Kiinan uuden ohjuksen nerokkuus sai Yhdysvallat myöntämään tappionsa tuhoaseiden kehittämisessä - Ulkomaat | HS.fi

Kiina esitteli DF-17-ohjuksiaan sotilasparaatissa kansantasavallan 70-vuotisjuhlassa lokakuussa 2019 Pekingissä.

Yhdysvallat putosi asekehittelyssä kolmoseksi

Peking tuli yhdellä laukauksella mukaan ydinasekilpaan ja järkytti vanhaa kauhun tasapainoa.


27.11.2021 2:00 | Päivitetty 27.11.2021 6:29

Hypersooninen liitolaite kuulostaa esineeltä, johon voisi törmätä parodian puolelle kääntyneessä tieteiselokuvassa. Yhdysvaltain asevoimien esikunnassa Pentagonissa vitsit ovat kuitenkin olleet vähissä jo viikkoja.

Syynä ovat Kiinan kaksi viime kesänä tekemää ohjuskoetta, jotka osoittivat Pekingin menneen asekehittelyssä suoraan maailman kärkeen.

Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina ovat kehittäneet yli viisinkertaisella äänen nopeudella liikkuvia hypersoonisia ohjuksia vuosien ajan. Venäjän presidentti Vladimir Putin esitteli Avangard-järjestelmän linjapuheessaan vuoden 2018 presidentinvaalien alla.

Presidentti Vladimir Putin esitteli Venäjän uusia asejärjestelmiä linjapuheessaan keväällä 2018.

Tiedot Kiinan ohjusohjelman saavutuksista tulivat julkisuuteen lokakuussa, kun brittilehti The Financial Times kertoi niistä viitaten viiteen Yhdysvaltain nimettömään tiedustelulähteeseen.

Kansanarmeijan ohjusjoukkojen DF-17-ohjus kuljetti heinäkuun 27. päivänä maata kiertävälle radalle laitteen, jonka koodinimi oli DF-ZF. Tämä hypersooninen liitolaite palasi maahan yli viisinkertaisella äänen nopeudella ja iskeytyi Kiinan maaperällä sijaitsevaan kohteeseen. The Financial Timesin mukaan Kiina uusi kokeen vielä 13. elokuuta.

Lähteiden mukaan heinäkuun kokeessa tuli huti, sillä DF-ZF osui noin 40 kilometrin päähän suunnitellusta maalistaan. Se ei Pentagonia lohduttanut, sillä liitolaite paljastui vaaralliseksi aseeksi. Ohjuksen voi varustaa ydinkärjillä, ja nykyisten liitolaitteiden tapaan se pystyy muuttamaan lentoreittiään ennakoimattomaksi.

Lisäksi kiinalaiset kykenevät lennättämään laitteensa Etelämantereen yli, mihin Yhdysvaltain ohjuspuolustus ei ole lainkaan valmistautunut.

”En tiedä, onko tämä nyt ihan Sputnik-hetki, mutta aika lähellä sellaista se on”, kommentoi Yhdysvaltain asevoimien komentaja Mark Milley Bloomberg-tv:n haastattelussa lokakuun lopulla.

Lue lisää: Yhdysvallat huolestui Kiinan hypersoonisesta ohjuskokeesta – Asevoimien komentaja sanoi sen ääneen: ”Sputnik-hetki”

Sputnik-hetkellä viitataan lokakuun 4. päivään vuonna 1957. Tuolloin Neuvostoliitto laukaisi ensimmäisen ”tekokuun” maata kiertävälle radalle. Maailma tyrmistyi ja Yhdysvallat järkyttyi Neuvostoliiton päästyä avaruuden valloitukseen yllättävällä etumatkalla.

Yhdysvaltain asevoimien komentaja Mark Milley on myöntänyt, että Kiinan ohjusjärjestelmän kehittyneisyys pääsi yllättämään.

Lisää Pentagonin kannalta ikäviä uutisia tuli viime sunnuntaina, kun The Financial Times kertoi lähteisiinsä viitaten uusia tietoja Kiinan heinäkuisesta ohjuskokeesta.

Lähteiden mukaan Kiinan DF-ZF teki ennen maahantuloaan tempun, johon ei ole aiemmin pystytty: liitolaite laukaisi Etelä-Kiinan meren yllä ohjuksen, kesken moninkertaisen yliäänilentonsa.

Minkä ohjuksen liitolaite ampui ja missä tarkoituksessa, sitä ei tiedetä. On arveltu, että kyseessä olisi ollut lentävään kohteeseen suunnattu ilmasta ilmaan -ohjus tai sitten ohjus, jonka simuloitiin tuhoavan vastustajan ohjuspuolustusjärjestelmää.

Yhdysvalloissa oli aika myöntää, että se on jäänyt uudessa asekehityksessä kolmoseksi.

”Emme ole hypersoonisissa aseissa yhtä edistyneitä kuin Kiina tai Venäjä”, sanoi Yhdysvaltain avaruusjoukkojen vara­komentaja David Thompson Halifaxin turvallisuus­konferenssissa Kanadassa viikko sitten.

”Meidän on kirittävä heitä kiinni nopeasti. Kiinalaisilla on ollut uskomattoman raivokas hypersooninen ohjelma jo vuosien ajan.”

Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu (neljäs vas.), presidentti Vladimir Putin ja asevoimien komentaja Valeri Gerasimov seurasivat joulukuussa 2018 Moskovassa suoraa lähetystä Avangard-ohjusta kuljettavan ballistisen ohjuksen laukaisusta Dombarovskin ohjustukikohdasta Etelä-Uralilta.

Venäjä julisti ottaneensa käyttöön mannertenvälisen ohjuksen mukana kiertoradalle nousevan Avangardin joulukuun lopussa 2019. Venäjä johti hypersoonisten aseiden kilpailua viime heinäkuuhun saakka, jolloin Kiina hämmästytti maailman omalla kokeellaan.

Kiina liittyi maailman ydinasekerhoon jo vuonna 1964, mutta kansantasavalta piti ydinaseohjelmassaan vuosikymmenet matalaa profiilia.

Ydinkärkiä ja ohjuksia oli vähän, ja ne oli sijoitettu perinteisesti maalla sijaitseviin ohjussiiloihin. Kommunistijohdon julkilausuttu oppi oli, ettei se käytä missään tilanteessa eikä koskaan ydinasetta ensimmäisenä.

Kiinan ydinasedoktriinia kutsuttiin kansantasavallan perustajaa Mao Zedongia siteeraten ”pienimmän mahdollisen vastauhan” opiksi: resursseja haaskattiin ydinaseisiin juuri sen verran, että se esti vihollista iskemästä Kiinaan ydinasein tuosta vain.

Yhdeksän vuotta sitten Kiinan johdossa aloittaneen presidentti Xi Jinpingin kaudella oppi näyttää muuttuneen, tai sitten ”pienin mahdollinen uhka” on määritelty uudelleen.

Ydinkärkien määrää ja asekelpoisen ydinmateriaalin tuotantoa on lisätty nopeasti. Tällä hetkellä kärkiä on noin 350 eli vain pieni osa Yhdysvaltain tai Venäjän arsenaalista. Määrä on kuitenkin kasvanut nopeasti ja kasvaa yhä.

Yhdysvaltain puolustusministeriön tässä kuussa kongressille antaman selonteon mukaan Kiinan ydinkärkien määrä kasvaa tällä vuosikymmenellä vähintään tuhanteen taistelukärkeen.

Yhdysvaltain tutkijaliitto FAS julkaisi heinäkuussa satelliittikuvia Kiinan rakenteilla olevista ohjussiiloista.

Yhdysvaltalaisten tutkijoiden viime kesänä julkaisemat satelliittikuvat paljastivat Kiinan rakentavan yli kahtasataa uutta ohjussiiloa mannertenvälisille ohjuksille autiomaassa Xinjiangin maakunnassa. Samaan aikaan Kiina on Pentagonin mukaan varustanut maa-, meri- ja ilmavoimansa ydinasein sekä panostanut liikuteltaviin ohjusjärjestelmiin.

Yhdysvaltain puolustusministeriön selonteon mukaan ydinvarustelu on osa presidentti Xin aina vuoteen 2049 ulottuvaa ohjelmaa, jonka tarkoitus on tehdä Kiinasta ”nuorennus­leikkauksella moderni, sosialistinen suurvalta”.

Xin puheet kuulostavat kauniisti sanottuna maailmoja syleileviltä, mutta Putinin tyyliseen aserehentelyyn hän ei ole ryhtynyt. Itse asiassa Kiina on kiistänyt koko heinäkuisen ohjuskokeen ja väittää testanneensa vain sukkulan tapaista, useaan kertaan käytettävää avaruusalusta.

”Emme ole lainkaan kiinnostuneita varustelukilvasta muiden maiden kanssa”, kommentoi Kiinan Yhdysvaltain-lähetystön tiedottaja Liu Pengyu The Financial Timesille.

”Yhdysvallat on viime vuosina tehtaillut tekosyitä, kuten ’Kiinan uhan’, oikeuttaakseen oman varustautumisensa ja hypersoonisten aseidensa kehittelyn.”

Aivan kokonaan Peking ei ole kyennyt hyväntuulisuuttaan salaamaan. Kommunisti­puolueen englanninkielinen lehti Global Times kertoi viikko sitten valtiollisen Avic-yhtiön kehittäneen tuuli­tunnelin hyper­soonisten aseiden testaamiseen. Lehden mukaan tunnelissa voidaan testata laitteiden käyttäytymistä niiden kulkiessa parhaimmillaan 30-kertaisella äänen nopeudella.

Kiinan hypersoonista asetta kuljettavat ohjukset esiintyivät paraatissa Pekingissä 1. lokakuuta 2019.

Onko Kiina siis todella luopunut vanhasta periaatteestaan, ettei se missään olosuhteissa ryhtyisi ensi iskuun ydinaseilla?

Yhdysvaltain ehdotukset liittymisestä aserajoitussopimuksiin Kiina on torjunut. Aseiden lisäksi kiinalaiset ovat kehittäneet niin sanottuja varhaisen varoituksen järjestelmiä. Niiden käytössä tullaan lähelle Villin lännen ajatusta: se voittaa, joka ampuu ensin.

Yhdysvaltain hallituksen rahoittaman Wilson Centerin varajohtaja Abraham Denmark ja washingtonilaisen Georgetownin yliopiston professori Caitlin Talmadge pohtivat kysymystä Foreign Affairs -lehdessä äskettäin ilmestyneessä artikkelissa. Tutkijat arvelevat, ettei Kiinan ydinaseopissa sinänsä ole tapahtunut periaatteellisia muutoksia.

Denmarkin ja Talmadgen mukaan Kiina on edelleen sotilaallisesti ensi sijassa kiinnostunut omista lähialueistaan ja kehittää ydinaseitaan selkänojaksi perinteiselle sodankäynnille. Siinä Kiinan päätavoite on luoda tilanne, jossa maa kykenee nopeaan ja tehokkaaseen yllätysiskuun perinteisin asein omalla lähialueellaan.

Siis siten, että onnistuneen operaation jälkeen muu maailma on asetettu tapahtuneiden tosiasioiden eteen. Viime vuosien tunnetuin tällainen operaatio on ollut Venäjän tekemä Krimin niemimaan valtaus keväällä 2014.

”Ajatus etenee niin, että Yhdysvallat ei uskaltaisi pakottaa Kiinaa perääntymään ydinaseiden uhalla, koska Yhdysvalloilla ei olisi mitään mahdollisuutta puolustaa omaa kotimaataan, jos uhkaukset johtaisivat ydinsotaan”, tutkijat päättelevät.

Yhdysvaltain Ohio-luokan ydinsukellusvene osallistui harjoitukseen Okinawan edustalla Japanin vesillä viime helmikuussa. Ballistisia ohjuksia ampuvat sukellusveneet ovat tutkijoiden mukaan se Yhdysvaltain ydinarsenaalin osa, jonka tuhoaminen ei Kiinalta luultavasti onnistuisi.

Toisin sanoen Yhdysvaltain olisi pakko punnita, kuinka pitkäkestoiseen perinteisin asein käytävään sotaan Kiinaa vastaan se on valmis liittolaistensa puolesta.

Ilmeinen Kiinan harkitsema operaation kohde on Taiwan, mutta tutkijoiden mukaan sama tilanne voisi syntyä myös Itä-Kiinan ja Etelä-Kiinan meren saariryhmistä kiisteltäessä.

Asetelman muuttuminen on pantu merkille Australiassa, Japanissa ja Etelä-Koreassa, jotka kaikki ovat kasvattaneet puolustus­budjettejaan merkittävästi.

Denmarkin ja Talmadgen mukaan Yhdysvaltain olisi viisainta luoda Kaakkois-Aasiaan Naton tapainen liittokunta, jossa ydinaseettomat valtiot valmistautuvat tukemaan myös Yhdysvaltain ydin­ase­operaatioita.

Koska Yhdysvaltain jo entuudestaan valtavaksi paisuneeseen puolustusbudjettiin ei ole luvassa olennaisia lisäyksiä, panostukset itään olisivat pois jostain muualta, tutkijat arvioivat.

”Jostain muualta” tarkoittanee tässä yhteydessä Eurooppaa ja sen puolustusta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat