Biden uhkasi Putinia ”voimakkailla taloudellisilla ja muilla toimilla”, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan – Putin vaati jälleen Naton pysymistä poissa idästä - Ulkomaat | HS.fi

Biden uhkasi Putinia ”voimakkailla taloudellisilla ja muilla toimilla”, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan – Putin vaati jälleen Naton pysymistä poissa idästä

Putin vaati videoneuvottelussa turvatakuita sille, ettei sotilasliitto Nato enää laajentuisi sen länsirajoilla.

7.12.2021 6:15 | Päivitetty 7.12.2021 23:22

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden uhkasi tiistaina Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia voimakkailla vastatoimilla, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan, Valkoinen talo tiedotti tiistaina presidenttien kaksi tuntia kestäneen videoneuvottelun jälkeen.

”[Biden] teki selväksi, että Yhdysvallat ja meidän liittolaisemme vastaavat voimakkailla taloudellisilla ja muilla tavoilla”, Valkoinen talo kertoi tiedotteessaan.

Bidenin kerrottiin vakuuttaneen tukeaan Ukrainan suvereniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle. Hän vaati Venäjää liennyttämään tilannetta Venäjän ja Ukrainan rajalla ja palaamaan diplomatian tielle.

Biden ja Putin kävivät tiistai-iltana Suomen aikaa salatulla videoyhteydellä neuvotteluja, joissa pääpuheenaihe oli Ukrainan tulehtunut tilanne.

Venäjän valtiollisen tv-kanavan välittämien kuvien perusteella keskustelu alkoi muodollisesti ”ystävällisissä merkeissä”. Biden oli todennut Putinille toivovansa, että presidentit voivat seuraavan kerran kohdata kasvotusten.

Keskustelujen teema ei kuitenkaan huokunut ystävyyttä. Osapuolten ennakkolausuntojen perusteella saavutuksena saattoi pitää jo sitä, että neuvottelu ylipäätään järjestettiin, sillä kyse on kasvaneesta täysimittaisen sodan uhkasta Ukrainassa.

Mahdollisesti positiivisena merkkinä neuvotteluista saattoi poimia sen, että Biden ja Putin olivat sopineet, että kaksikon edustajat pysyvät jatkossa yhteyksissä tiistaina käydyistä keskusteluista.

Valkoisen talon mukaan videotapaamisessa sivuttiin ”laajaa aihekirjoa” maiden suhteissa ja puhuttiin myös esimerkiksi Iranista, kiristyshaittaohjelmista ja maiden ydinaseisiin liittyvästä ”strategisesta vakaudesta”.

Putin muun muassa kehotti Yhdysvaltoja takaamaan, ettei sotilasliitto Nato laajene itään päin, kertoi Kreml lausunnossaan. Putin on vaatinut tätä jo aiemmin. Putinin vaatimuksesta voi lukea epäsuoran viestin myös Suomen suuntaan. Putinin haikailemat turvatakuut tarkoittaisivat Nato-jäsenyyskieltoa myös Suomelle.

Yhdysvallat on torjunut vaatimuksen jyrkästi ja todennut, että on kunkin valtion oma asia, haluaako se liittyä sotilasliittoon vai ei. Valkoisen talon mukaan Biden ei video­keskustelussakaan suostunut Putinin esittämiin vaatimuksiin.

Lisäksi Venäjä haluaa takuut siitä, ettei sen lähellä oleviin maihin sijoiteta hyökkäys­aseita. Kaiken kaikkiaan Kreml luonnehti Putinin ja Bidenin keskusteluja suoriksi ja ammattimaisiksi.

Presidentti Vladimir Putin (oik.) ja presidentti Joe Biden (ruudulla) tapaamisessa tiistaina.

Yhdysvaltojen ja Ukrainan mukaan Venäjä on keskittänyt jopa 115 000 sotilaan vahvuiset joukot Ukrainan rajan tuntumaan. Venäjän on väitetty suunnittelevan talvisotaa Ukrainaa vastaan.

Ukraina on myös väittänyt Venäjän suunnitelleen vallankaappausta Kiovassa. Venäjä on kiistänyt väitteet. Tiistaina Ukraina väitti niin ikään, että sen tietojen mukaan Venäjä on lähettänyt lisää tarkka-ampujia itäisen Ukrainan kapinallisalueille.

Venäläisjoukkojen keskityksistä ja kaluston siirroista Ukrainan lähialueille on julkaistu syksyn mittaan ja viime päivinäkin uusia satelliittikuvia.

Venäjän armeijan kalustoa Jelnjassa Venäjällä. Kuva on otettu 9. marraskuuta, ja yhdysvaltalaisyritys Maxar Technologies on julkaissut sen 5. joulukuuta.

Videopuhelua edelsi jo monta päivää jatkunut nokittelu.

”Jännitteiden kiihtyminen Euroopassa – – on vailla vertaa ja aivan tavatonta”, luonnehti Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov tiistaina uutistoimisto Reutersin mukaan.

Peskovin mukaan keskustelun aiheena on ”Naton eteneminen kohti rajojamme”.

Yhdysvallat nosti omalta osaltaan panoksia Bidenin ja Putinin videoneuvottelun alla.

Yhdysvallat varautuu vahvistamaan sotavoimiaan itäisessä Euroopassa, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan. Yhdysvallat on myös valmis koviin taloudellisiin vastatoimiin Venäjää vastaan.

Tieto yhdysvaltalaisjoukkojen mahdollisesta lisäämisestä Euroopassa on peräisin Valkoisen talon anonyymiltä ”korkea-arvoiselta viranomaiselta”, joka pohjusti videoneuvottelua toimittajille maanantai-iltana Suomen aikaa.

Kyseinen viranomainen ei halunnut kommentoida, missä tilanteessa Yhdysvallat olisi valmis ryhtymään suoraan sotilaalliseen toimintaan Ukrainan kriisin kärjistyessä.

”Sellainen [kommentointi] olisi harkitsematonta julkista sapelinkalistelua, ja pidämme nämä keskustelut mieluummin yksityisluontoisina meidän ja venäläisten välillä.”

Uutistoimisto Bloombergin mukaan Bidenin hallinto aikoo painostaa Saksaa, jotta se keskeyttäisi kiistanalaisen Venäjältä Saksaan kulkevan Nord Stream 2 -kaasu­putki­hankkeen käyttöönoton, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan.

Saksan tuleva varaliittokansleri Robert Habeck sanoikin tiistaina, että Nord Stream 2 -kaasuputken käyttöönotto voidaan ottaa vielä poliittiseen harkintaan.

Habeck totesi, että Itämeressä kulkevan kaasuputken käyttöönottoa ei ole vielä hyväksytty. Saksan viranomaiset keskeyttivät hyväksymisprosessin marraskuussa.

Habeckin mukaan on varmaa, että keskustelut ”ulkopoliittisesta tilanteesta Ukrainassa” ja ”eurooppalaisesta mahdollisuudesta estää tilanteen kärjistyminen” jatkuvat.

Ukraina on alusta alkaen vastustanut jyrkästi Itämeren uutta kaasuputkea, sillä se pelkää menettävänsä kaasun kauttakulkumaana saavansa maksut. Lisäksi Ukraina on jo pitkään varoittanut, että Venäjä käyttää kaasuputkea poliittiseen painostukseen.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Biden aikoi uhata Putinia Venäjän pankkijärjestelmään kohdistuvilla pakotteilla, joilla voitaisiin estää ruplien vaihtaminen dollareiksi ja muiksi kansainvälisen kaupan valuutoiksi. Reuters kertoi tietojensa olevan peräisin Yhdysvaltain viranomaisilta.

Presidentti Joe Biden (oik.) tapaamisessa Valkoisessa talossa tiistaina. Ruudulla presidentti Vladimir Putin.

Biden valmistautui videokohtaamiseensa Putinin kanssa soittamalla maanantaina eurooppalaisille johtajille. Puhelujen jälkeen Britannian pääministeri Boris Johnson kertoi, että eurooppalaiset johtajat toimivat Yhdysvaltojen kanssa yhdessä rintamassa Venäjää vastaan. Johnsonin lisäksi Biden haki tukea ainakin Italialta, Ranskalta ja Saksalta.

Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi Putinin ja Bidenin tulevaa neuvottelua maanantaina. Hän sanoi, ettei usko keskustelun suoranaisesti ratkaisevan itäisen Euroopan tilannetta, mutta ilmaisi keskustelun olevan tärkeä askel.

”Huominen on tärkeä päivä”, Niinistö korosti.

Lue lisää: Presidentit Putin ja Biden keskustelevat Ukrainan tilanteesta tiistaina – Presidentti Niinistö: ”Tärkeä päivä”

Venäjän joukkojensiirtoja on seurattu Ukrainan lähellä tarkoin, sillä vuonna 2014 Venäjä miehitti ja liitti itseensä Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan. Venäjä on myös tukenut Itä-Ukrainassa separatistikapinallisia.

Konfliktissa on kuollut noin 13 000 ihmistä, ja se on pitkälti halvaannuttanut Ukrainan kehityksen.

”Tämä käsikirjoitus [joukkojen keskitys] on nähty jo vuonna 2014, kun Venäjä viimeksi tunkeutui Ukrainaan”, totesi Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken viime viikolla Tukholmassa.

”Vaikka emme ole varmoja aikomuksista tai ajoituksesta, meidän täytyy valmistautua kaikkia tilanteita varten.”

Valkoinen talo tiedotti tiistai-iltana Suomen aikaa, että Biden aikoo myöhemmin samana päivänä olla yhteydessä muun muassa Ranskan presidenttiin Emmanuel Macroniin, Saksan liittokansleriin Angela Merkeliin ja Britannian pääministeriin Boris Johnsoniin.

Biden keskustelee Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa torstaina, kertoivat yhdysvaltalais­virkailijat.

Oikaisu 7.12. kello 18.02. Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että Putin olisi todennut Bidenille toivovansa, että presidentit voivat seuraavan kerran kohdata kasvotusten. Tosiasiassa Biden totesi näin Putinille.

Oikaisu 7.12. kello 23.22. Korjattu Kremlin tiedottajan etunimen kirjoitusasu. Peskovin etunimi on Dmitri, ei Dimitri.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat