Mitättömät rikkeet uhkaavat tuhota mittavan työn Stalinin vainojen taltioimiseksi: Oikeudenkäynti Memorial-järjestön lakkauttamisesta alkaa tänään - Ulkomaat | HS.fi

Mitättömät rikkeet uhkaavat tuhota mittavan työn Stalinin vainojen taltioimiseksi: Oikeudenkäynti Memorial-järjestön lakkauttamisesta alkaa tänään

Memorial on kerännyt tietopankkiinsa yli kolmen miljoonan Neuvostoliitossa vainotun ihmisen tiedot.

Ihmisoikeusjärjestö Memorialin työntekijä tutkii arkistoja järjestön toimistossa Moskovassa. Järjestö perustettiin Neuvostoliitossa vuonna 1989 paljastamaan Stalinin ajan rikoksia.

25.11. 10:34

Moskova

Oikeudenkäynti Venäjän merkittävimmän ja vanhimman ihmisoikeusjärjestön Memorialin lakkauttamisesta alkaa tänään torstaina korkeimmassa oikeudessa Moskovassa.

Järjestöä vastaan on nostettu syytteet hallinnollisten sääntöjen rikkomisesta eli mitättömistä rikkeistä, jotka uhkaavat johtaa järjestön likvidointiin.

Memorial on verrannut saamiaan syytteitä siihen, että ihminen tuomittaisiin vankilaan 20 vuodeksi tyhjän kadun ylittämisestä väärässä paikassa.

Syyttäjä puolestaan pitää rikkomuksia karkeina. Se sanoo, että ulkovaltain agentiksi nimetty järjestö ei ollut merkinnyt kaikkia julkaisemiaan kirjoja ja materiaalejaan internetissä agenttistatuksesta kertovalla tiedolla, kuten Venäjän niin sanotussa agenttilaissa on määrätty.

Syytteitä on pari tusinaa. Memorialin mukaan yksi niistä koskee merkitsemättömiä kirjoja järjestön ständillä Moskovan kansainvälisillä kirjamessuilla viime vuonna.

Lopuissa on kyse toissa vuonna sattuneista rikkeistä. Memorial ei ollut ehtinyt merkitä kaikkia internetsivustojaan vaadituin merkinnöin hyvin lyhyessä ajassa, joka sille oli annettu.

Memorial pitää syytteitä laittomina, absurdeina ja vaarallisina venäläiselle kansalaisyhteiskunnalle. Sen mukaan agenttilaki ylipäätään on epämääräisesti kirjoitettu ja muuttuu niin usein, että sen noudattaminen on tehty mahdottomaksi.

Lakkautusuhasta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Kansainvälisen Memorialin johtaja Jelena Žemkova kiisti järjestön toimivan kenenkään agenttina.

”Emme työskentele tilauksesta, vaan päätämme itse toiminnastamme ja pyydämme siihen sitä mukaa tukea. Olemme tiedon keskus. Työskentelemme rehellisesti ja avoimesti.”

Kansainvälisen Memorialin johtaja Jelena Žemkova (kesk.) puhui järjestön tiedotustilaisuudessa viime viikolla Moskovassa. Vieressä kirjailija Ljudmila Ulitskajan tuoli jäi tyhjäksi, koska hän jumiutui liikenneruuhkaan koko kaksituntisen tilaisuuden ajaksi.

Memorial on toiminut Venäjällä jo yli 30 vuotta. Se taltioi työkseen neuvostoaikaisia ihmisoikeusrikkomuksia ja pitää esillä historian aikakautta, josta valtiovalta haluaa vaieta ja jota ei juuri käsitellä esimerkiksi Venäjän kouluissa.

Saavutuksiin kuuluu internetiin perustettu poliittisten vainojen uhrien tietopankki, johon on kerätty jo yli kolmen miljoonan ihmisen tiedot. Sieltä voi etsiä sukulaisiaan ja perehtyä heidän kohtaloihinsa.

Lue myös: 85 vuotta sitten isoisoisä haettiin kotoaan keskellä yötä ja teloitettiin Stalinin vainoissa – Joka kerta kun Anna Soudakova ylittää Venäjän rajan, häntä pelottaa

Memorial julkaisee kirjoja vainoista, järjestää koululaisille historia-aiheisia kilpailuja, vaalii vainottujen muistoa ja valistaa kansalaisia. Tavoitteena on ollut estää historiaa toistamasta itseään.

Järjestön museossa Moskovassa on parhaillaan näyttely, jossa kerrotaan naisten elämästä gulagissa eli vanki- ja työleireillä. Esillä on naisten leireillä valmistamia tai heille kuuluneita käyttöesineitä, kuten tekstiilejä, leluja, vaatteita, koruja ja kenkiä.

Näyttely uhkaa jäädä järjestön viimeiseksi, jos oikeudenkäynti johtaa lakkautustuomioon.

Suomessa tunnetaan parhaiten Memorialin työ Karjalassa.

Karjalan-osaston johtaja Juri Dmitrijev löysi 1990-luvun lopussa Karjalasta kaksi Josif Stalinin vainojen uhrien joukkohautaa: toisen Sandarmohista ja toisen Krasnyi borista.

Sittemmin Sandarmohista on tullut yksi 1930-luvun vainojen tunnetuimmista symboleista.

Dmitrijev on ollut jo useamman vuoden vangittuna pedofiliasyytteiden vuoksi ja Karjalan Memorialin toiminta sen myötä lakannut. Dmitrijevin tukijat pitävät syytteitä poliittisina.

Memorialle on satanut tukea lakkautusuhan vuoksi. Rauhannobelistit, Novaja Gazeta -lehden päätoimittaja Dmitri Muratov ja Neuvostoliiton viimeinen presidentti Mihail Gorbatšov ovat vedonneet Venäjän yleiseen syyttäjävirastoon, että Memorialia ei lakkautettaisi.

Žemkova sanoi järjestön valmistautuvan jo pahimpaan, mutta vakuutti, että työ jatkuu tavalla tai toisella, vaikka oikeudenkäynti johtaisikin lakkautukseen.

”Memorial ei ole vain järjestö, vaan arvoja, joita siinä toimivat ihmiset jakavat. Memorialin toiminta jatkuu näissä ihmisissä.”

Memorial nimettiin ulkovaltain agentiksi jo vuonna 2014. Se saa suurimman osan rahoituksestaan ulkomailta ja luokitellaan poliittiseksi. Memorial kuvailee virkavallan häirinnän vain kiihtyneen kuluneen kymmenen vuoden aikana.

Järjestö on ollut lakkautusuhan alla aiemminkin. Sille on määrätty toistuvasti erilaisia sakkoja yli kuuden miljoonan ruplan eli yli 70 000 euron arvosta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat