National Geographicin kansikuvasta tuttu ”afganistanilaistyttö” sai turvapaikan Italiasta - Ulkomaat | HS.fi

National Geographicin kansi­kuvasta tuttu ”afganistanilais­tyttö” sai turvapaikan Italiasta

Italia saattaa kalastella pisteitä tunnetun pakolaisen avulla, arvioi tutkija.

Mielenosoittaja piteli kuuluisaa kuvaa Sharbat Gulasta elokuussa Kanadassa. Lapussa lukee: ”Arvostit kauneuttani, arvosta nyt elämääni.”

26.11.2021 17:15 | Päivitetty 26.11.2021 17:27

Italian pääministeri Mario Draghi tiedotti torstaina, että Italia on myöntänyt turvapaikan afganistanilaiselle Sharbat Gulalle, kertoo uutistoimisto Reuters.

Gula tunnetaan ”afganistanilaistyttönä”, jonka kuva julkaistiin nimettömänä vuonna 1985 National Geographic -lehden kannessa. Lähikuvassa huiviin pukeutunut Gula katsoo intensiivisesti kameraan.

Kuvasta tuli tunnettu symboli Afganistanin hädälle, ja kuvaaja Steve McCurry palasi vuonna 2002 etsimään tytön.

Gula yritti sittemmin elää Afganistanin naapurimaassa Pakistanissa väärennetyllä henkilöllisyystodistuksella, mutta jäi kiinni vuonna 2016. Afganistanin silloinen presidentti Ashraf Ghani toivotti Gulan tervetulleeksi takaisin kotimaahansa ja lupasi hänelle asunnon.

Sharbat Gula (burkassa) joutui Pakistanissa oikeuteen väärennetyn henkilöllisyystodistuksen takia vuonna 2016.

Tämän vuoden elokuussa Taleban kaappasi vallan ja Gula pyysi apua päästäkseen jälleen pois Afganistanista.

Italian tiedotteen mukaan Gulan turvapaikkapäätös on osa laajempaa afganistanilaisten evakuointiohjelmaa, mutta tiedotteessa ei kerrottu muista turvapaikan saaneista.

Poliittisen historian tutkijatohtori Noora Kotilainen Jyväskylän yliopistosta on tutkinut kuvia ja viestintää konflikteissa. Hänestä on hyvä pohtia, miksi Italian pääministeri on päättänyt julkaista tiedotteen juuri Gulasta.

“Se voi olla sattumaakin, että Gulalle myönnettiin turvapaikka. Mutta tässä on se maku, että häntä käytetään pr-keinona kiillottamaan Italian omaa kilpeä”, Kotilainen sanoo.

Tällainen hyveviestintä on ulkopolitiikassa tyypillistä. Kotilainen on tutkinut esimerkiksi viime elokuussa otettuja kuvia, joissa Suomen sotilaat kantavat lapsia turvaan tai amerikkalaissotilas ojentaa nallea Kabulin lentokentällä.

”Se on samaa strategista kommunikaatiota. Laskelmoitu nosto, jolla haetaan positiivista huomiota.”

Kotilainen on pannut merkille, että monet mediat painottivat jutuissaan Gulan ikonisia vihreitä silmiä. The Guardian nosti ne jopa juttunsa otsikkoon.

”Hän ei näytä stereotyyppiseltä ajatukseltamme afganistanilaisesta. Hän näyttää ikään kuin länsimaalaiselta. Meidän on helpompi tuntea tämän tyyppisten ihmisten hätä.”

Vihreät silmät ja tuttuus rakentavat länsimaisessa mediassa mielikuvaa pelastuksen ansaitsevasta pakolaisesta.

”Minun mielestäni siihen mielikuvaan vaikuttaa hänen kuuluisuutensa ja siihen taas on vaikuttanut hänen ulkonäkönsä.”

Samanlaisia tapauksia on nähty muidenkin konfliktien yhteydessä. Hyvä esimerkki on palestiinalainen aktivisti Ahed Tamimi, joka nousi otsikoihin lyötyään israelilais­sotilasta vuonna 2017. Tamimilla on siniset silmät ja vaalea tukka.

”Kun hänet vangittiin, siitä syntyi kansainvälinen kohu, joka oli Israelille pr-häviö”, Kotilainen sanoo.

”Tamimin vanhemmat ovat sanoneet suoraan, että ei teitä kiinnostaisi, jos hän ei näyttäisi tältä.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat