Kiina kutsuu itseään Yhdysvaltoja paremmaksi demokratiaksi, ja sillä on osuvia huomioita lännen mallista - Ulkomaat | HS.fi

Kiina kutsuu itseään Yhdysvaltoja paremmaksi demokratiaksi, ja sillä on osuvia huomioita lännen mallista

Kiinan johdolle olisi mieleen, jos demokratian merkitys hämärtyisi maailmalla.

Kiinan presidentti Xi Jinping (keskellä) osallistui Kiinan kansankongressin kokoukseen Pekingissä viime maaliskuussa.

9.12.2021 13:48

Peking

Kiina suuttui vähintään kahdesta syystä, kun Yhdysvallat ilmoitti pitävänsä tällä viikolla demokratian huippukokouksen yli sadalle maalle.

Yksi: Kiinaa ei kutsuttu mukaan. Kaksi: Kutsun sai Taiwan, jota Kiina pitää itselleen kuuluvana, vaikka se on käytännössä itsenäinen demokraattinen maa.

Kiina aloitti näyttävän kampanjan, jonka mukaan Kiina on demokratia – ja vieläpä parempi kuin Yhdysvallat.

Onko Kiinan väitteissä perää?

Kiinan näkemyksen mukaan demokratia on ihmisten yhteinen arvo, jolla on erilaisia käytännön sovelluksia eri puolilla maailmaa. Yhdysvaltain tai Suomen malli, jossa rivikansalaiset äänestävät valtion ylimmät päättäjät, olisi vain yksi sovellus demokratiasta.

Kiinassa kiinalaiset olisivat tyytyväisiä Kiinan malliin.

Kiinaa johtaa kommunistinen puolue, johon kuuluu seitsemän prosenttia kansasta. Puolueessakin valtaa käyttää sen ylin johto.

Kansalaiset eivät pääse valitsemaan tai vaihtamaan maan johtoa.

Lue lisää: Kun suomalaisjohtaja aloitti Kiinassa, hän selvitti ensimmäisenä, kuka työntekijöistä oli puolueen salainen raportoija – Kiinassa puolueen lonkerot yltävät kaikkialle

Demokratia kiinalaisittain ei keskitykään tuijottamaan vain vaaleja, vaan siinä kansaa kuulemma kuunnellaan koko ajan. Kiinan käsityksen mukaan Yhdysvalloissa ehdokkaat vain antavat äänestäjilleen valheellisia lupauksia vaaleissa, joten Kiinan kansaa oikeasti palveleva malli olisi parempi.

Tämä malli on nimeltään kokonaisprosessin demokratia.

Kansan jatkuva kuuleminen on kaunis ajatus, mutta Kiinan viikonloppuna asiakirjassaan esittelemä kansan kuuleminen ei valistunutta lukijaa vakuuta.

Siinäkin kuitenkin nostettiin tärkeiksi vaalit, nimittäin Kiinan paikallisvaalit. Niissä valitut edustajat valitsevat päättäjiä valtakunnan ylempiinkin elimiin.

Asiakirjassa väitettiin, että kuka vain voi asettua ehdokkaaksi. Näin laissakin lukee, mutta käytännössä se on puppua. Vaaliehdokkuus on tiukasti puolueen hyväksynnän takana, ja muutenkin vaaleissa on outoa sählinkiä.

Nämä kansankongressit sitä paitsi ovat valtakunnan tasoa myöten puolueen kumileimasimia.

Lue lisää: Pekingissä oli juuri ainoat vaalit viiteen vuoteen, mutta moni ei huomannut koko tapahtumaa

Kiinasta puuttuvat perinteiset demokratian tunnusmerkit itsenäinen oikeuslaitos ja järjestelmää vahtiva, vapaa media. Puolue voi sanella oikeusistuinten päätökset, ja varsinkin tällä haavaa media on tiukasti puolueen nyrkissä.

Kiina ei siis ole väitteistään huolimatta kansanvalta, joksi demokratiaa suomeksi kutsutaan. Se on yhden puolueen valta ja autoritaarinen maa.

Kiinalla on silti paljon osuvia huomioita länsimaisen demokratian toimivuudesta ja erityisesti sen toimimattomuudesta.

Poliisi turvautui viime tammikuussa aseisiin, kun joukko Yhdysvaltain silloisen presidentin Donald Trumpin kannattajia tunkeutui väkisin Yhdysvaltain kongressitaloon.

Kiina haukkuu Yhdysvaltojen demokraattista systeemiä: Yhdysvalloissa rikkailla yrityksillä ja rahakkailla henkilöillä on iso rooli vaalikampanjoissa ja poliittisissa päätöksissä. Yhdysvaltain vaalijärjestelmä on kaoottinen – näittehän te kongressin valtauksenkin vuoden alussa.

Totta. Yhdysvaltain demokratiassa on isoja vikoja, joita Kiinassa ei ole. Kiinassa päätöksenteko ei karnevalisoidu tai äidy mellakaksi. Sen takaa rautanyrkkinen valvonta. Rikkaat eivät sanele päätöksiä, mistä todisteena ovat Kiinan isojen yritysten ja liikeihmisten äskettäiset kurinpalautukset.

Mutta vasta-argumenttina voi sanoa, että Yhdysvalloissa laajemmat kansanpiirit kuin Kiinassa pääsevät oikeasti päättämään asioista.

Pohjimmiltaan järjestelmiä pitää arvioida sen mukaan, millaista tulosta ne tuottavat kansalaisten kannalta, Kiina näkee. Pystyvätkö ne ratkomaan ongelmia ja parantamaan kansalaisten elintasoa? Tässä Kiinalla on rinnanröyhistelyyn aihetta.

Lue lisää: Tässä ovat vauvat, jotka edustavat maailman mahtavimpien maiden uskomatonta kehitystä – HS vertaili kahden hyväosaisen vauvan elämää, jossa rahanmenolle ei tunneta ylärajaa

Tuoreimpana esimerkkinä kansan eteen tehdyistä hyvistä töistä on Kiinan covid-hoito. Runsaasti kansoitettu maa on onnistunut pitämään tapausluvut ja kuolemat hyvin pieninä. Kiina muistaa muistuttaa, kuinka kaoottista ja tappavaa korona-aika on ollut Yhdysvalloissa.

Suurimpana sulkanaan ”demokratiansa” hatussa Kiina pitää kansan nopeaa vaurastumista, erityisesti pahimman köyhyyden poistoa. Se onkin maailmanhistoriallinen saavutus, vaikka Kiinan markkinoimissa luvuissa muistaisi olevan mukana jonkin verran todellisuuden vääristelyä.

Vasta-argumenttina länsimaiset tutkijat usein sanovat, että Kiina on vaurastunut huolimatta siitä, että kommunistinen puolue on vallassa. Eli Kiina olisi voinut vaurastua vielä enemmän tai aikaisemmin ilman puolueen ohjaavaa kättä. Se voi olla totta tai sitten ei.

Myös perustavanlaatuinen taloudellinen ja sosiaalinen turva kuuluu ihmisoikeuksiin. Kiina on tehnyt valtavasti töitä tällaisten ihmisoikeuksien toteutumisen eteen.

Toisella ihmisoikeusrintamalla Kiina on hännänhuippuja. Se hiljentää ja rankaisee yhä tiukemmin vähemmistöjään, toisinajattelijoita ja kaikkia, jotka haluaisivat sanoa maansa johtajista poikkipuolisen sanan. Näistä teoista Kiinalla on hyvin huono maine.

Moitteista suuttunut Kiina on hanakasti osoittamassa lännen ihmisoikeusloukkauksia. Katsokaa, Kanadassa koulut tappoivat ennen alkuperäiskansan lapsia! Yhdysvalloissa oli vielä äskettäin orjuutta ja yhä laajasti rasismia! Nämä syytökset myös osuvat.

Monen länsimaan on kuitenkin helppo vastata syytöksiin: me tutkimme niitä ja tunnustamme ongelmat. Sellaiseen Kiina ei pysty, sillä esimerkiksi vähemmistökansoihin kohdistuvat julmuudet ovat osa tämän päivän valtiollista politiikkaa.

Kiina haluaa kutsua itseään demokratiaksi, koska sanalla on kaikista ongelmistaan huolimatta hyvä maine. Kansalaisilla on taipumus haluta päästä päättämään omista asioistaan.

Autoritaarisuus ei ole ainakaan vielä seksikästä. Jos Kiinan kommunistinen puolue oikeasti uskoisi systeeminsä vetovoimaan, se markkinoisi sitä sellaisenaan, ilman pettäviä kuorrutuksia.

Kiinan johdolle olisi myös mieleen, jos demokratian merkitys hämärtyisi maailmalla. Sitä kun käytetään niin usein lyömäaseena Kiinaa vastaan.

Vaikka kuulija ei uskoisikaan Kiinan olevan demokratia, Kiina saa perusteillaan nostettua tikun nokkaan Yhdysvaltain huonoja ja omia hyviä puoliaan.

Kumpi systeemi, demokratia vai autoritaarinen malli, on lopulta voittoisa? Aika näyttää.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat