Hollannissa ja Belgiassa koronarajoitusten vastustajat heittelivät esineitä ja ilotulitteita – Euroopan protestit yltyivät paikoin väkivaltaisiksi mellakoiksi - Ulkomaat | HS.fi

Hollannissa ja Belgiassa korona­rajoitusten vastustajat heittelivät esineitä ja ilo­tulitteita – Euroopan protestit yltyivät paikoin väki­valtaisiksi mellakoiksi

Eurooppa on jälleen pandemian keskus ja hallitukset palauttavat rajoituksia. Viikonlopun aikana nähtiin ennätys­suuria ja väkivaltaisia mielen­osoituksia.

22.11. 15:04

Viikonlopun aikana kymmenettuhannet eurooppalaiset kerääntyivät kaduille vastustamaan uusia koronarajoituksia, joita monet maat ovat ottaneet käyttöön epidemiatilanteen pahennuttua.

Suuria mielenosoituksia järjestettiin muun muassa Itävallan pääkaupungissa Wienissä, Kroatian pääkaupungissa Zagrebissa sekä Hollannissa ja Belgiassa. Myös Helsingissä oli viikonloppuna mielenosoitus.

Tuhansia mielenosoittajia lähti kaduille myös Italian Milanossa ja Roomassa, Pohjois-Irlannin Belfastissa ja Sveitsin Zürichissä ja Lausannessa.

Monet Euroopan maat ehtivät kesän aikana purkaa rajoituksia samalla, kun rokotuskattavuus nousi. Ihmiset palasivat työpaikoille, ravintoloihin ja yökerhojen tanssilattioille.

Mielenosoittajia lauantaina Sveitsin Lausannessa.

Syksyn aikana koronatartunnat ovat kuitenkin lähteneet nopeaan nousuun. Marraskuun alussa Maailman terveysjärjestö (WHO) julisti, että Euroopasta on tullut jälleen epidemian keskus. Tällä hetkellä Euroopan tartunnat muodostavat jo 60 prosenttia koko maailman koronatartunnoista, uutisoi CNN.

WHO:n Euroopan-johtajan Hans Klugen mukaan jopa puoli miljoonaa eurooppalaista uhkaa kuolla koronaviruksen aiheuttamaan tautiin maaliskuuhun mennessä, elleivät valtiot ota käyttöön rajuja rajoituksia.

Monet hallitukset ovatkin turvautuneet uusiin rajoituksiin.

Koronapassia vastustava mielenosoitus Italian Roomassa.

Suurin osa eurooppalaisista kannattaa koronapassin käyttöä suurissa yleisötapahtumissa, selviää viime viikolla The Guardianissa julkaistusta selvityksestä. Osa ihmisistä kokee rajoitusten kuitenkin loukkaavan yksilönvapauttaan.

Viikonloppuna rajoituksia vastustettiin sekä rauhanomaisissa että väkivaltaisissa mielenilmauksissa.

Mielenosoituksiin osallistui myös suuri joukko äärioikeiston edustajia. Marsseilla heilutettiin koronapassia vastustavien kylttien lisäksi kansallismielisiä ja uskonnollisia symboleja.

Hollanti

Mielenosoittajia koronarajoituksia vastustavassa mielenosoituksessa Amsterdamissa lauantaina 20. marraskuuta.

Hollannissa koronarajoitusten vastaiset mielenosoitukset yltyivät mellakoiksi sekä lauantain että sunnuntain vastaisina öinä. Perjantaiyönä poliisi pidätti 50 mellakoitsijaa Rotterdamissa ja lauantaina 40 mellakoitsijaa koko maassa, muun muassa Haagissa ja Urkissa.

Mellakoitsijat heittelivät poliiseja kivillä ja ilotulitteilla sekä sytyttivät tuleen polkupyöriä ja roskalaatikoita. Yksi poliisin kiinniottama mielenosoittaja heitti kiven potilasta kuljettaneen ambulanssin ikkunan läpi.

Perjantaina poliisi avasi tulen Rotterdamin mellakoissa, joita Rotterdamin pormestari Ahmed Aboutaleb kuvasi "väkivalta­orgioiksi". Seitsemän ihmistä loukkaantui.

Itävalta

Itävallassa järjestettiin lauantaina maan tähän asti suurin koronarajoitusten vastainen mielenosoitus.

Itävalta on yksi tiukimpiin uusiin toimiin ryhtyvä maa. Rokotuksista tulee siellä pakollisia helmikuun alusta lähtien.

Lauantaina jopa 40 000 ihmistä kokoontui vastustamaan uusia rajoituksia pääkaupunki Wieniin maan tähän asti suurimmassa korona­mielenosoituksessa.

Wienin mielenosoituksiin osallistui suuri joukko äärioikeiston edustajia. Itävallan vapauspuolueen (FPÖ) puheenjohtaja Herbert Kickl julisti viime viikolla, että Itävallasta on tullut diktatuuri viitaten maan koronatoimiin.

Itävallan sisäministeri Karl Nehammer sanoi sunnuntaisessa lehdistötilaisuudessa, että pieni osa mielenosoittajista oli ”äärimmäisen taipuvaisia väkivaltaan”, kertoo CNN. Hän yhdisti väkivallan äärioikeistoon.

Myös Itävallan poliisi raportoi väkivallasta ja väärinkäytöksistä. Poliiseja oli suihkutettu tuntemattomilla aineilla ja helikopteria häiritty laservaloilla.

Belgia

Poliisi käytti vesitykkiä sunnuntaina koronarajoituksia vastustavassa mielenosoituksessa Brysselissä.

Belgiassa noin 35 000 ihmistä osallistui sunnuntaina Yhdessä vapauden puolesta -nimiselle marssille. Politico-lehden mukaan mielenosoittajien joukko oli moninainen ja mukana oli niin eläkeläisiä, lapsia kuin perheitäkin.

Osa mielenosoittajista kantoi Flanderin lippuja, toiset keltaisia tähtiä, joilla natsit merkkasivat juutalaisia toisen maailmasodan aikaan.

Myös Brysselissä mielenosoitukset kiihtyivät väkivaltaisiksi. Mielenosoittajat heittelivät poliiseja esineillä ja ilotulitteilla, kun taas poliisit käyttivät vesitykkejä ja kyynelkaasua väkijoukkoa vastaan. Mielenosoittajat tuhosivat ja polttivat poliisien ajoneuvoja ja rikkoivat ikkunoita.

Belgian poliisi kertoi paikalliselle uutistoimisto Belgalle, että kolme poliisia loukkaantui mellakoissa. Uutistoimisto AFP kertoo puolestaan todistaneensa kahden poliisin loukkaantumista.

Kroatia

Kroatian Zagrebissa mielenosoittajat vastustivat muun muassa terveydenhuollon henkilökunnan pakkorokotuksia.

Kroatiassa arviolta 15 000 ihmistä kerääntyi Zagrebin keskustaan vastustamaan hallituksen koronarajoituksia, kertoo CNN. Kroatiassa on vastikään kiristetty rajoituksia, ja maan julkisiin rakennuksiin pääsee nyt sisään vain koronapassilla.

Mielenosoittajat vaativat pääministeri Andrej Plenkovićin eroa. Protestin aikana pidetyissä puheenvuoroissa puhujat rinnastivat koronapassin totalitarismiin, kertoo Total Croatia News -media. Mielenosoittajat kantoivat myös kansallissymboleja ja uskonnollisia kuvia.

RTL-televisiokanavan toimittaja Goran Latkovićin kimppuun hyökättiin mielenosoituksen aikana.

Ranska

Ranska lähetti viikonlopun aikana poliisin erikoisjoukkoja Guadeloupeen, jossa koronarajoitusten vastaiset väkivaltaiset mellakat ovat jatkuneet jo useita päiviä. Asiasta uutisoi muun muassa Deutsche Welle.

Ranskan sisäministerin mukaan Guadeloupeen lähti noin 50 hengen eliittiryhmä.

Guadeloupe on Karibian meren itäosassa sijaitseva Ranskan merentakainen hallintoalue. Siihen kuuluu kuusi asuttua saarta ja pienempiä asumattomia saaria. Alueen väestöstä alle puolet on rokotettu.

Ranskan emämaassa koronamielenosoitukset ovat yleisiä. Tuhannet ranskalaiset ovat osoittaneet mieltään viikoittain siitä lähtien, kun maa otti koronapassin laajasti käyttöön kesällä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat