EU-komissio esittää: Koronatodistus voimassa yhdeksän kuukautta, EU-alueen matkustajilta ei vaadittaisi lisäksi testejä tai karanteeneja - Ulkomaat | HS.fi

EU-komissio esittää: Korona­todistus voimassa yhdeksän kuukautta, EU-alueen matkustajilta ei vaadittaisi lisäksi testejä tai karanteeneja

Komissio haluaa rajata nykyisen kahdesta rokotuksesta kertovan koronatodistuksen voimassaoloajan yhdeksään kuukauteen. Jatko vaatisi kolmannen rokotuksen.

Useilla mailla on ollut tiukkoja matkustusrajoituksia koronapandemian aikana. Yhdysvallat purki rajoituksiaan 8. marraskuuta, jolloin British Airways pystyi jälleen aloittamaan lennot New Yorkiin.

25.11. 15:51 | Päivitetty 25.11. 16:14

Bryssel/Helsinki

Euroopan unioni esittää, että EU:n digitaalinen koronarokotus­todistus, joka on annettu kahden rokotuskerran jälkeen, olisi voimassa yhdeksän kuukauden ajan.

Sen jälkeen todistus ei enää kelpaisi todisteeksi riittävästä rokotussuojasta, vaan vaatisi kolmannen rokotuskerran tai todistuksen sairastetusta taudista. Myös rokottamattomien matkustus onnistuu, mutta edellytyksenä on EU:n suosituksen mukaan testi ennen matkaa tai heti sen jälkeen.

Komissaari Didier Reynders perusteli aikarajaa sillä, että tutkimustietojen mukaan rokotteen teho on puolen vuoden jälkeen jo laskenut. Komissio laski päälle kolmen kuukauden lisäajan, jotta jäsenmaille jää riittävästi aikaa tehosterokotusten järjestämiseen.

”Mutta mitä nopeammin tehosteen saa, sen parempi”, Reynders sanoi torstaina.

Suositus tulee voimaan tammikuussa, kunhan EU:n huippukokous on sen hyväksynyt.

Komissio ei tässä vaiheessa vielä määrittele, miten kauan täydestä rokotussarjasta kertova todistus on voimassa kolmannen rokotus­kerran jälkeen. Oletus on, että kolmannen rokotuksen jälkeinen suoja kestää puolta vuotta pidempään.

EU esitteli torstaina uudet suositukset matkustamiseen EU:n sisällä ja EU:n ulkopuolisista maista EU-maihin. Koronatodistus liittyy suosituksiin kiinteästi.

Yksi EU:n periaatteista on vapaa liikkuvuus, joka haluttaisiin taata entistä yhtenäisimmin säännöin.

EU:n suosituksen mukaan digitaalisen koronarokotuksen tulisi EU:n sisällä riittää matkustamiseen, eikä todistuksen esittävään matkailijaan pitäisi kohdistaa lisärajoituksia, kuten testivaatimusta tai karanteenia.

EU muuttaa suhtautumistaan enemmän matkustajakohtaiseksi kuin tähän asti, mutta nyt käytössä olevaa ”liikennevalomallia” ei täysin hylätä.

Liikennevalomallissa ei vastaisuudessa nojata vain koronaviruksen ilmaantuvuuteen eri alueilla, vaan siinä otetaan huomioon myös rokotuskattavuus ja testausmäärät.

Jos matkustaja tulee vihreältä alueelta eli alueelta, jossa koronavirustartunnan riski on pieni, hänen ei tarvitsisi esittää koronavirustodistusta matkustaessaan. Sama koskee matkustajia, joilla on välttämätön tehtävä tai tarve matkustaa, kuten esimerkiksi tavaraliikenteen kuljettajia.

Liikennevalomallin perusteella tummanpunaiselta eli pahimmalta epidemia-alueelta tuleva, jolla ei ole rokotustodistusta eikä todistusta sairastetusta covid-19-taudista, joutuisi käymään testissä ennen lähtöään ja olemaan 10 päivää karanteenissa tulomaassaan. Karanteenista voisi vapautua, jos viidentenä karanteenipäivänä tehty testi olisi negatiivinen.

EU muuttaa myös suosituksia, jotka koskevat EU:n ulkopuolisista maista EU-alueelle tulevia matkustajia. Maaliskuun alusta lähtien etusija annetaan koronavirusta vastaan rokotetuille matkustajille.

EU-komissiolta myyntiluvan saaneet rokotteet kelpaavat. Myös sellaiset rokotteet käyvät, joilla on vain Maailman terveysjärjestön (WHO) hyväksyntä, mutta niiden lisäksi matkustajalla pitää olla todistus negatiivisesta testituloksesta.

Esimerkiksi kiinalainen Sinovac on saanut WHO:n, mutta ei EU:n hyväksyntää. Venäläistä Sputnikia ei ole hyväksynyt EU eikä WHO.

Kun painopiste matkustusrajoituksissa siirtyy rokotettuihin, EU ei enää maaliskuun jälkeen julkaise listaa kolmansista maista, joista voi matkustaa EU-alueelle myös ei-välttämättömistä syistä. Nyt listalla on parikymmentä maata.

Euroopan tautien­ehkäisy- ja -valvonta­keskus (ECDC) on linjannut, että koronarokotteen tehosteannoksia tulisi harkita annettavaksi kaikille aikuisikäisille kuitenkin priorisoiden yli 40-vuotiaiden ikäryhmää. ECDC:n suosituksen mukaan tehosteannos tulisi ottaa aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua alkuperäisen rokotesarjan saamisesta.

Useat EU-maat ovat aloittaneet rokoteohjelmassaan tehosteannokset. Tehosteannoksia saavat ryhmät ja annosvälit kuitenkin vaihtelevat maittain.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat