Berliini
Tuntuuko siltä, että koronapandemiassa ei enää mikään yllätä?
Niin varmaan myös Saksan tulevasta liittokanslerista Olaf Scholzista, joka kertoi tiistaina ajavansa Saksaan yleistä rokotuspakkoa aiemmista päinvastaisista lupauksistaan huolimatta.
Vielä syyskuussa Scholz sanoi, että rokotuspakkoa ei tarvita. Samaa on sanonut moni muukin saksalaispoliitikko, joka on nyt kääntynyt puhumaan rokotuspakon puolesta.
Lakiesitys rokotuspakosta on tarkoitus tuoda Saksan liittopäiville pian, ja se voisi tulla voimaan helmi- tai maaliskuussa, Scholz sanoi.
Ensi viikolla Scholzin on määrä astua Angela Merkelin saappaisiin, ja hän on jo ennen virallista vallanvaihtoa keskeinen Saksan politiikan suunnannäyttäjä.
Mitä oikein tapahtui? Miksi poliitikkojen takit liehuivat ympäri näin merkittävässä asiassa?
Suurimman EU-maan aikoma askel kuulostaa rajulta, vaikka Itävaltakin on sen jo päättänyt ottaa. Kuten Suomessa, myös Saksassa perustuslaki turvaa kansalaisten fyysisen koskemattomuuden.
”Tuleva hallitus yrittää pitää kiinni toisesta lupauksestaan: yhteiskunnan sulkua ei pitäisi enää tulla.
Koronatartuntojen määrä alkoi syksyn aikana kasvaa räjähtävällä nopeudella, ja kaikkien aiempien korona-aaltojen lukemat rikottiin Saksassa päivä toisensa jälkeen. Virologit olivat varoittaneet jo kesällä neljännen aallon rajuudesta, mutta toiveajattelu oli voimissaan niin kauan kuin luvut olivat maltillisia.
Scholz sanoi, että jos Saksan rokotekattavuus olisi nyt yli 80 prosenttia, pakkoa tuskin tarvittaisiin. Saksan kahden rokotuksen saaneiden osuus on nyt 67,9 prosenttia koko väestöstä. Suomessa luku on 71,9 prosenttia.
Scholz, Merkel ja osavaltioiden pääministerit päättivät tiistaina uudesta kriisijohtoryhmästä, jota vetämään valittiin armeijan kenraali Carsten Breuer. Hänen johdollaan on tarkoitus lisätä rokotuksia massiivisesti.
”Käsitys, että koronarajoitusten perustuslaillisuus ei juuri kiinnostaisi muualla kuin Suomessa, on väärä.
Mallia sotilasjohtoisesta koronakriisinhallinnasta voi katsoa Italiasta, jossa kenraali, logistiikka-asiantuntijana muun muassa Afganistanissa ja Kosovossa palvellut Francesco Figliuolo, on johtanut operatiivista rokotustoimintaa jo maaliskuusta asti. Italian epidemiatilanne on nyt eurooppalaisittain maltillinen.
Saksa haluaa piikittää jouluun mennessä 30 miljoonaa rokotetta. Lukuun sisältyvät niin ensimmäiset, toiset kuin kolmannet annokset, joita Saksassa on parin viikon ajan suositeltu kaikille yli 18-vuotiaille.
Nyt Saksassa on rokotettu 59,3 miljoonaa asukasta, ja kesän nopeimpaan noin 500 000 rokotuksen päivävauhtiin on palattu loppukesän ja syksyn hidastumisen jälkeen.
Rokotusvauhdin pitäisi nyt yli kaksinkertaistua, ja siten Saksan tuleva hallitus yrittää pitää kiinni toisesta antamastaan lupauksesta: yleistä yhteiskunnan sulkua ei pitäisi enää tulla.
Rokottamattomien eristämistä puolestaan kiristetään jo ennen rokotuspakon aiottua voimaantuloa. Koronapassin kiristetty versio, jossa rokotuksen lisäksi vaaditaan tuore testitulos, yleistyy Saksassa. Päätöksiä asiasta on tulossa torstaina.
Jokainen tuntemani suomalainen, joka on viime aikoina vieraillut Keski-Euroopassa, ihmettelee, miten sujuvaa koronapassin käyttö on verrattuna Suomeen.
Maallikon silmään erona on näyttäytynyt Suomen pyrkimys pitää viimeiseen asti kaikki samalla viivalla siitä huolimatta, että rokotus tai sen puuttuminen on asettanut ihmiset pandemian edessä täysin erilaiseen asemaan.
”Punnittavana onkin rokotettujen kansalaisten oikeus vapauteen.
Saksassa päätöksiä on tehty lukuisia kertoja uudistetun tartuntatautilain puitteissa. Nopeat paikalliset päätökset on mahdollistanut 25. marraskuuta asti voimassa ollut hätätila.
Joskus esitetty käsitys siitä, että koronarajoitusten perustuslaillisuus ei juuri kiinnostaisi muualla kuin Suomessa, on väärä. Saksassa on perustuslakituomioistuin, johon poliitikkojen päätöksistä voi kuka tahansa kannella jälkikäteen. Voinee veikata, että myös koronapassia punnitaan vielä siellä.
Tiistaina Saksan perustuslakituomioistuin antoi kansalaisten lukuisien kanteluiden perusteella vapauttavat tuomiot aiempien koulusulkujen ja muiden rajoitusten perustuslaillisuudesta.
Tuomioistuin hylkäsi kanteet mutta myönsi, että sulut loukkasivat kansalaisten vapauksia. Tuomioistuin piti sulkuja perustuslain mukaisina, sillä niillä suojeltiin kansalaisia.
Nyt rokotekattavuuden kasvaessa tilanne on toinen kuin kyseisten sulkujen aikana. Punnittavana onkin rokotettujen kansalaisten oikeus vapauteen.
Saksassa julkisoikeuden professori Volker Boehme-Neßler arvioi vastikään lehtikirjoituksessa, että koronapassin kaltaiset vapauksien rajoitukset ovat perustuslain kannalta ongelmallisia ja niistä pitäisi päättää parlamentaarisesti.
Scholz perustelikin tiistaina, että nyt aiotusta rokotuspakosta päättäisi Saksan liittopäivät eli eduskunta. Jokaisella edustajalla olisi äänestyksessä omantunnonvapaus.
Rokotuspakko on äärimmäinen keino, joka herättää Saksassa vielä suuren hälyn – kansan enemmistön tuki sillä kuitenkin on. Jos parlamentaarinen päätös rokotuspakosta toteutuu, se on vahvemmalla juridisella pohjalla kuin yksittäisten paikallishallintojen määräämät tähänastiset säännöt.
