Kiina on käynnistänyt Liettuaa vastaan ankaran kauppasodan, joka uhkaa panna pienen Baltian maan polvilleen – Miksi Liettua haastaa Kiinaa tavalla, jota Suomi ja monet isommatkaan eivät uskalla? - Ulkomaat | HS.fi

Kiina on käynnistänyt Liettuaa vastaan ankaran kauppasodan, joka uhkaa panna pienen Baltian maan polvilleen – Miksi Liettua haastaa Kiinaa tavalla, jota Suomi ja monet isommatkaan eivät uskalla?

Kiina on käytännössä ryhtynyt kauppasotaan Liettuaa vastaan. Miten tässä näin kävi?

Liettuan lähetystön ovi Kiinan Pekingissä 15. joulukuuta. Samana päivänä lähetystön henkilökunta poistui Kiinasta valtion toimien vuoksi.

4.1. 2:00 | Päivitetty 4.1. 8:37

Liettuan lähetystön henkilökunta lähti Kiinasta ennen joulua. Kyseessä ei ollut tällä kertaa joululoma vaan poikkeuksellinen tilanne. Liettuan valtio ei voinut enää taata työntekijöidensä liikkumisvapautta, sillä Kiina oli puuttumassa heidän diplomaattiseen koskemattomuutensa.

Käänne oli viimeisin jo kuukausia kuplineessa tilanteessa, jossa pienen Liettuan rohkea politiikka vaikuttaa suututtaneen jättimäisen Kiinan. Maiden suhteet ovat laskeneet kuin lehmän häntä.

Tuonti ja vienti sakkaavat, ja liettualaisten yritysten pankkitilejä Kiinassa on lakkautettu. Erityisesti Kiinaa on ärsyttänyt Liettuan suhtautuminen Taiwaniin.

Toukokuussa Liettua vetäytyi Kiinan 17+1-ryhmästä. 17+1 on Kiinan vetämä yhteistyöryhmä, jonka avulla se edistää omia intressejään pääasiassa entisissä Neuvostoliiton maissa.

Kesäkuussa Liettua antoi Taiwanille luvan perustaa oman edustuston maan pääkaupunkiin Vilnaan. Sitten Liettua ilmoitti aikovansa avata oman edustustonsa Taiwanin pääkaupunkiin Taipeihin vuoden loppuun mennessä.

Kiinan ja Liettuan välinen eripura ei koskenut pelkästään varsinaista edustustoa vaan sen nimeä. Kiina on vastustanut Liettuassa sijaitsevan edustuston nimeämistä taiwanilaiseksi.

Koska Taiwanilla ei ole virallisia diplomaattisia suhteita useimpien maailman maiden kanssa, sen edustustot ovat suurlähetystöjen sijaan kaupallisia ja kulttuurisia toimistoja ja käyttävät yleensä nimeä ”Taipein edustusto” saaren pääkaupungin mukaan. Myös Helsingissä toimii Taipein edustusto.

Kiina vahtii piinallisen tarkasti, ettei Taiwania tunnusteta Kiinasta erillisenä valtiona. Tämä tarkoittaa sitä, että Kiina ei hyväksy Taiwanin kanssa solmittavia erillisiä diplomaattisuhteita ja voi katkaista suhteensa sellaisiin maihin, jotka solmivat vastaavat suhteet Taiwaniin.

Politiikkaa kutsutaan nimellä ”yhden Kiinan politiikka”, ja Kiinan näkemyksen mukaan Liettua solmi diplomaattisuhteet Taiwanin kanssa.

Elokuussa Kiina kutsui lähettiläänsä pois Liettuasta. Myös Liettuan Kiinan-lähettiläs palasi Vilnaan syyskuussa. Määräajaksi konsultaatiota varten, Liettua painotti.

Marraskuun lopulla Kiina lakkasi myöntämästä liettualaisille viisumeita Liettuan-lähetystöstään. Virallinen selitys oli ”tekniset syyt”.

Joulukuun alussa Kiina poisti Liettuan tullijärjestelmästään. Tämä tarkoittaa sitä, että liettualaisia tuotteita ei voi tullata saapuviksi Kiinaan. Käytännössä Liettuan vienti Kiinaan on estetty. Kiina tosin kiistää sen, että Liettuaa olisi tullijärjestelmästä poistettu.

Joulukuun puolivälissä koko Liettuan lähetystön Pekingissä toiminut henkilökunta lähti. Uutistoimisto Reuters kertoi nimettömien lähteiden perusteella, että henkilökunta poistui häirinnän uhan takia.

Liettuan ulkoministeri Gabrielius Landsbergis tarkensi asiaa vielä samana päivänä. Kiina haluaa poistaa Liettuan lähetystöltä lähetystöstatuksen ja muuttaa sen Chargé d'Affaires -eli asiainhoitajan edustustoksi.

Kiina oli yksipuolisesti päivittänyt diplomaattisuhteitaan Liettuaan tälle alemmalle tasolle marraskuussa. Henkilökunta poistui, koska muutoksen myötä ei ollut selvää, kelpaavatko esimerkiksi henkilökunnan vapaaseen liikkuvuuteen oikeuttavat henkilökortit enää.

Liettua on kokenut Kiinan uhmaavan itsemääräämisoikeuttaan. Liettuan ulkoministeriö huomauttaa HS:n pyynnöstä lähettämässään lausunnossa, että kyse on muustakin kuin Taiwanin edustustosta.

”Kiinan tämänhetkinen painostus ei johdu pelkästään Taiwanin kysymyksestä vaan myös siitä, että me emme ole halunneet joustaa useissa muissakin kysymyksissä, jotka meidän nähdäksemme kuuluvat meidän suvereeneihin oikeuksiimme”, lausunnossa sanotaan.

Ulkoministeriö alleviivaa, että Kiinan Liettuaan kohdistama taloudellinen painostus on kohtuutonta.

Ihmisiä kulki Taiwanin lipun ohi pääkaupunki Taipeissa.

Rahtikontteja Qianwanin satamaterminaali Kiinan Shandongissa joulukuussa.

Talouspainostus sai joulukuun aikana uusia mittasuhteita, kun Kiina ryhtyi kohdistamaan toimiaan myös muihin kuin liettualaisiin yrityksiin. Ainakin saksalaista rengas- ja autotarvikejätti Continentalia on painostettu luopumaan liettualaisten alihankkijoiden käytöstä.

”Painostettuja eurooppalaisia yrityksiä on jo useita”, sanoo Liettuan teollisuusyritysten liiton johtaja Vidmantas Janulevičius HS:lle. Hän ei halua nimetä yrityksiä, sillä on niiden oma asia ratkaista, mitä ja miten ne asiasta kertovat.

Janulevičiusin edustamaan liittoon kuuluu noin 3 000 liettualaista jäsenyritystä. Nuo yritykset muodostavat 83 prosenttia Liettuan koko viennistä, ja vienti Kiinaan sakkaa nyt. Toisaalta myös tuonnissa on ongelmia.

Kiina on pysäyttänyt liettualaisten tilaamien tuotteiden toimittamisen. Tähän kuuluvat myös tuotteet, jotka on jo maksettu.

”Tähän emme osanneet varautua,” sanoo Janulevičius. ”Näin toimiessaan Kiina rikkoo maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjä.”

Liettualainen teollisuus ei pysty toimimaan täydellä teholla ilman Kiinasta saatavaa teknologiaa.

”Tietysti vastaavia tuotteita saa muualtakin maailmasta, mutta niiden sertifiointi saattaa kestää kuukausia”, Janulevičius tuskailee.

Liettualaisten yritysten tilejä kiinalaisissa pankeissa on hänen mukaansa suljettu.

”Eikä vain Kiinassa vaan myös Hongkongissa.”

Vidmantas Janulevičius on liikemies. Teollisuusliiton puheenjohtajuuden lisäksi hän johtaa Bod-konsernia, joka valmistaa muiden muassa silmälasien linssejä, bluray-levyjä ja aurinkopaneeleita.

Hän ymmärtää, että bisnes ja politiikka eivät aina tue toisiaan, mutta Kiinan ja Liettuan välisestä tilanteesta kärsii parhaillaan liettualainen elinkeinoelämä. Siksi Janulevičiusin johtama teollisuusyritysten liitto on kääntynyt hallituksen puoleen.

Liettuan valtiovarainministeri Gintarė Skaistė on korvamerkinnyt jo kuuden miljoonan euron tuet Kiinan toimista kärsiville liettualaisyrityksille. Tuet on uutissivusto Delfin mukaan tarkoitettu erityisesti uusien markkina-alueiden etsimiseen. Yhteensä tukipaketin kooksi kaavaillaan noin 130 miljoonaa euroa.

Vidmantas Janulevičius ei kuulosta kovin toiveikkaalta. Ei ainakaan sen suhteen, että Kiina olisi lopettamassa kauppasotaansa lähikuukausina.

Tammi–helmikuun vaihteessa häämöttää kiinalainen uusivuosi. Sitä seuraa lomakausi, jonka aikana viralliselta Kiinalta on Janulevičiusin arvion mukaan turha odottaa juuri mitään reaktioita.

Tilanne siis vaikeutuu pitkittyessään.

Janulevičius korostaa Euroopan komission roolia. Hänen tiedossaan on, että sekä liettualaiset että eurooppalaiset yritykset ovat kääntyneet komission puoleen. Joulun alla ainakin 60 Liettuan teollisuusliiton jäsenyritystä oli jo lähestynyt Euroopan komissiota.

Katse kohdistuu myös Euroopan unioniin, johon Liettua liittyi vuonna 2004. EU:lle Kiina on kuitenkin vaikea rasti. Euroopan komission mukaan Kiinan ja EU:n talousalueen välisessä kaupassa liikkuu rahaa arviolta yli miljardi euroa joka ikinen päivä.

Viimeksi joulukuun alkupuolella EU:n ulkosuhde-edustajan Josep Borrellin nimissä annetussa lausunnossa EU otti kantaa Kiinan Liettuaan kohdistamaan painostukseen. Sen mukaan Kiinan kahdenväliset suhteet yksittäisiin EU-maihin heijastuvat koko EU:n noudattamaan Kiina-politiikkaan.

Samalla lausunnossa kuitenkin todettiin: ”EU on edelleen sitoutunut Yhden Kiinan politiikkaan.”

Kiinan globaalin vaikutusvallan kasvu on tosiasia, joka on tunnustettu jo vuosia. Esimerkiksi Yhdysvallat on pyrkinyt laittamaan Kiinalle kampoihin varsinkin edellisen presidentin Donald Trumpin kaudella. Trumpin hampaissa olivat teknologiajätti Huawei ja sosiaalisen median sovellus Tiktok.

Yhdysvaltojen kaltaiselta maailmatalouden veturilta tämän tapaisia toimia osaa odottaakin. Mutta miten juuri Liettua, pikkuinen Baltian maa, nousi Kiinaa vastaan?

Liettuassa asuu noin 2,8 miljoonaa, Kiinassa 1,4 miljardia ihmistä. Liettuan bruttokansantuote oli vuonna 2020 noin 33,4 miljardia euroa, Kiinan noin 12 900 miljardia euroa.

Asetelma on kuin taskukokoon kutistettu Daavid vastustamassa King Kongin kokoiseksi paisutettua Goljatia.

Vastauksia voi etsiä liettualaisesta kansanluonteesta ja historiasta. Toisen maailmansodan jälkeen neuvostomiehitystä vastustanut vastarintaliike oli Liettuassa kaikista Baltian maista parhaimmin järjestäytynyt ja aseistettu.

”Liettua oli ensimmäinen valtio, joka julistautui itsenäiseksi Neuvostoliitosta maaliskuussa 1990”, kertoo Vidmantas Janulevičius.

Hän on paitsi suuren työnantajaliiton puheenjohtaja myös 54-vuotias liettualainen.

Janulevičius muistuttaa Liettuan ulkoministeri Gabrielius Landsbergisin sukujuurista: hänen isoisänsä Vytautas Landsbergis oli keskeinen poliittinen hahmo Liettuan itsenäistyessä uudelleen.

”Ensimmäinen valtio, joka tunnusti Liettuan itsenäisyyden vuonna 1990, oli Islanti. Se on Liettuaakin pienempi. Mielestäni pienten maiden keskinäistä solidaarisuutta tarvitaan nytkin. Monta pientä voi tehdä yhdessä paljon”, Janulevičius sanoo.

”Liettua on valintansa tehnyt. Me olemme osa eurooppalaista yhteisöä.”

Taiwanin presidentti Tsai Ing-wen poseerasi Baltian maiden eli Viron, Latvian ja Liettuan edustajista koostuvan delegaation kanssa marraskuun lopussa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat