Tasavallaksi muuttuva Barbados hylkää tiistaina kuningatar Elisabetin vallan ja voi saada lähivuosina seuraajia – Prinssi Charles todistaa jälleen britti-imperiumin kutistumista - Ulkomaat | HS.fi

Tasavallaksi muuttuva Barbados hylkää tiistaina kuningatar Elisabetin vallan ja voi saada lähi­vuosina seuraajia – Prinssi Charles todistaa jälleen britti-imperiumin kutistumista

Itäisellä Karibianmerellä sijaitseva Barbados on ollut Britannian alaisuudessa 1620-luvulta lähtien, mutta se itsenäistyi 55 vuotta sitten.

Barbadoksen tuleva presidentti Sandra Mason (vas.) osallistui lauantaina Barbadoksen pääkaupungissa Bridgetownissa vapaudelle omistetun aukion avajaisiin.

28.11.2021 17:02

Britannian ennen mahtava imperiumi on henkisesti jälleen yhden palasen pienempi maanantain ja tiistain välisenä yönä, kun pieni Barbadoksen saarivaltio Karibianmeren itäreunalla vaihtaa valtiomuotonsa perustuslaillisesta monarkiasta tasavallaksi. Näin Barbados katkaisee vuosisataiset siteensä Britanniaan, jonka kuningatar Elisabet on ollut maan valtionpäämies.

Tasavallaksi muuttumisen päivänä eli tiistaina tulee kuluneeksi 55 vuotta siitä, kun Barbados sai itsenäisen valtion aseman. Britannia otti Barbadoksen siirtomaakseen 1620-luvulla ja pyöritti sokeria tuottavaa maata parinsadan vuoden ajan orjavaltiona, kunnes orjuus lakkautettiin vuonna 1834.

Noin 290 000 asukkaan Barbadoksen muuttumista tasavallaksi todistaa paikan päällä prinssi Charles, joka on maansa kruununperijä. Aiemmin hän oli vastaavanlaisessa roolissa, kun hän seurasi kesällä 1997 Hongkongin luovutusta Britannialta Kiinalle.

Pinta-alassa laskettuna Barbadoksen menettäminen ei ole suuri asia. Noin 430 neliö­kilometrin saarivaltio on vain hieman isompi kuin Pohjois-Karjalassa sijaitseva Rääkkylän kunta maa-alaltaan.

Barbados jää kuitenkin osaksi Kansainyhteisöä, joka on Britannian ja enimmäkseen sen entisten alusmaiden ja territorioiden muodostama 54 valtion yhteisö. Kaksi viimeksi Kansainyhteisöön liittynyttä maata, Ruanda ja Mosambik, eivät kytkeydy Britannian siirtomaahistoriaan.

Britannian kruununprinssi Charles tapasi Barbadoksen pääministerin Mia Amor Mottleyn Glasgow’n ilmastokokouksessa Skotlannissa marraskuun alussa.

Maailmassa on tiistain jälkeen jäljellä neljätoista Britannian ulkopuolista maata, joiden valtionpäämies kuningatar on, esimerkkeinä Kanada, Australia, Uusi-Seelanti ja Jamaika.

Uutistoimisto AFP:n haastattelema Majesty Magazine -lehden toimituspäällikkö Joe Little arveli, että Barbadoksen esimerkki saattaa hyvinkin saada seuraajia muista maista erityisesti suositun 95-vuotiaan kuningatar Elisabetin valtakauden päätyttyä.

Yksi omille teilleen lähtevä maa voi olla Jamaika, jonka molemmat pääpuolueet kannattavat ajatusta tasavallasta. Jamaikan pääministeri Andrew Holness on sanonut, että siirtymä tasavallaksi ja Britanniasta irtautuminen on hänen hallituksensa tärkeimpiä tavoitteita.

Australiassa järjestettiin vuonna 1999 kansanäänestys, jossa kysyttiin, haluaisivatko australialaiset muuttaa maansa tasavallaksi. Noin 55 prosenttia äänestäjistä sanoi ”ei”, minkä seurauksena maa on yhä Britannian alaisuudessa.

Näkymä Barbadoksen Cattle Washista.

Karibian pikku-Englanniksi” kutsutulla Barbadoksella oli 2000-luvulla hanke järjestää kansanäänestys valtiomuodon muuttamiseksi, mutta sitä ei koskaan pidetty. Päätöksen tasavallaksi muuttumisesta teki maata johtava työväenpuolue, jolla on kaksi­kamarisessa parlamentissa perustuslain muutokseen tarvittava kahden kolmasosan enemmistö.

Lokakuussa parlamentti valitsi tasavallalle ensimmäisen presidentin. Hän on 72-vuotias Sandra Mason, joka on toiminut saarivaltion kenraalikuvernöörinä vuodesta 2018 lähtien.

Keskustelua monarkian hylkäämisestä on käyty myös Britanniassa. Viime vuosina tehdyissä kyselyissä monarkian kannattajia on kuitenkin ollut yleensä runsas puolet väestöstä, kun taas tasavaltaa kannattaa noin viidennes kansasta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat