Seinät on styroksista ja korjauksista uhkaa tulla jättilasku – Britanniassa sadattuhannet asuvat yhä tulenaroissa taloissa, ja kotien arvot ovat romahtaneet - Ulkomaat | HS.fi

Seinät on styroksista ja korjauksista uhkaa tulla jätti­lasku – Britanniassa sadat­tuhannet asuvat yhä tulen­aroissa taloissa, ja kotien arvot ovat romahtaneet

Manchesterilaisen kerrostalon asukkaita uhkaa yli 100 000 euron korjauslasku asuntoa kohti. Kunnon korvausta valtiolta ei tule, koska talo on nelisen metriä liian matala. Toisessa talossa asuva britanniansuomalainen on onnekkaampi: valtion rahastosta tulee apua.

Manchesterilaiset naapurukset Darren Matthews ja Mandy Sandhu asuvat talossa, jonka paloturvallisuudessa on puutteita. Asuntojen arvo on romahtanut. Korjaustöistä uhkaava lasku ylittää jo Matthewsin alkuperäisen asuntosijoituksen.

1.12.2021 2:00 | Päivitetty 1.12.2021 7:14

Manchester

Lontoolaisen Grenfell Tower -talon tulipalo kesäkuussa 2017 on yksi nyky-Britannian pahimmista rauhanajan onnettomuuksista.

Viallisesta jääkaappi-pakastimesta lähteneessä palossa kuoli 72 ihmistä, ja saman verran loukkaantui. Palo pääsi leviämään räjähdysmäisesti, koska tornitalo oli verhoiltu tulenaralla materiaalilla.

Grenfell Towerin tulipalosta on jo yli neljä vuotta. Tulenaroissa taloissa asuu Britanniassa silti yhä satojatuhansia ihmisiä.

Asuntojen arvot ovat romahtaneet, koska kukaan ei halua ostaa kotia palonarasta kerrostalosta. Nykyiset asukkaat pelkäävät turvallisuutensa ja tulevaisuutensa puolesta. Osalla on järkkynyt mielenterveys.

Epäonnekkaisiin kuuluvat myös Transport House -kerrostalon asukkaat Manchesterin Salfordissa. Talon paloriskit tajuttiin vasta parisen vuotta sitten.

Rakennuksen ulkokuori pitäisi uusia, sillä eristeenä on käytetty tulenarkaa poly­styreeniä. Taloa hallinnoiva asuntoyhtiö on lähettänyt tarvittavista remonteista yhteensä jo yli 100 000 euron laskuarviot.

”Kun näin hinnan, ajattelin ensin, että se kattaa koko talon. Minulta meni jalat alta tajuttuani, että summa koskee jokaista asuntoa erikseen”, kertoo talossa asuva Darren Matthews.

Darren Matthews (oik.) ja Mandy Sandhu istuvat Matthewsin avokeittiössä. Matthews turvautuu nyt nukahtamis- ja verenpainelääkkeisiin, MS-tautia sairastava Sandhu tarvitsee lääkitystä masennusta vastaan.

Huoli tulevaisuudesta varjostaa nyt Matthewsin jokaista päivää.

Remontit ovat mielessä aamulla ensimmäiseksi ja illalla viimeiseksi. Töissä ajatus harhailee. Unta saadakseen Matthews turvautuu nukahtamis­lääkkeisiin. Lääkitystä vaatii nyt myös korkea verenpaine.

”Henkinen ja taloudellinen paine on todella kova.”

Kun Matthews muutti taloon vuonna 2005, ei hän olisi voinut olla tyytyväisempi. Alue oli tuttua, ja perhe ja ystävät lähellä. Kahden makuuhuoneen kompakti ja valoisa asunto tuntui heti kodilta.

Suurin osa talon asukkaista oli yhteiskunnan pienipalkkaisia avaintyöntekijöitä: sairaan­hoitajia, opettajia, poliiseja. Opettaja­koulutuksessa silloin ollut Matthews onnistui pääsemään mukaan valikoituun porukkaan.

Hän osti puolet kodistaan. Nyt asunnon arvo on romahtanut.

”Kukaan ei osta asuntoa, jos mukana ei tule todistusta palo­turvallisuudesta. Kotini on arvottomampi kuin kynä, jolla kirjoitat.”

Huolissaan on myös Matthewsin naapuri Mandy Sandhu, joka muutti taloon keväällä 2006.

Sandhu työskenteli pitkään Englannin julkisessa terveydenhuollossa eli NHS:ssä. Nyt hän on työkyvytön MS-tautinsa takia.

Kepin kanssa kulkeva Sandhu omistaa asuntonsa kokonaan. Lasku vaadittavista korjauksista on hänellekin yli satatuhatta euroa.

”Kun näin sähköpostin asiasta, en päässyt vuoteesta kahteen päivään.”

Sandhu kertoo olevansa nyt masennus­lääkityksessä.

Transport House -talon asukkaat ovat väliinputoajia, koska he eivät ole saamassa suoraa tukea Britannian hallituksen pystyttämästä yli viiden miljardin euron rahastosta.

Rahastosta maksetaan korvauksia asukkaille, joiden talojen tulenarat ulkorakenteet pitää korvata uusilla. Suoria korvauksia saavat kuitenkin vain ne, joiden asuintalo on vähintään 18 metriä korkea.

Matthewsin ja Sandhun kotitalo on liian matala: korkeutta uupuu nelisen metriä.

Transport House on nelisen metriä liian matala, jotta sen verhoilun uusiminen korvattaisiin valtion rahastosta.

”Meille on luvattu tuettuja lainoja. Mutta ei laina ole asukkaiden kannalta mikään ratkaisu”, Matthews sanoo.

Hallituksen mukaan kukaan ei joudu maksamaan vaarallisten ulkorakenteiden poistosta kuukaudessa enempää kuin 50 puntaa [59 euroa]. Tällä vauhdilla Transport Housen asukkaat saisivat velkansa maksettua yli 160 vuoden kuluttua.

Pelottaako tulenarassa talossa asuminen?

Matthewsia ei, sillä hän asuu brittiläisittäin ensimmäisessä – eli suomalaisittain laskien toisessa – kerroksessa.

”En ole maailman atleettisin henkilö, mutta jos tulipalo tulee, pääsen aina hyppäämään kadulle olohuoneeni ikkunasta. Paloasemakin on 750 metrin päässä.”

Sandhun tilanne on pahempi, sillä hän asuu neljännessä kerroksessa. Tulipalon sattuessa hissiin ei voi mennä. Kepin kanssa portaissa kulkeminen on lähes mahdotonta.

”On pelottavaa ajatella, että ainoa turvallinen väylä ulos talosta on alas portaita pääoven kautta”, Sandhu sanoo.

Kumpikin on syvästi pettynyt siihen, kuinka Transport Housea hallinnoiva asuntoyhtiö on asioita hoitanut. Asukkaat eivät ole kuulemma saaneet edes kaikkia pyytämiään papereita.

”Meille sanottiin, että ne ovat hävinneet.”

Yhtiö on jo vaihdattanut ulkoreittien lattian kateaineen entistä turvallisemmaksi. Ulkoseiniin on avattu myös pieniä kurkistus­aukkoja, joiden kautta on selvitetty eristeiden laatua.

”Kuten näkyy, styroksia”, Matthews sanoo ja raottaa yhtä aukoista.

Darren Matthews raottaa ulkoseinään tehtyä aukkoa, josta paljastuu styroksia.

Neljän kuukauden ajan talossa oli myös palovahti, joka vartioi turvallisuutta iltakahdeksasta aamukahdeksaan.

”Hän tuijotti kellarissa CCTV-näyttöä. Yksi asukkaista sai hänet kiinni torkkumisesta.”

Laskun palovahdista ja kulkuteiden korjauksista asuntoyhtiö lähetti asuntojen omistajille.

Stressaavinta on kuitenkin tieto siitä, että asunnosta ei pääse nykytilassa eroon, vaikka kuinka haluaisi.

MS-tautia sairastava Mandhu haluaisi muuttaa maan tasalle. Nykyinen asunto ei kuitenkaan kelpaa kenellekään.

Myös Matthews toivoo uutta kotia:

”Haluan muuttaa, vaikka talo saataisiin kuntoon. Olen asunut täällä 16 vuotta ja nauttinut suurimmasta osasta, mutta kaksi viimeistä vuotta on vienyt ilon.”

Apua hädässä on tuonut kampanjaryhmä Manchester Cladiators, joka tukee riskitalojen asukkaita Suur-Manchesterin alueella.

Kampanjan nimi on nokkela yhdistelmä taistelevia gladiaattoreita ja Britannian cladding-kriisiä. Cladding tarkoittaa tässä yhteydessä talojen tulenarkaa verhoilua tai ulkokuorta.

Matthews kehuu myös Salfordin paikallista kansanedustajaa eli työväenpuolueen Rebecca Long Baileyta. Hän ja Manchesterin alueen pormestarit ovat olleet riskitalojen asukkaiden tukena.

Hieman yllättäen kehuja saa myös pääministeri Boris Johnsonin hallituksen uusi asuntoasioista vastaava ministeri. Salkun sai syksyisessä ministerikierrätyksessä Michael Gove.

”Gove on ainakin kuunnellut meitä, tavannut ihmisiä kasvokkain. Aiemmin [hallituksessa] ei ollut tähän kiinnostusta.”

Kukaan ei tiedä varmasti, kuinka moneen taloon Britanniassa on käytetty tulenarkoja materiaaleja. Taustalta löytyvät liian löyhät säännöt, heikko valvonta sekä säästäminen väärässä paikassa.

Rakennuttajat ja taloyhtiöt ovat saattaneet ostaa materiaaleja hyvässä uskossa ja luottaneet niiden asianmukaisuuteen.

Uudella verhoilulla on yritetty parantaa muun muassa rumien 1970-luvun betonitalojen ulkonäköä. Nyt selvitellään vastuukysymyksiä, kun osa materiaaleista onkin osoittautunut helposti syttyväksi. Myös lainsäädäntöä on tiukennettu.

Tulenarassa riskitalossa Manchesterissa asuu myös britannian­suomalainen Timo Virkki.

Virkin Albion Works -niminen kotitalo sijaitsee kaupungin keskustassa. Hän osti asuntonsa kesällä 2016.

Nyt talossa on menossa mittava ulkoseinä­remontti, koska rakennusaineet ovat osoittautuneet tulenaroiksi.

”Siellä on eristeenä styroksia. Talossa on myös vesiputkien ympärillä kuiluja, joiden pitäisi olla tiiviitä. Seiskakerroksesta on näkynyt suoraan ykköseen.”

Ongelmat huomattiin jo kolmisen vuotta. Remontti alkoi kuitenkin vasta äskettäin.

”Asuntoni arvo on tällä hetkellä nolla.”

Virkki on kuitenkin siitä onnekas, että talon ulkorakenteiden korjaukset korvataan hallituksen rahastosta.

”Talo on 18 ja puoli metriä korkea. Jos kerroksia olisi yksi vähemmän, emme saisi mitään.”

Sisärakenteiden uusimiset henkilöomistajien pitää silti maksaa omasta pussistaan. Sisätilojen remontti on jäissä, kunnes ulkoseinät on saatu kuntoon.

Toistaiseksi Virkki avopuolisoineen on joutunut maksamaan itse noin 5 000 puntaa eli noin 5 900 euroa.

Rahaa on mennyt muun muassa ympäri­vuorokautiseen palovahdin pitoon. Sen lisäksi asuntojen kaikkiin huoneisiin on asennettu uudet palohälyttimet.

”En halua omaa stressiäni liikaa korostaa. Minulla ja kumppanillani on sentään työpaikat ja säästöjä. Talossa asuu kuitenkin myös niitä, jotka ovat joutuneet ottamaan lainan selvitäkseen viiden tonnin laskusta.”

Virkin perhe asuu kolmannessa kerroksessa. Pelottaako?

”En ole yöuniani menettänyt.”

Asunnosta on onneksi kaksi väylää ulos. Voi lähteä oikealle tai vasemmalle, ei olla pussin perällä.

Äskettäin oli kuitenkin tukala tilanne, kun palohälytys rupesi soimaan aamuseitsemältä.

”Onneksi olin jo hereillä. Avasin asunnon oven ja näin savua. Sanoin kumppanilleni, että nyt kissa mukaan ja mennään.”

Puolentoista tunnin kuluttua hälytys oli ohi. Syykin selvisi: yövuorossa ollut naapuri oli jättänyt muovisen vedenkeittimen hellan päälle.

Lue lisää: Lontoossa yli 70 kuolon­uhria vaatineesta tuli­palosta on jo vuosi, mutta ketään ei ole pantu vastuuseen

Lue lisää: Surmanloukuksi muuttuneen tornitalon mustunut torso seisoo yhä pystyssä Lontoossa

Tornitalon tragediasta on jo yli neljä vuotta

Länsilontoolainen Grenfell Tower -tornitalo viisi kuukautta tulipalon jälkeen syksyllä 2017. Nykyään talon luurankoa peittää huppu.

  • Länsilontoolaisen Grenfell Tower -tornitalon tulipalo alkoi 14. päivänä kesäkuuta 2017. Palon seuraamuksena kuoli 72 ihmistä.

  • Talo oli verhoiltu tulenaralla alumiini- ja muovikomposiittilevyllä.

  • Brittihallitus käynnisti tragediasta selvityksen, jonka ensimmäinen osa valmistui syksyllä 2019.

  • Hallituksen oman arvion mukaan tulenaroissa taloissa asuu Britanniassa yhä satojatuhansia ihmisiä.

  • Noin viiden miljardin punnan tukirahasto korvaa ulkoseinien korjaustyöt 18 metriä tai sitä korkeammissa taloissa.

  • Vastuukysymyksistä on ollut jatkuva kiista: asuntoyhtiöt tai muut omistajat (freeholder omistaa talon ja usein tontinkin) ovat vierittäneet korjausmaksuja asunto-osakkeiden omistajille (leaseholder omistaa oikeuden asua asunnossa tietyn ajan, yleensä 90–120 vuotta).

  • Brittihallitus on luvannut luoda uuden rakennusyhtiöihin kohdistuvan veron, jonka tuotot menevät tulenarkojen talojen korjaukseen.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat