Suomen pitää tunnustaa Palestiina, sanoo Pyhän Maan luterilaista kirkkoa johtanut piispa Jeesuksen synnyinsijoilla - Ulkomaat | HS.fi

Suomen pitää tunnustaa Palestiina, sanoo Pyhän Maan luterilaista kirkkoa johtanut piispa Jeesuksen synnyinsijoilla

Suomi voi auttaa kristittyjä pysymään Palestiinassa, sanoo Munib Younan.

Luterilaisen maailmanliiton puheenjohtajana toiminut palestiinalainen piispa Munib Younan on saanut teologisen koulutuksensa Suomessa.

25.12.2021 2:00 | Päivitetty 25.12.2021 6:14

Betlehem

”MiTä olisi Pyhä maa ilman kristittyjä, jotka ovat eläneet 2 000 vuotta tässä maassa?” piispa Munib Younan kysyy Betlehemissä, jossa Jeesuksen uskotaan syntyneen.

”Me olemme olennainen osa tätä yhteiskuntaa. Meillä ei ole vähemmistökompleksia, emmekä me elä pelossa", hän sanoo sujuvalla suomella.

Palestiinalainen arabi Younan, 71, kouluttautui teologiksi Suomessa. Hän toimi pitkällä urallaan Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilaisen kirkon piispana ja Luterilaisen maailmanliiton puheenjohtajana.

Younan jäi eläkkeelle kolme vuotta sitten, mutta häntä kutsutaan silti yhä tavanomaisesti piispaksi. Nykyään hän hoitaa kunniatehtävää Religions for Peace International -järjestössä ja luennoi yliopistoissa.

Piispa Munib Younan (vas.) osallistui Luterilaisen maailmanliiton puheenjohtajana ekumeeniseen tilaisuuteen katolista kirkkoa johtavan paavi Franciscuksen ja Luterilaisen maailmanliiton pääsihteerin Martin Jungen kanssa Malmö-areenalla Ruotsissa syksyllä 2016.

Betlehem sijaitsee Israelin miehittämällä Länsirannan palestiinalaisalueella. Kaupunki on jouluisin tavallisesti täynnä pyhiinvaeltajia ja lomalaisia, mutta pandemia pitää sen hiljaisena nyt jo toista joulua.

”Ihmiset elävät kädestä suuhun. Pitäisi saada tänne turisteja”, Younan sanoo.

”Betlehemin merkitys jo raamatullisista ajoista alkaen on ollut olla rauhan lähde.”

Piispa Munib Younan polvistui Jeesuksen tarkkana synnyinpaikkana pidettyyn kohtaan Jeesuksen syntymäkirkossa Betlehemissä.

Kristittyjen osuus Länsirannan ja Israelin väestöstä on pienentynyt.

Esimerkiksi Betlehemissä kristityt olivat vankka enemmistö vielä viime vuosisadan alkupuoliskolla, mutta nykyään heidän osuutensa on 12 prosenttia.

Jerusalemissa kristittyjen lukumäärä on pysynyt Israelin tilastoviranomaisen mukaan jo yli 50 vuotta suunnilleen samalla tasolla, noin 10 000–15 000:ssa, vaikka kaupungin asukasmäärä on samaan aikaan moninkertaistunut nykyiseen noin 950 000:een.

Vuonna 2016 juutalaisia asui Jerusalemissa 2,5 kertaa niin paljon kuin 50 vuotta aiemmin. Samalla ajanjaksolla muslimien määrä kuusinkertaistui.

Koko Israelissa oli viime vuonna kaikkiaan 180 000 kristittyä, noin kaksi prosenttia asukasmäärästä. Vuoden 2015 luku oli parin prosentin luokkaa myös Länsirannalla, Gazassa alle prosentin.

Younanin mukaan kristittyjen ongelma Palestiinassa on se, että 80 prosenttia nuorista haluaisi muuttaa ulkomaille.

”Me yritämme kouluttaa heitä ja etsiä heille työtä, etteivät he lähtisi. Yritämme kertoa heille, että täällä voi rakentaa demokraattista valtiota, joka perustuu ihmisoikeuksiin, tasa-arvoon ja ilmaisunvapauteen”, hän sanoo.

”Haluamme tänne pohjoismaisen yhteiskuntamallin.”

Palestiinalaisalueista Länsirantaa hallitsee perinteeltään maallistunut ja keskustavasemmistolainen Fatah-puolue, Gazaa puolestaan islamistinen Hamas.

Younan uskoo, että Suomi voi auttaa kristittyjä pysymään Palestiinassa. Hänen evankelis-luterilaisella kirkollaan on kumppanuushiippakunta Kuopiossa.

”On tärkeää, että palestiinalaiset näkevät, kuinka suomalaiset elävät uskontonsa kanssa, ja päinvastoin.”

Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilaisen kirkko on pieni, ”vain osa yhdestä suomalaisesta seurakunnasta”, mutta Younan uskoo, että silläkin on vastavuoroisesti annettavaa Suomelle.

”Teillä Euroopassa on jännitteitä muslimien kanssa. Me voimme opettaa, kuinka heidän kanssaan voi elää. Meillä on yhteiselosta 1 400 vuoden kokemus”, hän sanoo.

”Uskonnonvapaus on erittäin tärkeää. Arabikristityt ymmärtävät islamin eri kasvoja, ja muslimit ymmärtävät kristinuskon eri kasvot. Kunnioitamme toisemme erilaisuutta mutta samalla samanlaisuutta. Molemmilla on samat päämäärät, kun elämme samassa maassa.”

Nuorena Munib Younan olisi halunnut opiskella teologiaa Saksassa. Sitten hän kuuli palestiinalaiskristitylle tarkoitetusta stipendistä kaukaisessa maassa, josta hän ei tiennyt mitään eikä siksi aluksi innostunut asiasta.

Vanhempiensa kannustuksesta Younan kuitenkin matkusti Suomeen 19-vuotiaana, huhtikuussa 1969, opiskelemaan diakoniaa. Samalla hän opiskeli suomea kahdeksan tuntia päivässä kolmen kuukauden ajan.

Eräs tapaus opetti, että yksikin kirjain voi muuttaa koko sanan merkityksen.

”Olin kävelyllä Tähtitorninmäellä, ja vastaan tuli kovasti juovuksissa oleva mies. Menin sanomaan [Lähetyskodin] emäntä Vuokko Tuomiselle: ’Näin puistossa hämäläisen.’”

Monet Suomessa kouluttautuneet ovat nousseet tärkeisiin tehtäviin kotimaissaan.

Järvenpään seurakuntaopiston johtaja Simo Palosuo kokosi rahaa palestiinalaisnuorukaisen koulutukseen. Palosuo ohjasi 50-vuotispäivillään lahjaksi saamansa varat Younanin tukirahastoon.

Younanin mukaan Lähetysseuran kannattaa jatkaa ulkomaalaisten nuorten stipenditoimintaa, sillä monet Suomessa kouluttautuneet ovat nousseet tärkeisiin tehtäviin kotimaissaan.

”Opin Suomessa, kuinka voin Herran sanalla vaikuttaa omaan kansaani.”

Kolmen vuoden diakoniaopintojen jälkeen Younan kirjoittautui Helsingin yliopistoon opiskelemaan teologiaa. Kolme pohjalaista seurakuntaa – Himanka, Toholampi ja Kannus – tuki hänen maisteriopintojaan Lähetysseuran kautta. Piispa sanoo olevansa kiitollinen seurakunnille, vaikka hänen yhteytensä niihin ovat katkenneet.

Younan väitteli myöhemmin tohtoriksi Yhdysvalloissa. Hän on kääntänyt uskonnollista kirjallisuutta, muun muassa Augsburgin tunnustuksen arabiaksi. Hänelle on myönnetty lukuisia kunniamerkkejä kuten Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Pyhän Henrikin risti.

Munib Younan istuutui Jeesuksen seimen paikkana pidettyyn kohtaan Jeesuksen syntymäkirkossa.

Palestiinalainen Younan on toiminut pitkään Lähi-idän rauhan hyväksi. Hänelle on myönnetty useita rauhanpalkintoja, joista tuoreimmat Etelä-Koreasta ja Yhdysvalloista.

Younanin mukaan rauhan tärkein edellytys on oikeudenmukaisuus, joka Palestiinassa merkitsee itsenäisyyttä. Lähes 140 valtiota, muun muassa Ruotsi, ovat tunnustaneet Palestiinan itsenäiseksi valtioksi. Suomi, suurin osa Länsi-Euroopan maista ja esimerkiksi Yhdysvallat eivät kuulu joukkoon.

”Suomen pitää uskaltaa tunnustaa Palestiina eikä odottaa, että asiat mutkistuvat lisää tässä maassa. Emme tarvitse vain hyväntekeväisyyttä, vaan myös oikeudenmukaisuutta. Se tarkoittaa kahden valtion mallia ja vuoden 1967 rajoja.”

Kahden valtion mallissa Länsirannasta ja Gazasta muodostettaisiin itsenäinen Palestiinan valtio Israelin naapuriksi.

Younan asuu Beit Safafan kaupungissa Israelin miehittämässä Itä-Jerusalemissa, Betlehemistä katsoen lähellä mutta Israelin rakentaman Länsirannan muurin toisella puolella.

”Meillä on ongelmia lähinnä niiden kanssa, jotka sanovat, että tämä maa kuuluu vain israelilaisille. Rauhan este eivät ole juutalaiset vaan sionistinen ideologia”, Younan sanoo.

”Toinen rauhan este ovat Israelin Länsirannalle rakentamat siirtokunnat.”

Efratin juutalaissiirtokunta palestiinalaiskaupunki Betlehemin eteläpuolella Israelin miehittämällä Länsirannalla.

Younan perusti jo vuonna 1991 keskusteluryhmän kristittyjen, juutalaisten ja muslimien välille. Vuonna 2005 hän oli mukana perustamassa eri uskontokuntien välistä Pyhän maan instituutioiden neuvostoa.

Neuvosto on havainnut useita haasteita rauhalle. Yksi niistä liittyy siihen, miten papit, rabbit ja imaamit opettavat ihmisiä elämään yhdessä toisten uskontojen edustajien kanssa.

Neuvosto on myös tutkinut eri uskontokuntien kirjoja.

”Kirjoissa ei opeteta yhteiseloa. Tässä maassa on monta erilaista narratiivia, joista osa kasvattaa vihaa. Toisen narratiivia pitää kunnioittaa, vaikka olisi eri mieltä”, Younan sanoo.

Kehitettävää on myös uskontokuntien opetuksen sisällössä.

”Palestiinassa ei opeteta mitään juutalaisuudesta, ja Israelissa vain vähän islamista. Israelin ja Palestiinan koulusuunnitelmissa opetetaan hyvin vähän kristinuskosta. Miten voidaan elää, jos ei tunneta toisia uskontoja?” Younan kysyy.

”Uskontokunnat opettavat, että Jerusalem on vain heidän uskontoaan varten. Pitää muistaa, että Jerusalem kuuluu kaikille.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat