Osaako Taleban vakoilla? Äärijärjestön käsiin jäi todennäköisesti kehittynyttä tiedustelulaitteistoa, mutta eri asia on, osaako järjestö käyttää sitä - Ulkomaat | HS.fi

Talebanin turvallisuusjoukot etsivät Isis-taistelijoita Jalalabadissa 1. joulukuuta.

Osaako Taleban vakoilla?

Taleban ei ole tietoverkkojen velho, mutta se voi saada apua Pakistanista yhdysvaltalaisen laitteiston käyttöön. Perinteisemmillä menetelmillä äärijärjestö osaa hankkia tietoa taitavasti.


6.12.2021 2:00 | Päivitetty 6.12.2021 8:08

Lokakuussa 2020 afganistanilainen Hamidullah oli palaamassa Kandaharista Ghazniin, kun Taleban päätti tarkastaa bussissa matkustaneiden puhelimet.

Hamidullahilla oli kuvia sukulaisistaan, joista osa työskenteli Afganistanin edellisen hallinnon ajan asevoimissa. Hamidullah pahoinpideltiin, ja hänen puhelimensa rikottiin.

Näihin aikoihin Radio Liberty kertoi myös, että toisinaan Taleban kopioi puhelinten sisällön ja käytti palautusohjelmistoja. Näillä ohjelmistoilla saadaan takaisin aiemmin poistetut sisällöt.

Pahoinpitely ja puhelimen rikkominen voivat kertoa siitä, ettei Talebanilla ole tehokkaampia teknisiä keinoja tutkia ihmisten digitaalista käyttäytymistä.

Valitettavasti oletus tuskin pitää täysin paikkaansa. Ainakin Afganistanin edellinen hallinto kykeni muuhunkin, Yhdysvaltain tuella.

Afganistanin edellisen hallinnon omaisuutta jäi Talebanin haltuun, kun se valtasi Kabulin elokuussa.

Tarkkaa tietoa siitä, millaisia salakuuntelukykyjä Yhdysvallat hauraalle liittolaiselleen lahjoitti, ei ole. Tarkkaa tietoa ei ole myöskään siitä, missä määrin Taleban on saanut näitä laitteita ja niiden käyttöön koulutettua henkilöstöä omalle puolelleen.

Mitä Taleban sai vietyä amerikkalaisilta tai muilta koalition joukoilta?

Kun Taleban oli vallannut Kabulin, käynnistyi valtava evakuointi. Yhdysvallat vei pois paitsi henkilökuntansa myös käyttämäänsä kalustoa.

Britannian nähtiin kuljettavan armeijan evakuointilennolla pois autoa, jossa oli radiosignaalien häirintäjärjestelmä.

Se kalusto, jota ei saatu vietyä, kuten helikopterit, tehtiin Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan käyttökelvottomaksi. Näin Yhdysvallat ainakin vakuutti.

Sopii toivoa, että Yhdysvallat liittolaisineen sai vietyä vekottimensa pois. Afganistanissa käytettiin esimerkiksi juuri niitä verkkovakoilulaitteistoja, jollaisilla tietovuotaja Edward Snowden järkytti maailmaa 2013.

Snowdenin aineisto paljasti, että Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden virasto NSA oli rakentanut tiedustelujärjestelmän nimeltään RTRG. Se otettiin käyttöön Bagramin lentotukikohdassa vuonna 2005.

RTRG haali talteen käytännöllisesti katsoen kaiken puhelu- ja viestiliikenteen reaaliajassa. Vuonna 2011 RTRG:lla hankittua tietoa käytettiin noin 70 prosentissa amerikkalaisten ja heidän liittolaistensa taistelutilanteita, kertoi The Intercept-lehti vuonna 2019.

Mitä Taleban sai vietyä Afganistanin edelliseltä hallinnolta?

Yhdysvaltain asevoimien Afganistanin-toimien valvontaelin (Sigar) havaitsi vuonna 2020, ettei hallinnolle luovutettua teknologiaa ole valvottu riittävästi. Valvomatta oli jäänyt myös arkaluontoista teknologiaa.

Valvontaelin ei eritellyt julkisessa raportissaan, mistä arkaluontoisesta teknologiasta mahtoi olla kyse. Viimeistään silloin se olisi lakannut olemasta yhtä arkaluontoista.

Toisessa raportissa Sigar eritteli, että valvomatta jäi myös Afganistanin armeijalle toimitettu ScanEagle-niminen valvontalennokkijärjestelmä.

Jalalabadin kaupungin tiedustelupäällikkö Basir sanoi The New York Timesille, että Taleban on käyttänyt Isisiä vastaan Afganistanin edellisen hallinnon tiedustelumenetelmiä. Näihin kuuluu tietoliikenteen monitorointilaitteistoa, jota liittolaiset lahjoittivat ja joilla edellinen hallinto tarkkaili Talebania.

Huolta on herättänyt myös yhdysvaltalaisten rakentama tietokanta Afganistanin turvallisuushallinnon työntekijöistä.

Times of Israel -lehti kertoi syyskuussa että tietokannassa on noin 700 000 ihmisen tarkat tiedot. Lehden mukaan amerikkalaiset arvelivat, että jos tietokantaa ei muuten saada auki, se yritetään hakkeroida. Tätä Taleban tuskin osaa hyvin itse, mutta apua voi tulla Pakistanin lisäksi Kiinasta, Venäjältä tai Iranista.

Afganistanin edellisen hallinnon erikoisjoukkojen sotilas Kandaharissa heinäkuussa.

Mitä tekee Afganistanin tiedustelupalvelu nyt?

Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelu CIA perusti ja koulutti Afganistanin tiedustelupalvelu NDS:n. Vuonna 2017 CIA toimi yhdessä NDS:n kanssa tehostaen erikoisjoukkojen toimintaa.

NDS:n erikoisjoukkoja on pidetty raakoina. Niiden tähtäimessä olivat Isis ja Talebanin Haqqani-verkosto, johon monet nykyisistä Afganistania johtavista talebaneista kuuluvat. NDS:n tiedetään tappaneen kuitenkin myös siviilejä.

Syyskuussa Taleban ilmoitti, että CIA:n ja NDS:n erikoisjoukkojen Deh Sabzissa sijaitsevassa tukikohdassa yhdysvaltalaiset tuhosivat lähtiessään laitteita, autoja ja asiakirjoja ”miljoonien arvosta”.

Kabulin valtauksen päivänä Taleban valtasi myös NDS:n päämajan. Talebanin tiedustelujohtajaksi nimitetty Hajji Najibullah kertoi syyskuun alussa The New York Timesille, että päämaja oli hylätty. Vangitkin olivat paenneet, tai heidät oli päästetty pakoon.

Taleban ilmoitti lokakuussa perustaneensa oman turvallisuuspoliisin. Sen nimi on GDI.

Talebanin erikoisjoukkojen Badri 313:n sotilas tutki CIA:n entisen koulutuskeskuksen ja tiedusteluaseman raunioita syyskuun alussa Deh Sabzissa.

Mitä Taleban oikeastaan osaa?

Kyllä Taleban tiedustelun osaa, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori Antti Paronen.

”Ja he ovat siinä tosi hyviä. Tietoliikenteen tiedustelun osaamisesta ei ole varmuutta, mutta perinteisen henkilötiedustelun ja -vaikuttamisen he ovat hoitaneet menestyksekkäästi.”

Kun Taleban aktivoitui uudelleen vuosina 2004–2006, se muodosti paikallistasolle varjohallinnon.

Kuvernööri sai rinnalleen varjokuvernöörin, poliisi varjopoliisin. Tuomioistuimien rinnalla toimi šaria-tuomioistuin. Näin korvattiin korruptoitunutta hallintoa ja soluttauduttiin ympäristöön. Varjohallinto pystyi hankkimaan paljon tietoa.

”Tiedettiin ihmisten väliset sidonnaisuudet ja verkostot. Tieto hankittiin hyvin perinteisillä tavoilla puheista, puhelimitse ja kirjeitse. Mutta samalla pystyttiin vaikuttamaan.”

Parosen mukaan tietoa hyödynnettiin, kun Taleban kesällä 2021 ryhtyi valtaamaan alueita ja lopulta myös Kabulin.

”Taleban tiesi paikalliset vaikuttajat, esimerkiksi kyläpäälliköt. Heidän kauttaan lähetettiin viestejä välitettäväksi heidän sukulaisilleen asevoimissa. Kun paikallinen auktoriteetti kertoi sotilaalle että Taleban on tulossa ja kannattaa lähteä jos haluaa elää, niin moni totteli.”

Paronen muistuttaa, että Taleban toteutti valtauksen hyvin vähällä väkivallalla. Se oli juuri vastarinnan puuttumisen ansiota.

Talebanin taistelija vietti lokakuun lopussa vapaapäivää käymällä huvipuistossa pääkaupunki Kabulissa.

Entä naapurivaltio Pakistan?

Taleban ei tarvitse tiedustelua pelkästään afganistanilaisten musiikkimaun kyttäämiseen vaan siksi, koska sillä on vihollisia. Esimerkiksi paikallinen Isis-järjestön haara Isis-K tekee pommi-iskuja.

18. syyskuuta – 28. lokakuuta Isis-K teki ainakin 54 iskua, keskimäärin siis enemmän kuin yhden iskun päivässä.

Isis-K-järjestöön liittyvää tiedustelutietoa Taleban saa ainakin Pakistanin tiedusteluelimiltä, kertoi The New York Times.

Pakistanilla on pitkät juuret Talebanin auttamisessa. Niinä aikoina kun Taleban on ollut Afganistanissa ahtaalla, järjestö on piilotellut Pakistanissa ja toiminut sieltä käsin.

Pakistanilla on muitakin intressejä Afganistanissa, arvioi Times of Israelin haastattelema John Woodward. Bostonin yliopiston professorina toimiva Woodward on vastannut Yhdysvaltain hankkeesta, jossa on kerätty biometrisiä tunnisteita. Niitäkin uskotaan nyt olevan Talebanin käsissä.

”[Pakistanin tiedustelupalvelua] ISI:tä kiinnostaa, ketkä ovat työskennelleet amerikkalaisille”, Woodward sanoi lehdelle.

Talebanin tiedustelupäälliköksi nimetyllä Hajji Najibullahilla on lämpimät välit Pakistaniin. Hän oli esimerkiksi mukana Talebanin sieppausoperaatiossa, jossa siepattuja säilytettiin Pakistanissa. Yhdysvallat syyttää Najibullahia myös useista iskuista, jotka ovat johtaneet amerikkalaisten sotilaiden kuolemaan.

Ensimmäisten joukossa Talebanin uutta hallintoa matkusti tapamaan Pakistanin tiedustelun ISI:n päällikkö Faiz Hameed.

Apulaissotilasprofessori Antti Paronen arvioi, että tällaisen tehtävän sälyttäminen tiedustelupalvelu ISI:lle kertoo, että ISI:n rooli Talebanin valtaannousussa on ollut merkittävä.

Vierailulle on Parosen mukaan ollut todennäköisesti molemminpuolinen siunaus, niin Talibanilta kuin Pakistanin johdoltakin. Pakistanin valtion voi olettaa antaneen myös tehtävän turvata Pakistanin intressit Afganistanin uuden hallinnon suuntaan. Vierailu ei siis ollut mikään sattuma tai kohteliaisuuskäynti.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat