Putin vaatii Natoa lopettamaan laajentumisen itään, tutkijan mukaan vaatimus ei ole uusi eikä realistinen - Ulkomaat | HS.fi

Putin vaatii Natoa lopettamaan laajentumisen itään, tutkijan mukaan vaatimus ei ole uusi eikä realistinen

”Tämä on jonkinlainen pelinavaus, vaikka peli onkin ollut käynnissä jo pidempään”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen.

3.12.2021 5:00 | Päivitetty 3.12.2021 7:41

Venäjän presidentti Vladimir Putin vaati keskiviikkona Kremlissä pitämässään puheessa sotilasliitto Natolta ”konkreettisia sopimuksia” siitä, että liitto ei laajene idän suuntaan. Taustalla vaatimuksessa on tilanne Ukrainan ja Venäjän rajalla. Sekä Venäjä että Nato ovat syyttäneet toisiaan työntymisestä lähemmäs rajaa.

Toteutuessaan Putinin vaatimus sulkisi Suomelta niin sanotun Nato-option eli avoinna pidetyn mahdollisuuden liittyä sotilasliittoon. Presidentti Sauli Niinistö totesi torstaina STT:lle, että Nato-jäsenyyksistä päättäminen on hakija­maan ja Naton jäsenmaiden välinen asia.

Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba niin ikään rauhoitteli Putinin puheita keskiviikkona Nato-kokouksessa Riiassa, kertoo uutistoimisto AFP.

”Venäjä ei voi estää Ukrainaa lähestymästä Natoa, eikä sillä ole mitään vaikutusvaltaa asiaan liittyvissä keskusteluissa”, sanoi Kuleba.

Ulkopoliittisen instituutin Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkija Jyri Lavikainen toteaa HS:lle, että Putinin ehdotus on epärealistinen.

”Selvää on, että [ehdotus] tyrmätään suorilta käsin länsimaissa.”

Lavikaisen mukaan Venäjä pyrkii sotilaallisilla toimilla Ukrainan rajalla luomaan turvallisuusuhkan, jonka se voi sen jälkeen itse tarjoutua ratkaisemaan.

"He pyrkivät luomaan sotilaallista uhkaa, jotta me Euroopassa kokisimme turvallisuus­tilanteen niin ongelmalliseksi, että olisimme valmiita sopimaan Venäjän kanssa tavalla, jolla Venäjän tavoitteet tyydytettäisiin. Vastineeksi Venäjä luopuisi painostuksesta.”

Lavikaisen mukaan on yllättävää, että Putin teki ehdotuksensa näin aikaisin. Sillä olisi saattanut olla enemmän painoarvoa, jos Venäjä olisi vienyt joukkojen keskittämisen Ukrainan rajalla paljon pidemmälle.

Lavikaisen mukaan on todennäköistä, että Putin on tietoinen vaatimuksensa mahdottomuudesta. Lavikainen arvioi Venäjän esittäneen vaatimuksensa nyt tuodakseen sen esille julkiseen keskusteluun ja lähtevän tehostamaan vaatimusta myöhemmin painostuksella.

Vuonna 1949 perustetussa Natossa on 30 jäsenmaata. Viimeksi sotilasliittoon liittyi Pohjois-Makedonia maaliskuussa 2020.

2000-luvun suurin laajeneminen tapahtui vuonna 2004, kun liittoon liittyi suuri määrä entisiä Varsovan liiton jäsenmaita: Baltian maat, Romania, Bulgaria ja Slovakia. Myös Slovenia liittyi sotilasliittoon samana vuonna.

Naton laajentumisen estäminen ja omien ulkorajojen turvaaminen liittoutumattomien puskuri­vyöhykkeiden avulla on ollut yksi Venäjän turvallisuuspolitiikan päätavoitteista jo vuosikymmeniä, sanoo Lavikainen.

”He vastustivat jo 1990-luvulla [Naton laajentumista], mutta silloin he eivät voineet tehdä mitään sen estämiseksi. Se on heille jatkuva ongelma länsimaiden suuntaan.”

Toisen maailmansodan päätyttyä Neuvostoliitto loi itselleen puskuri­vyöhykkeen, ja sellaista Venäjä havittelee yhä. Venäjä haluaa, että sen rajojen lähellä ei ole ase­järjestelmiä tai liittoumaa, joiden se tulkitsee uhkaavan omaa turvallisuuttaan.

Lavikaisen mukaan Naton Jugoslaviassa Kosovon sodan aikaan vuonna 1999 toteuttama pommitus­kampanja näkyy edelleen Venäjän sotilaallisten uhkakuvien taustalla.

”Länsisuuntaus menetti Venäjän sisäpolitiikassa kaikki asemansa viimeistään vuoden 1999 kampanjan jälkeen. Kampanjassa lyötiin puhtaasti kehittyneillä täsmäaseilla Jugoslavian, nykyisen Serbian, asevoimat edes viemättä paikalle maajoukkoja. Venäjä aloitti samana vuonna toisen Tšetšenian sodan, ja heitä pelotti silloin, että ’jos tämä tehdään meillekin’”, sanoo Lavikainen.

Venäjän presidentti Vladimir Putin piti puheen Kremlissä 1. joulukuuta.

Tällä hetkellä Venäjän päähuolenaihe on Ukraina. Se myös vastustaisi samanlaista kehitystä Valko-Venäjällä, arvioi Lavikainen.

”Venäjä vastustaa kehittyneiden aseiden tuomista rajojensa lähelle, tämä on viesti ja vaatimus vähentää materiaalitukea Ukrainalle.”

Tällaisten aseiden toimittamista Ukrainaan ei Lavikaisen mukaan kuitenkaan olla edes suunnittelemassa. Hän kertoo venäläisten asiantuntijoiden kuvanneen, että Venäjän on mahdotonta hyväksyä, että Ukrainasta tehtäisiin massiivinen, upottamaton lentotukialus niin lähelle Moskovaa.

”Tilannetta on Venäjän mediassa verrattu Kuuban ohjuskriisiin aikaiseen tilanteeseen.”

Lavikaisen mukaan Venäjä on huolissaan myös Ukrainan asevoimien kehittymisestä ja siitä, että Ukraina voisi pystyä palauttamaan Venäjän hallinnassa olevat alueet Itä-Ukrainassa takaisin hallintaansa.

Ukraina on yksi Naton tunnistamista sotilasliittoon pyrkivistä jäsenmaista Georgian ja Bosnian ja Hertsegovinan ohella.

Lavikainen ei usko, että Putinin vaatimukset vaikuttavat Ukrainan jäsenyys­pyrkimyksiin. Liiton perustamis­sopimuksen mukaan jäsenmaat voivat yksimielisellä päätöksellä kutsua minkä vain jäsenyysehdot täyttävän Euroopan valtion sotilasliiton jäseneksi.

”Ukrainan virallinen tavoite on päästä Naton jäseneksi. Tuskin tämä Ukrainan linjaan tai Naton suhtautumiseen vaikuttaa.”

Konkreettisin lyhyen aikavälin vaikutus Putinin vaatimuksella on Lavikaisen mukaan se, että Venäjän tavoitteet ovat nyt avoimesti julkisuudessa. Venäjä voi myös lähteä painostamaan Ukrainaa yhä avoimemmin.

"Tätä selvemmin he eivät voi sitä sanoa. Tämä on jonkinlainen pelinavaus, vaikka peli onkin ollut käynnissä jo pidempään. Nyt me kaikki tiedämme, mitä Venäjä vaatii.”

Suomen tilanteeseen vaatimus vaikuttaa vähän, vaikka Putinin tavoitteena onkin nyt Suomen ja Ruotsin pysyminen liittoutumattomina, arvioi Lavikainen. Suomalaisista Naton jäseneksi pyrkimistä kannattaa Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kyselyn mukaan 24 prosenttia ja vastustaa 51 prosenttia.

”Suomi ei ole liittymässä Natoon lähiaikoina, joten tämä vaatimus ei ole blokkaamassa tai vauhdittamassa mitään. Nato-yhteistyötä jatketaan entiseen tapaan.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat