Venäjä valmistelee talvisotaa Ukrainassa, väittävät Ukrainan tiedustelu ja yhdysvaltalaislähteet - Ulkomaat | HS.fi

Venäjä valmistelee talvi­sotaa Ukrainassa, väittävät Ukrainan tiedustelu ja yhdys­valtalais­lähteet

Asiantuntijat arvelevat joukkojen keskittämisen olevan kuitenkin pullistelua, hermosotaa ja hämäystä.

Venäjän panssariajoneuvot osallistuivat läntisen sotilaspiirin Zapad-harjoitukseen syyskuun puolivälissä Mulinossa Nižny Novgorodin alueella.

24.11. 2:00 | Päivitetty 24.11. 15:00

Yhdysvallat on jakanut Nato-liittolaisilleen karttoja Venäjän asevoimien ryhmityksistä Ukrainan rajoilla ja varoittanut kumppaneitaan Venäjän hyökkäys­suunnitelmista.

Yhdysvaltalaisarvion mukaan Venäjä valmistautuisi hyökkäämään Ukrainaan kolmesta suunnasta ensi vuoden alussa mutta päätöstä Moskovassa ei olisi asiasta tehty.

Uutistoimisto Bloomberg kertoi Yhdysvaltain jakamista varoituksista ja tiedustelutiedosta sunnuntaina. Bloomberg perusti tietonsa useisiin nimettömiin lähteisiin.

Myös Ukraina on harjoitellut sotatoimia pääkaupungin Kiovan lähellä:

Venäjän kerrottiin jo vajaa kuukausi sitten tuoneen lähes satatuhatta sotilasta muun muassa sellaisiin kohteisiin, jotka sijaitsevat noin sadan kilometrin päässä Valko-Venäjän ja Ukrainan rajoista.

Ukrainan sotilastiedustelun johtaja Kyrylo Budanov antoi saman tilannearvion yhdysvaltalaisen Military Times -lehden haastattelussa sunnuntaina. Hänen mukaansa Venäjä valmistautuu hyökkäämään tammikuun lopussa tai helmikuun alussa.

Hyökkäys alkaisi ilma-, tykistö- ja panssari-iskuilla, jonka jälkeen joukot etenisivät kolmella rintamalla. Maahanlasku­joukot hyökkäisivät Ukrainan itärajan yli, pienemmällä hyökkäyksellä Valko-Venäjän kautta ja maihinnousulla Odessassa ja Mariupolissa.

Hyökkäysväitteet ovat sen verran raskaita, etteivät Ukrainan ja Yhdysvaltain poliittiset johtajat ole niitä täysin allekirjoittaneet.

Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikov sanoi viime viikolla The Washington Postille, ettei hän usko Venäjän presidentin Vladimir Putinin ainakaan vielä tehneen päätöstä hyökkäyksestä. Joukkojen siirrolla Putin lähinnä testaa, miten länsi reagoi.

“Hän testaa EU:n yhtenäisyyttä, Nato-liittolaisten yksimielisyyttä, ukrainalaisia ja meidän yhteis­kuntaamme, Puolaa ja Baltian maita”, Reznikov arvioi.

Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu (vas) ja presidentti Vladimir Putin seurasivat Zapad-sotaharjoitusta Nižny Novgorodin alueella syyskuussa.

Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin ja puolustusministeri Lloyd Austinin arviot olivat samansuuntaisia. Yhdysvallat joka tapauksessa harkitsee sotilasneuvonantajien ja aseiden lähettämistä Ukrainaan Venäjän uhan vuoksi, kertoo uutiskanava CNN.

Ukraina on aiemmin pyytänyt Yhdysvalloilta ainakin ilma- ja panssarintorjunta­ohjuksia sekä kranaatin­heittimiä.

Lue lisää: CNN: Yhdysvallat harkitsee aseiden lähettämistä Ukrainaan, pelkää Venäjän suunnittelevan hyökkäystä

Venäjän presidentti Vladimir Putin käänsi syytösten suuntaa toissa lauantaina, kertoo sanomalehti Izvestija. Hän moitti Yhdysvaltoja ja sen Nato-liittolaisia provosoivista yllätys­harjoituksista Mustallamerellä.

”Harjoituksiin osallistui suuren laivasto-osaston lisäksi ilmavoimia ja strategisia pommittajia”, Putin väitti Venäjän televisiossa.

Presidentin tiedottaja Dmitri Peskov puolestaan kommentoi Bloombergin sunnuntaista artikkelia uutistoimisto Ria Novostille sanomalla, että se on osa ”määrätietoista informaatio­kampanjaa” Venäjän musta­maalaamiseksi. Sillä peitellään hänen mukaansa myös Kiovassa käynnissä olevia juonitteluja.

Arvelut Venäjän hyökkäysaikeista alkoivat lokakuun lopulla, jolloin tietoja Venäjän joukkojen siirroista alkoi tihkua julkisuuteen.

Yhdysvaltalaislehti Politico julkaisi marraskuun ensimmäisenä päivänä artikkelin, joka perustui kaupallisen Maxar Technologies -yhtiön satelliittikuviin. Niiden perusteella Venäjä oli siirtänyt joukkoja ja kalustoa ainakin Jelnjan kaupunkiin sadan kilometrin päähän Valko-Venäjän rajasta.

Jelnjan kaupunkiin Smolenskin kaakkoispuolelle tuotua kalustoa satelliittikuvassa marraskuun 1. päivänä.

Samaan aikaan sotilasjulkaisu Jane’s kertoi Venäjän tuoneen panssareita ja tykistöä sekä Brjanskiin että Kurskiin lähelle Ukrainan rajaa. Yhteensä seudulle oli tietojen mukaan siirretty syyskuusta lähtien yli 92 000 sotilasta.

Määrä on suunnilleen sama kuin Venäjän alueelle viime huhtikuussa tuomien sotilaiden määrä. Tuolloin Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu kertoi, että meneillään olivat kolmen viikon mittaiset ylimääräiset sotilasharjoitukset.

Joukot vedettiin pois Šoigun kertomassa aikataulussa, mutta osa niistä jätti kalustoaan Ukrainan rajan tuntumaan.

Lisäksi Venäjän läntinen sotilaspiiri järjesti syyskuussa yhdessä Valko-Venäjän kanssa laajan Zapad-sotaharjoituksen, jonka joukkoja ryhdyttiin kokoamaan Valko-Venäjän suuntaan jo kaksi kuukautta ennen harjoitusta.

Useimpien asiantuntijoiden mukaan Venäjän joukkojensiirrot ovat samanlaista hermo­sotaa ja voiman­näyttöä kuin kevään ylimääräiset sotaharjoituksetkin olivat. Eroa kuitenkin on.

”Keväällä kyseessä olivat harjoitukset”, sanoo brittiläinen sotilas­asiantuntija ja Ukrainan asevoimien entinen neuvonantaja Glen Grant Deutsche Wellen venäjänkielisen palvelun haastattelussa.

Nyt Venäjä pikemminkin luo ”epätietoisuuden sumuverhoa” taktisten suunnitelmiensa ympärille.

”Edellisellä kerralla testattiin Ukrainaa ja etsittiin sen heikkoja kohtia sekä testattiin omaa logistiikkaa”, Grant sanoo. ”Tällä kertaa emme ole nähneet mitään konkreettista toimintaa, emmekä tiedä, onko joukkojen keskittäminen osa suurempaa suunnitelmaa vai vain jotain tavallista harjoitusta.”

Belgialainen politiikan tutkija Marc Franco puolestaan pitää samassa artikkelissa Venäjän toimia muskeleiden pullisteluna ja hermosotana.

”En usko, että Venäjä alkaisi toimia järjettömästi jaa ryhtyisi laajentamaan meneillään olevaa konfliktia”, Franco sanoo.

”Pikemminkin tämä on jonkinlaista peliä.”

Oikaisu kello 15.00: Jutussa oli alun perin virheellinen kartta, josta saattoi ymmärtää, että Krimin ja muun Ukrainan välissä olisi valtionraja.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat