuulliseen kuluttamiseen: älä osta mitä et tarvitse.


25.11. 2:00 | Päivitetty 25.11. 6:13

Vastuullisuus on ollut viime vuosina erityisen trendikästä yritysten viestinnässä. Mainosten perusteella halvatkin vaatteet ovat ekologisia ja laitteet energiatehokkaita.

Perjantaina vietettävän kulutusjuhlapäivän Black Fridayn alla on sopivaa pysähtyä pohtimaan, ovatko teot linjassa puheiden kanssa. Voiko ihminen nykyään shoppailla hyvällä omallatunnolla? Entä kuinka hyvin suomalaiset kaupat ovat perillä tuotteidensa ongelmista?

HS:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan todellisuus on kaukana mainoslauseista.

”Monen tuotteen kohdalla ongelmia on koko tuotantoprosessin eri vaiheissa, eikä isoa muutosta parempaan ole vielä nähtävissä”, sanoo yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkivan järjestön Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.

”Lisäksi keskeinen viesti Black Fridayn alla on, että kulutus ei ylipäätään ole planeetan kantokyvyn rajoissa.”

Kultalahden mukaan vastuullisuus kyllä kiinnostaa kuluttajia ja osa yrityksistä on ottanut sen tosissaan. Vastuullisuus on kuitenkin yrityksille vapaaehtoista, eikä sitä valvota. Yritys voi väittää melkein mitä haluaa.

”Puheen alla on paljon tyhjää. Tarvitaan sitovaa sääntelyä, joka velvoittaisi yritykset huolehtimaan ihmisoikeuksista ja ympäristöstä”, Kultalahti sanoo.

Vastuullisuuden suuri ongelma on, että yritysten globaalit tuotantoketjut ovat pitkiä ja hämäriä.

Yksittäisen tuotteen taustoja on vaikea selvittää, mutta samalla tiedetään, että esimerkiksi maailman suurimmassa tuotantomaassa Kiinassa työolot ovat usein ala-arvoiset, työtä tehdään kellon ympäri ja osa kansasta on pakkotyöleireillä.

Kiinassa valmistetut tuotteet tekevät kauppansa myös Suomessa: sähkötekniikan, vaatteiden ja tekstiilien tuonti Kiinasta Suomeen moninkertaistui viime vuonna.

Samoja ihmisoikeusongelmia on monessa muussa tuontimaassa. Päälle tulevat vielä vakavaa ympäristötuhoa aiheuttavat kaivokset, tehtaat ja viljelmät.

Suomalaisetkin ostavat tuotteita, jotka on valmistettu esimerkiksi lapsityövoimalla, sanoo eettistä kulutusta ajavan Eetti-järjestön vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme.

”Hirvittävän suuri osa meidänkin kaupoissamme myytävistä tuotteista on osin valmistettu maissa, joissa ihmisoikeudet eivät toteudu.”

Näin on usein myös silloin, kun yritys väittää muuta. Yritykset tietävät vain harvoin tarkasti, miten niiden alihankkijat toimivat.

”Tyypillisesti se tehdas, josta vaate tai tavara tulee, on tarkastettu. Mutta mitä tapahtuu seuraavalla portaalla? Yritykset eivät itsekään tiedä.”

Ongelmat ovat todennäköisiä. Huonoista oloista tunnettu Kiina on esimerkiksi maailman suurin elektroniikan ja puuvillan tuottajamaa. Erityisesti puuvillassa on kasvanut pakkotyön riski, Lumme sanoo.

”Yritysten pitäisi vähintäänkin kysyä työoloista alihankkijoiltaan, vaikka vastauksia ei välttämättä saa.”

Lumme antaa kuluttajalle yksinkertaisen nyrkkisäännön: kun tietoa tuotteen alkuperästä ei löydy, se ei yleensä ole kunnossa.

”Silloin ei kannata ajatella, että eiköhän nämä ole jossain kivasti ja eettisesti tehty. Vastuullinen tuotanto on vaivalloista ja usein kallista, joten yritys kyllä kertoo siitä.”

Myös ympäripyöreisiin väittämiin kannattaa suhtautua kriittisesti. Moni yritys mainostaa, että ”vastuullisuus on meillä dna:ssa” tai ”pyrimme edistämään vastuullisuutta”.

”Jos pyritään ja toivotaan, silloin sitä ei ole tehty. Kannattaa klikata tuote pois ostoskorista”, Lumme toteaa.

Kertakäyttöinen tai nopeasti hajoava tuote on lähtökohtaisesti epäeettinen. Sama pätee erittäin halpoihin tuotteisiin, joista Black Friday tunnetaan.

”Voi miettiä, onko mahdollista, että tästä on maksettu elämiseen riittävä palkka. Tuntuu, että Black Fridayssa yritetään myydä nimenomaan krääsää.”

Yritysten välillä on Lumpeen mukaan aidosti eroja, ja kuluttaja voi yrittää tietoisesti tukea hyvin toimivia yrityksiä.

On hyvä merkki, jos yritys kertoo tuotteiden alkuperästä, valmistuksesta ja jopa ongelmista avoimesti. Nettisivuilta pitäisi selvitä konkreettisia tietoja, kuten tuotantopaikkoja ja lukuja.

Harva kuluttaja kuitenkaan jaksaa kahlata läpi yritysten nettisivuja ja tuote-etikettejä. Lumpeen mielestä tuotteen alkuperän selvittämisen ei pitäisi siksi ylipäätään olla kuluttajan vastuulla.

”Vaatii ammattitaitoa ymmärtää, mitä nämä nettonollalupaukset ja muut oikeasti tarkoittavat.”

Yksittäiselle kuluttajalle helpoin vastuullisuusteko onkin jättää kokonaan ostamatta aina kun ei välttämättä tarvitse.

”Ennen kuin pukee ne Black Friday -ostohousut jalkaan, tärkeintä on miettiä tarvetta. Eettinenkään tuote ei ole parempi kuin ostamatta jätetty tuote”, Lumme sanoo.

Kuluttajalle on luvassa apua. EU:ssa on valmisteilla yritysvastuulaki, joka määräisi yritykset valvomaan ihmisoikeuksien toteutumista toiminnoissaan. Komissio antaa esityksensä laista joulukuun alussa.

Laki ei luultavasti koskisi edes kaikkia EU-alueen yrityksiä, mutta väitöskirjatutkija Juho Salorannan mukaan sillä voi olla maailmassa merkittävä dominoefekti. Yritysten pitää muuttua, jos ne haluavat käydä kauppaa EU:ssa.

”Jonain vuonna tämä vaikuttaa myös Black Fridayhin, mutta ei vielä”, Saloranta sanoo.

”Nyt se on kuin jonkinlainen euforinen vapaapäivä yritysvastuusta. Se ei ole kestävää.”

Saloranta tutkii Itä-Suomen yliopistossa yritysvastuuta ja kansainvälisiä tuotantoketjuja. Hänestä lakeja tarvitaan kipeästi, sillä markkinat eivät saa muutosta aikaan yksin.

”Vaikka on valistuneita kuluttajia, isossa kuvassa tuotteen hinta merkitsee kuluttajille niin paljon, että en usko siihen. Itsekin juuri katsoin, että olisikohan Black Friday -tarjouksia, kun puhelin alkaa kahden vuoden jälkeen hajota.”

Saloranta kehottaa ostopäätöstä pohtivaa katsomaan faktoja rehellisesti ja ”laskemaan 1 + 1”. Halpa hinta kertoo, että on säästetty jossain muualla.

”Kiina on yksi maailman suurimmista saastuttajista. Ei sieltä kannata ostaa ja kuvitella, että juuri oma tuote on vastuullinen.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat