Hämääkö Putin? Ehkä ei, sillä Ukrainasta on tullut Kremlille elämää suurempi kysymys - Ulkomaat | HS.fi

Hämääkö Putin? Ehkä ei, sillä Ukrainasta on tullut Kremlille elämää suurempi kysymys

Venäjän joukkojen siirrot ja sotaharjoitukset ovat Putinin puheiden perusteella osa Moskovan nykyistä diplomatiaa, mutta se voi olla turhan mukava selitys, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Pekka Hakala.

Venäjän laivaston sotilaita osallistui sotaharjoitukseen Hmelevkassa Kaliningradin lähistöllä 24. marraskuuta.

30.11.2021 19:58

Läntisen puolustusliiton Naton jäsenmaiden ulkoministerit kokoontuivat tiistaina Latvian pääkaupunkiin Riikaan aloittaakseen iltapäivällä kaksipäiväisen ministerikokouksen hermostuneissa tunnelmissa. Eurooppalaiset ministerit odottivat Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin esittelevän Yhdysvaltain tiedustelutiedot siitä, mitä Venäjä puuhaa Ukrainan rajoilla.

”Emme ole saaneet mitään selvyyttä Venäjän aikeista, mutta tiedämme, että Venäjä on keskittänyt epätavallisen paljon joukkojaan Ukrainan rajojen tuntumaan”, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kommentoi kokouksen aattona uutistoimisto Reutersin mukaan.

”Paikalla on raskasta kalustoa, panssaroituja joukko-osastoja, lennokkeja, elektronisen sodankäynnin järjestelmiä ja kymmeniätuhansia taisteluvalmiita venäläisiä joukkoja.”

Yhdysvallat ja Nato varoittivat kovasanaisesti Venäjää toimimasta Ukrainaa vastaan.

”Venäjä joutuu maksamaan kovan hinnan, jos se käyttää voimatoimia Ukrainan itsenäisyyttä vastaan. Mitkä tahansa tilannetta pahentavat toimet ovat merkittävä huolenaihe Yhdysvalloille ja uudet aggressiot laukaisevat vakavia seurauksia”, Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken varoitti uutistoimistojen mukaan lehdistötilaisuudessa.

Marraskuun alussa julkaistu satelliittikuva venäläisestä sotilaskalustosta Valko-Venäjän ja Ukrainan rajan läheisellä Smolenskin alueella.

Tiedot venäläisten joukkojen siirroista Ukrainan ja Valko-Venäjän rajojen läheisyyteen tulivat julkisuuteen lokakuun lopulla. Tuolloin arvioitiin, että Venäjän asevoimat olisi siirtänyt alueelle joukkoja 92 000 sotilaan verran. Yhdysvalloissa ja Ukrainassa arveltiin pian, että Venäjä saattaa suunnitella hyökkäystä Ukrainaan.

Lue lisää: Venäjä valmistelee talvi­sotaa Ukrainassa, väittävät Ukrainan tiedustelu ja yhdys­valtalais­lähteet

Venäjän kanssa valtioliitossa olevan Valko-Venäjän puolustusministeri Viktor Hrenin puolestaan ilmoitti maanantaina yllättäen, että Valko-Venäjä ja Venäjä järjestävät yhteiset sotilasharjoitukset Valko-Venäjän ”eteläisillä rajoilla” eli Ukrainan rajan tuntumassa. Hreninin mukaan Valko-Venäjän harjoitukseen osallistuvat joukot siirtyvät taisteluvalmiuteen keskiviikkona, kertoo ukrainalainen sanomalehti ZN.

Ukrainan puolustusministeri Dmytro Kuleba laskeskeli maanantaina tiedotustilaisuudessa Kiovassa, että venäläisiä joukkoja olisi Ukrainan itärajan tuntumassa, miehitetyllä Krimillä ja separatistien hallitsemalla Donbassin alueella yhteensä jo 115 000 sotilaan verran.

”On parempi toimia nyt kuin myöhemmin Venäjän torjumiseksi”, Kuleba sanoi Radio Free Europen mukaan.

”Emme ole saaneet mitään selvyyttä Venäjän aikeista, mutta tiedämme, että Venäjä on keskittänyt epätavallisen paljon joukkojaan Ukrainan rajojen tuntumaan.”

Ukraina ilmoitti saman tien järjestävänsä ensi vuonna yhteensä kymmenen kansainvälistä sotaharjoitusta. Kuulostaa dramaattiselta, mutta kuluvana vuonnakin niitä on järjestetty kahdeksan, kertoo ukrainalainen uutissivusto 112.ua. Tärkeimmät harjoituskumppanit ovat olleet Yhdysvallat, Britannia, Puola ja Romania.

Ukrainalaisia panssariajoneuvoja sotaharjoituksissa Žytomyrin alueella marraskuun lopulla.

Ety-järjestön tarkkailijat raportoivat sunnuntaina edelleen lisääntyvistä tulitaukorikkomuksista Donbassin alueen ja varsinaisen Ukrainan väliseltä, niin kutsutulta Minskin tulitaukolinjalta.

Latvian puolustusministeri Artis Pabriks puolestaan sanoi maanantaina Riiassa uutistoimisto Reutersin haastattelussa, että Latvia tarvitsee pikaisesti ”pysyvää Yhdysvaltain sotilaallista läsnäoloa”.

”Tarvitsemme lisää kansainvälistä tukea. Haluamme Yhdysvaltain pysyvää sotilaallista läsnäoloa maahamme. Meri- ja ilmapuolustus tarkoittaa sellaisten järjestelmien kuten Patriotin hankkimista”, Pabriks sanoi viitaten Yhdysvaltain maasta ilmaan ampuvaan ohjusjärjestelmään.

Euroopan ja Yhdysvaltojen kenraalit ja ministerit ovat lähinnä levitelleet käsiään yrittäessään arvailla, mitä Venäjä joukkojen siirroillaan oikein tavoittelee.

Venäjän presidentti Vladimir Putin antoi jonkinlaisen vastauksen puhuessaan toissa viikolla ulkoministeriönsä väelle Moskovassa. Putin kävi lävitse Nato-maiden väitetyt viimeaikaiset toimet Mustanmeren sotaharjoituksista Ukrainaan tehtyihin asetoimituksiin. Hän muistutti myös, että Nato on laajentunut itään ”varoituksistamme piittaamatta”.

”Ovat he kuitenkin panneet merkille viimeaikaiset varoituksemme, joilla on ollut vaikutustakin: jännitys alueella on kohonnut merkittävästi.”

”On paikallaan, että he pysyvät tässä tilassa mahdollisimman pitkään, jottei heidän päähänsä pälkähtäisi järjestää länsirajoillemme mitään meille täysin tarpeetonta konfliktia”, Putin jatkoi.

Putinin viesti on tavallaan hyvä uutinen. Se tarkoittaa, että sotilaalliset toimet olisivat vain eräänlaista diplomatiaa.

Putinin puhe oli julkinen, joten viesti oli tarkoitettu yhtä lailla ulkomaille kuin kuulijakuntana olleille diplomaateille. Viestin mukaan Venäjän joukkojen siirroilla, sotaharjoituksilla ja erilaisilla häirintäoperaatioilla ei ole mitään loppua näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa.

Putinin viesti on tavallaan hyvä uutinen. Se tarkoittaa, että sotilaalliset toimet olisivat vain eräänlaista diplomatiaa, kun perinteinen diplomatia lännen suunnalla ei enää Venäjältä oikein onnistu.

Samalla se tarkoittaisi, ettei Venäjä puuhaisi sotaa Ukrainaa vastaan samaan tapaan kuin se valmistautui Georgian viiden päivän sotaan elokuussa 2008. Joukkojen keskitykset ja laukaustenvaihdot saivat tuolloin Georgian presidentin Mihail Saakašvilin hermot pettämään, ja Georgia hyökkäsi kohti alueen pääkaupunkia Tskhinvalia.

Venäjän joukot valtasivat viidessä päivässä suuren osan koko Georgian maa-alasta. Vetäytymisen jälkeen Etelä-Ossetia julistautui itsenäiseksi, ja myöhemmin Venäjä tunnusti sen.

Venäjän suunnitelmia tuskin haittaa, vaikka Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin hermot eivät pettäisikään, ainahan Mainilan laukaukset voidaan ampua itsekin.

Hieman pahaenteistä on, että Itä-Ukrainan separatistialueet Donbassissa ovat päivä päivältä enemmän Venäjän sylissä. Puoli miljoonaa Venäjän passin saanutta alueen asukasta äänesti Venäjän parlamenttivaaleissa syyskuussa.

Aikooko Putin hyökätä vai bluffaako hän? Carnegie-tutkimuslaitoksen Moskovan-keskuksen johtaja Dmitri Trenin kysyy ajatushautomon verkkosivuilla samaa ja antaa epäsuoran mutta hieman pahaenteisen vastauksen.

”Ukrainan muuttuminen Yhdysaltain ohjaamaksi, uppoamattomaksi lentotukialukseksi Venäjän rajalla vain muutaman sadan kilometrin päässä Moskovasta ei ole Kremlille yhtään sen hyväksyttävämpää kuin samanlainen lentotukialus eli Kuuba oli Valkoiselle talolle vajaat 60 vuotta sitten”, Trenin kirjoittaa.

”Jokainen Venäjän johtaja yrittäisi estää sellaisen ankkuroinnin käyttäen mitä tahansa keinoja, joita heidän käytössään on.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat