Turkin valuutan syöksykierre ja inflaatio tuntuvat laajasti asukkaiden arjessa – Kurimus voi olla poliittinen käännekohta presidentti Erdoğanille - Ulkomaat | HS.fi

Pariskunta seisoi valuutanvaihtopisteen edessä Istanbulissa 24. marraskuuta. Liiran arvo oli edellisenä päivänä ennätysmäisen heikko.

Liiran luisu

Turkin liiran arvo on syöksynyt. Talouskriisi alkaa jo kurittaa turkkilaisten arkea. Samaan aikaan presidentin ja hänen puolueensa suosio heikkenee.


2.12.2021 2:00 | Päivitetty 2.12.2021 7:59

Turkki on ajautunut valuuttakriisiin, jonka seurauksena presidentti Recep Tayyip Erdoğanin hallinto on uhattuna. Turkin liiran arvo verrattuna Yhdysvaltain dollariin on heikentynyt vuoden aikana 45 prosenttia, kertovat uutistoimistot Reuters ja AFP.

Valuutan heikkenemisen ja inflaation seuraukset tuntuvat jo turkkilaisten elämässä. Moni joutuu karsimaan ruoan ja polttoaineen kaltaisista päivittäistavaroista.

”Tämä vaikuttaa nyt ihan kaikkiin”, sanoo Istanbulissa asuva Zeynep Kösoğlu HS:lle.

Tilanne ei näytä vaikuttavan Erdoğanin talouspolitiikkaan. Moni uskoo, että pian voi olla käsillä poliittinen käännekohta.

”Hallituksen on pakko vaihtua. He eivät pysty enää hallitsemaan. Ennenaikaiset vaalit on pakko järjestää”, sanoo ankaralainen Turgay Çetin.

Ihmiset jonottivat valuutanvaihtoliikkeeseen Ankarassa 24. marraskuuta.

Istanbulilainen Kösoğlu sanoo kokevansa valuuttakriisin seuraukset muun muassa ravintoloissa.

”En ole koskaan maksanut näin paljon esimerkiksi ulkona syömisestä. Kaikesta on tullut luksusta.”

Kösoğlu työskentelee johtamisen konsulttina ja pärjää vielä palkallaan. Hän on kuitenkin huolissaan huono-osaisemmista. Työttömyys on kasvanut, eikä minimipalkka enää riitä moniin ruoka-aineisiin.

Zeynep Kösoğlu

”Lihasta on tullut todella kallista, ja kaikki perus­elin­tarvikkeetkin ovat kallistuneet. Esimerkiksi sokerin hinta on noussut 30 prosenttia. Leipä, joka maksoi ennen yhden liiran, maksaa jo viisi liiraa.”

Vuoden alussa yli 20 prosentilla korotettu noin 2 826 liiran minimipalkka vastasi Reutersin mukaan alkuvuodesta 337:ää euroa. Marraskuun lopulla sen arvo oli enää 197 euroa.

Turkin talouden vakavat ongelmat eivät ole uusi ilmiö. Vastaava kriisi oli viimeksi vuonna 2018.

Lue lisää: Luisuuko syöksyvän liiran kanssa kamppaileva Turkki Venäjän syliin? HS keräsi vastaukset olennaisiin kysymyksiin valuuttakriisin seurauksista

Tilanne oli siis vaikea jo ennen korona­virus­pandemiaa. Loppusyksystä 2021 kriisi on kuitenkin kärjistynyt. Moni havahtui siihen vasta kun tiukimmat koronarajoitukset päättyivät.

”Pandemian aikana piti pysyä kotona, joten taloudellinen kriisi ei tuntunut yhtä paljon. Nyt toimistojen avauduttua sen todella huomaa ja tunnen köyhtyneeni. Palkkamme eivät enää riitä meille”, Turgay Çetin sanoo.

Kunnallisena viestintäammattilaisena työskentelevä Çetin ja hänen kollegansa ovat karsineet menojaan esimerkiksi kulkemalla työmatkat oman auton sijaan bussilla.

”Toimistomme parkkipaikka oli ennen aivan täynnä. Nyt se on tyhjillään.”

Osalle auto on kuitenkin välttämättömyys. Turkissa useille huoltoasemille on muodostunut pitkiäkin jonoja ennen hinnan uutta nousua.

Pienituloisemmilla kriisi on AFP:n mukaan johtanut esimerkiksi vuokran­maksu­vaikeuksiin. Myös vuokrat ovat nousseet inflaation myötä. Osa elää niukalla ja yksipuolisella ruokavaliolla.

AP:n haastattelema torikauppias kertoo jättävänsä lounaan väliin, jotta lapset saavat illalla syödäkseen.

Ankarassa asuva suunnittelija Zeynep Dokuyucu arvelee kriisin kurittavan myös palvelualan työntekijöitä, joilta valuuttakriisi vie asiakkaat.

”Elintavat muuttuvat tässä kriisissä paljon. Ihmisten pitää esimerkiksi lopettaa kaikki hauskanpito ja ulkona syöminen.”

Zeynep Dokuyucu valmistaa esimerkiksi koruja ja koriste-esineitä mutta on talouskriisin aikana keskittynyt etenkin käyttöesineisiin.

Dokuyucu itse kantaa erityistä huolta vanhemmistaan, jotka ovat eläkkeelle jääneitä virkamiehiä.

”Etenkin äitini on vaikea tulla toimeen tässä tilanteessa.”

Sama pätee tyttäreen. ”Kaikkien käyttämieni materiaalien hinta on kaksinkertaistunut, ja tuloni ovat vähentyneet puolella. Olen joutunut pienentämään palkkaani. Se on nyt alle kaksi euroa tunnilta”, Dokuyucu sanoo.

Yksityisyrittäjänä hän toteaa silti olevansa onnekas, koska pystyy muovaamaan työnsä sisältöä. Luksukseksi miellettyjen korujen ja koriste-esineiden sijasta voi keskittyä edullisempiin käyttöesineihin, kuten laukkuihin ja kotitaloustuotteisiin.

”Voin myös tarvittaessa työskennellä räätälinä.”

Valuuttakriisin taustalla on Erdoğanin johtama, monien kyseenalaistama talouspolitiikka, jota presidentti itse kutsui marraskuussa ”taloudelliseksi itsenäisyys­taisteluksi”.

Turkin keskuspankista tiukan otteen saanut presidentti ei salli korkojen nostamista, sillä hän uskoo, että korkojen nousu lisää inflaatiota. Käsitys on taloustieteen yleisen käsityksen vastainen.

Erdoğan vakuutti pysyvänsä kannassaan viimeksi maanantaina 29. marraskuuta.

”En ole koskaan tukenut, en tue enkä tule koskaan tukemaan korkotason nostamista. En tule missään nimessä tekemään kompromissia tässä asiassa”, presidentti sanoi AFP:n mukaan.

Presidentti Recep Tayyip Erdoğan puhui kannattajilleen Istanbulissa 5. marraskuuta.

Erdoğan on hallinnut maata jo 18 vuotta, ensin pääministerinä ja sitten presidenttinä. Useat turkkilaiset, kuten oppositiota kannattavat Kösoğlu ja Çetin, uskovat nykyisen kriisin olevan käännekohta.

Monien arkeen vaikuttavan kriisin on heidän mukaansa pakko kääntää viimein myös Erdoğanin tukijoiden kantoja.

”Turkissa on tähän sopiva sanonta: tyhjä kattila kaataa minkä tahansa hallituksen”, Çetin sanoo.

Mielipidemittaukset puoltavat näkemystä. Tuki Erdoğanin työlle presidenttinä on vähentynyt jo pitkään, erityisen jyrkästi keväästä 2020 lähtien.

Kösoğlu sanoo, että viitteitä mahdollisesta muutoksesta nähtiin vuoden 2019 pormestarinvaaleissa. Valtapuolue AKP hävisi niissä oppositiolle useissa miljoona­kaupungeissa, kuten Istanbulissa ja Ankarassa. Kyseessä oli vuonna 2001 perustetun puolueen siihen mennessä surkein tulos.

Lue lisää: Turkin suurkaupungit hylkäsivät Erdoğanin: ”Pahimmassa tapauksessa osapuolten kamppailu siirtyy kadulle”, tutkija sanoo

Maaseudulla AKP:lle kuitenkin riitti kannatusta, ja sen uskotaan olevan oppositiolle edelleen haaste.

Istanbulin pormestari Ekrem İmamoğlu (vas.) oli yksi vuoden 2019 vaalien voittajista. Hän osallistui Tasavaltalaisen kansanpuolueen CHP:n johtajan Kemal Kılıçdaroğlun (oik.) kanssa tapaamiseen Istanbulissa 5. marraskuuta.

Çetinin mukaan oppositiopoliitikkojen puheet Erdoğania ja tämän kumppaneita vastaan ovat viime aikoina kiristyneet. He kuvaavat hallinnon toimia katastrofiksi ja petokseksi sekä vaativat ennenaikaisia vaaleja.

Tämänhetkisen aikataulun mukaan presidentin- ja parlamenttivaalit olisi tarkoitus järjestää vuonna 2023, mutta oppositio vaatii niitä pidettäväksi heti.

Tasavaltalaisen kansanpuolueen CHP:n johtaja Kemal Kılıçdaroğlu on väittänyt presidentin uhkaavan maan turvallisuutta.

”Tasavaltamme historian aikana ei ole ollut vastaavaa katastrofia. Sinä [Erdoğan] olet perustavanlaatuinen vaara maallemme”, Kılıçdaroğlu sanoi 23. marraskuuta Reutersin mukaan.

AKP:tä perustamassa ollut, myöhemmin oman puolueensa perustanut entinen pääministeri Ahmet Davutoğlu taas totesi, että Erdoğanin taloustoimet ”eivät ole tietämättömyyttä vaan maanpetos”.

Sadat ihmiset vaativat kaduilla hallinnon eroa ja yleislakkoa Istanbulissa 24. marraskuuta liiran arvon romahdettua 15 prosenttia. Poliisit pidättivät useita mielenosoittajia.

Lisäksi muun muassa The New York Times on kirjoittanut syksyllä opposition tiukemmasta rivien kokoamisesta. Oppositiopuolueet ovat asettumassa viime vuosia selvemmin yhteiseen rintamaan Erdoğanin hallintoa vastaan.

Myös mielipidemittaukset näyttäisivät vallanvaihtoa toivoville lupaavilta: AKP:n suosio on heikentynyt aina vuoden 2018 valuuttakriisistä lähtien ja CHP:n kannatus kasvanut tänä vuonna.

Varovaisen toiveikas Kösoğlu muistuttaa, ettei kyselyjen tuloksiin kannata luottaa sokeasti.

”Joka ikinen mielipidemittaus on näyttänyt, että AKP tulee häviämään, mutta silti on käynyt toisin. Minä ja monet muut ihmiset kuitenkin uskomme, että seuraavat vaalit ovat erilaiset.”

Myös ankaralainen yksityisyrittäjä Dokuyucu suhtautuu tulevaan varautuneesti.

”Haluan muutosta mutta olen realisti enkä usko, että poliittinen muutos tapahtuu nopeasti. Ihmisten toimeentulo huonontuu sitä ennen varmasti vielä paljon.”

Kaduilla Dovuyucu kertoo nähneensä kerjääviä ihmisiä, joiden ei olisi ennen uskonut joutuvan pyytämään rahaa muilta. Kriisi koettelee myös monen mielenterveyttä, hän sanoo.

”Uskon itsemurhien lisääntyvän. Ihmiset yrittävät mukautua sen minkä pystyvät, mutta kaikki eivät kestä loputtomiin.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat