Entisen Jugoslavian kirkkain menestystarina on muuttumassa öyhökratiaksi: ”Meitä pidettiin ihmelapsena, mutta nyt meistä on tullut ongelmanuori” - Ulkomaat | HS.fi

Metelkovan vanha kasarmialue on ollut 1990-luvulta lähtien vaihtoehtoisen kulttuuriväen valtaama tapahtumakeskus Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa. Kulttuuriministeriö pyrkii häätämään suuren joukon kansalaisjärjestöjä Metelkovasta, jossa on näkyvillä räväkkää taidetta.

Öyhökratiaa Puolan, Unkarin ja Trumpin opeilla

Slovenian pääministeri Janez Janša veljeilee Unkarin Viktor Orbánin kanssa ja ahdistelee mediaa.


11.12.2021 2:00 | Päivitetty 11.12.2021 8:25

Ljubljana

Olipa kerran Jugoslavian armeija, joka piti majaansa täällä.

Nyt pihapiiri on melkoinen. Graffitia graffitin päällä, sähköjohdoissa riippuvia tennareita, irvisteleviä paholaishahmoja, anarkistien iskulauseita siitä, kuinka pääoma tappaa ihmisiä, yökerhoja seksuaalivähemmistöille ja muillekin, ateljeita ja kansalaisjärjestöjen konttoreita.

Slovenian pääkaupungin Ljubljanan entiset varuskuntaparakit Metelkovassa ovat olleet 1990-luvulta lähtien talonvaltaajien, kansalaisyhteiskunnan ja kaikenlaisen vaihtoehtoväen koti.

Kun Slovenian rauhaninstituutin ovelta kurkkaa oikealle, sadan metrin päässä näkyy harmaan kolkko kulttuuriministeriön rakennus. Suoraan vastapäätä pihapiirissä katselee purppuranpunainen Hostel Celica, suomeksi Matkustajakoti Selli. Se oli edesmenneen Jugoslavian aikana vankila.

Tähän vankilaan passitettiin esimerkiksi sen aikakauden toisinajattelija Janez Janša, jonka vangitseminen vuonna 1988 johti laajoihin mielenosoituksiin, ”Slovenian kevääseen” ja maan demokratisoitumiseen. Hän on nykyään maansa pääministeri.

Tämä juttu kertoo paljolti Janšasta, jolla ei kuitenkaan ollut aikaa tai halua tavata Helsingin Sanomia.

”Valheiden ja propagandan tehdas”, kertoo pääministerille myötämielisestä mediasta kertovan jutun otsikko Reporter-lehdessä.

Rauhaninstituutin toimisto sijaitsee kolmikerroksisessa tiilitalossa nimeltä Metelkova 6, jossa pitää majaansa noin 20 kansalaisjärjestöä. Viime vuoden lokakuussa järjestöväki järkyttyi.

Samana päivänä kun Janšan hallitus ilmoitti Sloveniaa kohdanneesta toisesta korona-aallosta ja sen edellyttämästä ulkonaliikkumiskiellosta, kulttuuriministeriö antoi Metelkova 6:n asukkaille häätökäskyn. Heillä olisi vuosi aikaa lähteä.

Slovenian rauhaninstituutti on yksi kansalaisjärjestöistä, jotka ovat joutuneet pääministeri Janek Janšan hampaisiin, insituutin johtaja Iztok Šori kertoo.

Rauhaninstituutin johtaja Iztok Šori pitää häätöä suorana hyökkäyksenä kansalaisyhteiskuntaa vastaan, ja järjestöt riitelevät nyt asiasta ministeriön kanssa oikeudessa. Pääministeri on myös henkilökohtaisesti kovistellut instituuttia.

Šori kaivaa esiin lokakuisen twiitin, jossa entinen toisinajattelija Janša ei peittele tarkoitusperiään. Janšan mielestä rauhaninstituutin tapaiset järjestöt, ”vasemmiston paramilitaarit”, ovat vuosien ajan imeneet julkisia varoja ja estäneet Sloveniaa kehittymästä.

“Tämän takia palkat ja eläkkeet ovat olleet jäissä liian pitkään, ei ole investoitu koulutukseen, terveydenhuoltoon, urheiluun, pitkäaikaishoitoon, teihin, tulvaturvallisuuteen”, Janša twiittasi.

Iztok Šorin mielestä häätö ja monet muut päätökset ajavat kansalaisyhteiskuntaa ahtaalle, tukkivat kriittisiä suita ja rapauttavat demokratiaa. Moni kansainvälinen taho on samaa mieltä: Slovenian pelätään olevan jopa Puolan ja Unkarin tiellä, kuten kansainvälinen demokratiainstituutti Idea totesi marraskuun raportissaan.

Se on hurja ajatus, koska tähän asti on saattanut ajatella, että parin miljoonan asukkaan Slovenia oli ainoa valtio, joka selvisi kunnollisesti Jugoslavian verisestä hajoamisesta. Täällä sotakin kesti vain kymmenen päivää kesällä 1991.

Slovenian bruttokansantuote asukasta kohden on Espanjan tasolla, ja sen tuloerot ovat EU-maiden pienimpiä. Slovenia on kuulunut Euroopan unioniin ja sotilasliitto Natoon vuodesta 2004. Euroalueeseen se liittyi vuonna 2007, EU:n suuren itälaajentumisen mallioppilaana.

Slovenia on opittu tuntemaan menestystarinana. Pääkaupunki Ljubljana on yleisilmeeltään rauhallinen, viihtyisä ja siisti.

Edellä mainittu Twitter-purskaus oli tavanomainen Janez Janšalle, joka on saanut mediassa lempinimen Marsalkka Twito. Se on viittaus marsalkka Josip Broz Titoon, joka oli Jugoslavian diktaattori ennen kuolemaansa vuonna 1980. Titon valtakauden jälkeen valtio hajosi ajautuen neljään eri sotaan ja pirstoutuen lopulta seitsemäksi maaksi: Slovenia, Kroatia, Pohjois-Makedonia, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Serbia ja Kosovo.

Janšan leikkisä lempinimi kätkee alleen vihalla ja vastakkainasettelulla politiikkaansa edistävän miehen, jota kutsutaan usein myös mini-Trumpiksi. Hän oli ainoa eurooppalaispoliitikko, joka riensi viime vuoden marraskuussa onnittelemaan Donald Trumpia vaalivoitosta, vaikka ääntenlasku oli täysin kesken ja Trump hävisi.

Janša on haukkunut Slovenian yleisradioyhtiön RTV:n naistoimittajia prostituoiduiksi ja kutsunut Slovenian tietotoimistoa STA:ta ”kansalliseksi häpeäpilkuksi”. Janša suivaantui esimerkiksi siitä, että uutistoimisto teki hänen mielestään liian lyhyen uutisen hänen tapaamisestaan hengenheimolaisensa, Unkarin pääministerin Viktor Orbánin kanssa.

Hallitus lopetti lakisääteisen julkisen tuen maksamisen STA:lle yli 300 päiväksi, mikä oli ajaa uutistoimiston konkurssiin. Useat kansainväliset mediajärjestöt ja EU-instituutiot ovat sanoneet, että Slovenian sananvapaustilanne on pahentunut poikkeuksellisen nopeassa tahdissa.

Slovenian pääministeri Janez Janša (oik.) hyvän ystävänsä, Unkarin pääministerin Viktor Orbánin kanssa Brdo pri Kranjussa Sloveniassa pidetyn Länsi-Balkania koskevan EU-huippukokouksen aikana lokakuussa.

Slovenian journalistiliiton pääsihteeri Špela Stare sanoo, että kolmatta kertaa pääministerinä istuva Janša on muuttunut vuosien saatossa aina vain vihamielisemmäksi.

”Joka kaudellaan Janša on edelliskertaa pidäkkeettömämpi, kyynisempi, hyökkäävämpi ja karkeampi”, Stare sanoo.

Janša nousi viimeksi valtaan maaliskuussa 2020, kun edeltävä usean puolueen vähemmistöhallitus kaatui. Tämä tapahtui maailman mennessä säppiin koronapandemian takia.

Opposition, aktivistien ja kansainvälisen kritiikin mukaan 63-vuotias Janša on ottanut ilon irti koronapandemian tuomista lisävaltuuksista esimerkiksi runnomalla läpi asetuksia ja sakottamalla mielenosoittajia.

Hana Radilović ja Vid Bešter vaihtavat muutaman sanan ikonisen opiskelijaradion Radio Študentin toimituksessa. Vaihtoehtoradio on edellisvuosina saanut kulttuuriministeriöltä lähes sadantuhannen euron vuosittaisen tukimaksun, mutta nykyinen oikeistohallitus leikkasi tuen nollaan euroon. Ministeriön mukaan radio ei onnistu tarjoamaan ”objektiivista ja tasapuolista” maailmankuvaa. Radio perustettiin vuonna 1969 Sloveniaankin levinneen kansainvälisen opiskelijaliikehdinnän seurauksena.

Janšan elämä on ollut melkoinen sarja takinkäännöksiä. Nuoruudessaan hän oli kiihkeä kommunistiaktiivi, kunnes hänestä tuli vangittu toisinajattelija. Vuonna 1990 hänestä tuli itsenäistyneen maansa puolustusministeri, liberaali sosiaalidemokraatti ja lopulta kansallismielinen oikeistopopulisti.

Hän on johtanut Slovenian demokraattista puoluetta SDS:ää lakkaamatta vuodesta 1993 ilman, että kukaan olisi haastanut hänen puheenjohtajuuttaan. Monen mielestä puolue muistuttaa yhden miehen kulttia, jossa Janša on diktaattori.

Suomalaiset saattavat muistaa, että Janša tuomittiin vuonna 2013 kahdeksi vuodeksi vankeuteen, koska oikeus katsoi hänen antaneen lahjuslupauksen suomalaisen puolustustarvikeyhtiö Patrian panssariajoneuvokaupassa.

Perustuslakituomioistuin kumosi rangaistuksen, ja Janša vapautettiin puolen vuoden vankeuden jälkeen. Juttu palautettiin alempaan tuomioistuimeen, joka katsoi asian vanhentuneeksi. Janša on aina kiistänyt syytökset korruptiosta.

Koko Eurooppaa 2015 ravistellut pakolaiskriisi johti raja-aitojen pystytykseen muun muassa Slovenian Rosalnicessa Kroatian-vastaisella rajalla.

Ljubljanan vanhasta linnasta avautuu näkymä yli Slovenian pääkaupungin.

Janšan aiemmat pääministerikaudet 2004–2008 ja 2012–2013 tapahtuivat aivan eri maailmassa kuin missä nyt eletään. Niiden jälkeen Euroopan maahanmuuttokriisi, Britannian EU-ero, Trumpin valtaannousu sekä Unkarin ja Puolan epädemokratisoituminen ovat luoneet lähes täydellisen ilmapiirin kansaa jakavalle politiikalle jälleen yhdessä EU-maassa.

Kuten Trump, Janša on pysyvässä sodassa median kanssa. Kuten Puolan Laki ja oikeus -puolue, Janša liehittelee katolista kirkkoa kerätäkseen erityisesti maaseudun ääniä. Kuten Viktor Orbán, Janša on harjoitellut riitelyä Brysselin kanssa esimerkiksi viivyttämällä kuukausien ajan Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) slovenialaisnimityksiä.

Median ja vaihtoehtoväen painostamisen ohella Janša ja hänen tukijansa hyökkäävät myös riippumattomien instituutioiden johtajien kimppuun.

Špela Staren mukaan kuvio on aina sama: Janša tölväisee jotain tahoa Twitterissä, hänelle myötämielinen unkarilaisrahoitteinen oikeistomedia lähtee mukaan, ja lopulta ”kaikki trollit ryhtyvät mitä kammottavimpiin hyökkäyksiin”.

Yksi toistuvien hyökkäysten kohde on ollut Tomaž Vesel, joka johtaa Slovenian tilintarkastustuomioistuinta. Viime vuoden toukokuussa Veselin tilintarkastajat alkoivat tutkia koronaepidemiaa varten hankittujen suojatarvikkeiden kauppaa. Tilintarkastajat löysivät yhteensä kolmetoista korruptioon viittaavaa tapausta, joiden tutkiminen annettiin poliisille.

”Mutta sen sijaan, että näitä mahdollisia rikoksia olisi alettu tutkia, minua alettiin tutkia”, Vesel kertoo.

Veseliin kohdistunut poliisitutkinta ei johtanut mihinkään, mutta se antoi oikeistomedialle tilaisuuden myllyttää häntä puolen vuoden ajan. Hän kertoo saaneensa tuntemattomista numeroista uhkaavia tekstiviestejä, joissa on hänestä otettuja valokuvia. Viesti on, että me tiedämme, missä sinä liikut.

Slovenian tilintarkastustuomioistuimen puheenjohtaja Tomaž Vesel joutui pääministeriä lähellä olevien medioiden riepoteltavaksi, kun hän käynnisti tutkinnan koronaepidemian alkuvaiheen tarvikehankinnoista.

”Minä kutsun hallituksen mediaa pahuuden tehtaaksi. Kaikki on yhtä hyökkäämistä ja silkkaa valhetta. Heidän tavoitteensa on saada ihminen nääntymään”, Vesel sanoo toimistossaan Ljubljanan keskustassa.

Vesel ja kolmen muun instituution – tietosuojavaltuutetun, korruptiotutkinnan komission ja ihmisoikeusasiamiehen toimiston – johtajat julkaisivat viime kesäkuussa poikkeuksellisen yhteislausunnon, jossa he vaativat poliittisen painostuksen lopettamista.

Veseliä huolestuttaa, että kuka nuoremman polven edustaja haluaa enää julkiseen virkaan tai politiikkaan, kun yhteiskunnallinen ilmapiiri on niin väkevästi myrkytetty.

”Vuonna 2004 meitä pidettiin Euroopan unionin vastasyntyneenä ihmelapsena, mutta nyt meistä on tullut ongelmanuori.”

Lokakuussa joukko europarlamentaarikkoja teki tutkimusmatkan Sloveniaan selvittääkseen, miten pahoja kolhuja maan demokratia on kärsinyt. He löysivät ongelmia kansalaisyhteiskunnan ja median kurittamisesta valtaa tasapainottavien instituutioiden vastaisiin hyökkäyksiin.

Ryhmää johtanut hollantilaisedustaja Sophie in 't Veld kertoo, että Slovenian instituutiot kuten tuomioistuimet, ovat toistaiseksi kestäneet hyökkäykset ja pysyneet toimintakuntoisina. Hänen mukaansa EU:n ei pidä kuitenkaan toistaa Unkarin ja Puolan kohdalla tehtyjä virheitä, vaan Slovenian vaarallista kehitystä on tarkkailtava herkeämättä.

Pääministeri Janšalla on vaikeuksia saada kannatusta edes vanhassa kotikaupungissaan Grosupljessa. Talven polttopuita tekevä Dušan Kadunc vertaa Janšaa natsi-Saksan propagandaministeriin Joseph Goebbelsiin ja uskoo, että Janša haluaisi alistaa kaikki viestimet itselleen myötämielisiksi.

”Äärimmäisen myrkyttynyt julkinen keskustelu on suuri uhka demokratialle, koska demokratian pohjimmainen edellytys on luottamus instituutioihin ja kansalaisten keskinäinen luottamus”, in 't Veld kertoo puhelinhaastattelussa.

Janša eivätkä muutkaan hallituksen ministerit halunneet tavata europarlamentin jäseniä. Sen sijaan Janša kutsui heitä Twitterissä unkarilaistaustaisen juutalaismiljardöörin George Sorosin käsikassaroiksi.

Janšan antisemitistisenä pidetty twiitti sai aikaan vihaisen vastalauseaallon EU-instituutioista. Sattumoisin Slovenia on juuri nyt EU-puheenjohtajamaa, jonka julkilausuttuna tavoitteena on ”oikeusvaltioperiaatteen” edistäminen.

Slovenian hallituksen tiedotusvirastosta ilmoitettiin, ettei pääministerillä ole aikaa haastatteluun. Virasto lupasi kuitenkin kirjallisia vastauksia. HS lähetti yhteensä neljätoista kysymystä, jotka koskettivat laajasti Janšan toiminnasta nousseita huolia.

Virasto lähetti pitkähkön vastauksen, jossa keskityttiin kuitenkin vain mediaan. Vastausten mukaan valtaosalla Slovenian mediasta on juurensa kommunismin ajan rakenteissa ja henkilöissä, jotka ovat viime vuosiin asti vääristäneet median rahoitusta, sisältöä ja johtamista.

Vastausten mukaan aiemmat vasemmistohallitukset ovat kohdelleet kriittistä mediaa vihamielisesti syyllistyen esimerkiksi ei-toivottujen journalistien puhdistuksiin.

Hallituksen mukaan pääministerin esittämää kritiikkiä yleisradioyhtiö RTV:tä vastaan ei pidä sotkea sananvapauskysymykseksi, koska kyseessä on ”yksipuolista, katteetonta ja harhaanjohtavaa” hallituskritiikkiä suoltava mediatalo, joka ei toteuta julkisen palvelun tehtäväänsä.

“Hallitus on mielissään, että Slovenian lehdistönvapaudet ja median yleinen tilanne maassamme ovat vihdoin nousseet kansainvälisen huomion kohteeksi”, vastauksessa sanotaan.

Aktivisti Jaša Jenull on ollut mukana järjestämässä hallituksen vastaisia mielenosoituksia Slovenian parlamentin edessä. Poliisi ei enää kuljeta mellakka-aitoja pois, vaan säilyttää niitä parlamentin edustalla uusien tapahtumien varalta. Perjantaina pidettäviin mielenosoituksiin on Jenullin mukaan tullut parhaillaan kymmeniätuhansia ihmisiä, mutta joskus vain satoja. Mielenosoittajien määristä on kiistelty.

Hallituksen vastaisia mielenosoituksia puolentoista vuoden ajan järjestänyt aktivisti Jaša Jenull ajattelee, että Janšan mielenmaisemassa näkyy selkeitä merkkejä ”protofasismista”, siis ajatussuuntauksesta, joka edelsi Benito Mussolinin valtaannousua 1920-luvun Italiassa.

Jenullin mielestä Janša ei osoita mitään kunnioitusta vallan kolmijakoa kohtaan. Vihaa lietsotaan maaseudun ja pääkaupungin vastakkainasettelulla sekä jakamalla kansaa ”kommunistien lapsiin” ja ”katolilaisten lapsiin”.

”Hän osaa pitää kannattajakuntansa vihaisena”, sanoo Jenull.

Hän kertoo saaneensa noin 12 000 euron edestä sakkoja mielenosoituksiin osallistumisesta. Sakkoja on jaettu koronarajoitusten rikkomisesta, ja niistä riidellään nyt oikeudessa.

Vihaisuudesta on kuitenkin vielä monta askelta fasismiin tai Puolan ja Unkarin kaltaiseen rakenteita muuttavaan autoritaarisuuteen. Monen muun haastateltavan tavoin Jenull toivoo, että ensi huhtikuussa pidettävät vaalit pyyhkivät Janšan vallasta.

Janšan SDS-puoluetta tukee kyselyissä vain noin 20 prosenttia kansasta, ja vain harva puolue on valmis yhteistyöhön Janšan kanssa. Jenull näkee paljon huolenaiheita, mutta ei kuitenkaan merkkejä siitä, että SDS valmistelisi räikeää vaalivilppiä.

”Olen varovaisen optimistinen sen suhteen, että Janša pysäytetään ensi keväänä. Meidän pitää selvitä vielä 20 viikkoa”, Jenull sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat