Ruotsi aikoo laskea ilmastopäästöt rehellisesti ensimmäisenä maana maailmassa - Ulkomaat | HS.fi

Ruotsi aikoo laskea ilmasto­päästöt rehellisesti ensimmäisenä maana maailmassa

Ilmastotekojen moraali­pohdintaa vääristää kulutuksen unohtaminen, kirjoittaa luonto­kadon kirjeen­vaihtaja Petja Pelli.

Polttoaineita ja kemikaaleja Göteborgin satamassa Ruotsissa.

4.12.2021 2:00 | Päivitetty 4.12.2021 6:52

Ruotsin suurlehti Dagens Nyheter julkaisi perjantaina uutisen, jossa on mullistuksen siemen. Otsikko oli tällainen: ”Ehdotus voisi tehdä Ruotsin ilmastopolitiikasta maailman johtavaa – uhkaa kaatua poliittiseen taisteluun”.

Ruotsi yrittää tulla maailman ensimmäiseksi maaksi, joka asettaisi itselleen ilmasto­tavoitteita liittyen myös niihin päästöihin, joita oman maan kansalaisten kulutus synnyttää ulkomailla.

Tämä on Ruotsin nykyisen vasemmisto­hallituksen tavoite. Dagens Nyheter oli päässyt tutustumaan asiantuntijoiden tuottamaan valmistelumateriaaliin.

Uutisen mukaan asia on ollut pitkään ”sokea piste” Ruotsin ilmastokeskustelussa.

Samaa voisi sanoa mistä tahansa muusta rikkaasta maasta, myös Suomesta.

Kansainväliset päästövertailut tehdään sen perusteella, missä maassa päästöt fyysisesti tuotetaan. Se on mittaus­teknisesti selkeää, mutta vääristää keskustelun moraalisia päätelmiä.

Kiinan päästöt henkeä kohden ovat jo samaa luokkaa kuin suomalaisilla, mikä saa osan keskustelijoista osoittelemaan sormella Kiinaa. Asetelma muuttuisi, jos päästöt laskettaisiin tällä rehellisemmällä ”Ruotsin mallilla”.

”Iso osa länsimaisen elämäntyylin päästöistä on ulkoistettu muualle.”

Silloin suomalaisen ostaman ja Kiinassa valmistetun tavaran päästöt laskettaisiin suomalaisen eikä kiinalaisen kontolle. Se käy järkeen. En ihmettelisi, jos moni luulisi päästöjä vertailtavan näin jo nyt.

Suomen ympäristökeskus on laskenut, että Suomen kulutus­peräisesti lasketut päästöt ovat noin kolmanneksen suuremmat kuin Suomen rajojen sisällä tuotetut päästöt.

Iso osa länsimaisen elämäntyylin todellisista päästöistä on siis ulkoistettu muualle. Saastuttavaa ja raaka-aineita kuluttavaa tuotantoa on siirretty pienempien palkkojen maihin. Siksi vaatteet ja elektroniikka maksavat nykyään niin vähän kuin ne maksavat. Vauraat maat satsaavat digitalisaatioon ja ostavat likaisen työn muualta.

Ruotsin valmistelutyössä kävi ilmi, että jopa 60 prosenttia Ruotsin kuluttajien aiheuttamista päästöistä syntyy ulkomailla. Eniten ruotsalaiset ulkoistivat päästöjään Venäjälle, Kiinaan ja Saksaan. Venäjän osuutta selittää polttoaineiden, kemikaalien, lannoitteen ja muovien tuotanto.

Ruotsalaiset ovat myös ahkeria lentäjiä. Sekään ei näy nykytilastoissa. Kun korona­virus­pandemia saapui Ruotsiin kevättalvella 2020, Ruotsin terveys­viranomaisilla oli pulma: Ruotsin neljän hiihto­loma­viikon aikana eri puolilla maailmaa oli ehtinyt käydä yhteensä miljoona ruotsalaista. Kaikkia oli vaikea panna eristyksiin.

Nyt Ruotsin uuden ilmastolain valmistelussa tutkitaan vaihtoehtoja ”progressiivisen lentoveron” luomiseksi. Vero voisi kohdistua erityisesti kaikista eniten lentäviin ja yksityis­lentoihin. Varsinkin tämä kohta on herättänyt kansanedustajissa vastustusta. Dagens Nyheterin uutisen mukaan on merkkejä siitä, että koko ehdotus tulee vesittymään.

Suomen uuden ilmastolain esityksessä kulutusperäiset päästöt saavat maininnan, vaikka niihin ei tavoitteita sidotakaan. ”Kulutus­peräisten päästöjen tarkastelu täydentää perinteistä tuotanto­perusteista tapaa arvioida päästökehitystä”, tekstissä sanotaan.

Sitä se toden totta tekee. Vieläkin täydempi kuva vertailuihin saataisiin, jos mukaan laskettaisiin myös maiden historialliset päästöt. Sitä eivät tosin yritä edes ruotsalaiset.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat