EU uhkaa Venäjää pakotteilla – Uhkailun takana on epävarmuutta siitä, miten ja milloin pitäisi toimia

Bryssel

Kaikilla uusilla Ukrainaan kohdistuvilla sotilaallisilla toimilla on massiiviset seuraukset ja kova hinta, kertoivat Euroopan unionin johtajat perjantain vastaisena yönä päättyneessä huippukokouksessaan.

Venäjän uhka EU:n naapurissa nousi odotetusti yhdeksi kokouksen pääaiheista. Seurauksella ja hinnalla tarkoitetaan sitä, että EU:n komissio on valmistellut Venäjää vastaan suunnattuja pakotteita, jos Venäjä ”lisää aggressiotaan”.

Lue lisää: EU-johtajat varoittavat Venäjää ”massiivisista seurauksista”, jos maa hyökkää Ukrainaan

EU asetti yhä voimassa olevia talouspakotteita Venäjää kohtaan Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan takia. Ne eivät ole vaikuttaneet toivotulla tavalla eli saaneet Venäjää muuttamaan toimintaansa.

Voisiko uusilla pakotteilla olla suurempi teho? Komissio on yhdessä Yhdysvaltain ja Britannian kanssa valmistellut pakotekokonaisuutta, josta puhutaan tarkoituksellisen epämääräisesti.

Arsenaalia ei haluta paljastaa ennen kuin tiedetään, mitä Venäjä tekee – jos tekee. EU:ssa tai muuallakaan ei ole suurta viisautta siitä, mitä Venäjän presidentti Vladimir Putin pohjimmiltaan suunnittelee.

”

Talouspakotteiden ongelma on, että ne sattuvat myös niiden asettajaan.

”Massiiviset seuraukset” viittaavat Venäjän talouden yhä suurempaan eristämiseen lännestä. Keinona on esimerkiksi Venäjän sulkeminen ulkopuolelle pankkien välisestä maksujärjestelmästä Swiftistä.

Talouspakotteiden ongelma on, että ne sattuvat myös niiden asettajaan. Jos kohteena olisi esimerkiksi Venäjän energianvienti, seuraukset tuntuisivat ensimmäisinä Euroopassa – jossa energian noussut hinta kiristää jäsenmaiden pinnaa jo nyt.

Kuvaavaa on, että huippukokouksen kiivaimmat keskustelut käytiin siitä, miten EU voisi yhdessä hillitä sähkön ja kaasun hintojen nousua.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Sinikukka Saari sanoo, että yksi merkittävä EU:n takataskussa oleva toimi voisi olla kaasuputki Nord Stream 2:n paneminen jäihin. Vastavalmistunutta Ukrainan ohittavaa kaasuputkea ei ole vielä otettu käyttöön, koska Saksan lupaviranomaiset ovat ottaneet lisäaikaa sen hyväksymiseen.

Saksassa Nord Stream 2:n jäädyttämiseen ei ehkä lopulta ole halua huolimatta tuoreen ulkoministerin Annalena Baerbockin kommenteista. Baerbock sanoi viime sunnuntaina, ettei putkea pitäisi avata, jos tilanne Ukrainan vastaisella rajalla eskaloituu.

Milloin uudet pakotteet pitäisi ottaa käyttöön? Nykyisessä sodankäynnissä voi hyökätä muutenkin kuin vyöryttämällä voimaa rajan yli.

Latvian pääministerin Krišjānis Kariņšin mukaan käynnissä on jo sarja Venäjän hyökkäyksiä, joihin hän laskee Valko-Venäjän luoman pakolaiskriisin EU:n vastaisella rajalla, syksyllä äkillisesti nousseen maakaasun hinnan ja Venäjän disinformaatiokampanjat lähimaissaan.

Latvian pääministeri Krišjānis Kariņš (oik.) keskusteli EU:n huippukokouksessa keskiviikkona Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja Romanian presidentin Klaus Iohannisin kanssa. Kuva: Geert Vanden Wijngaaert / AFP

EU-kokoukseen osallistunut Liettuan presidentti Gitanas Nausėda piti puolestaan mahdollisena, että Venäjä voisi hyökätä Valko-Venäjän kautta naapurimaihin.

Baltian maiden suhtautuminen Venäjään on vanhasta muistista jyrkkää. Sama näkyi huippukokousta edeltäneessä EU-johtajien tapaamisessa itäisten kumppanimaiden eli Ukrainan, Moldovan, Georgian, Armenian ja Azerbaidžanin kanssa. Siellä tuli selväksi, että ainakin osa kumppaneista haluaisi EU:n reagoivan pakotteilla mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.

EU on kuitenkin pitänyt myös aiemmin tiukasti kiinni siitä, että pakotteilla pitää olla laillinen peruste eli selvä syy, miksi ne asetetaan. Joukkojen kokoaminen Ukrainan rajan tuntumaan ei vielä riitä perusteeksi.

Toistaiseksi baltit ja itäiset kumppanit ovat sikäli oikeassa, että pelkkä puhe karmivista pakotteista seurauksineen ei ole näkynyt satelliittikuvissa. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi torstaina, että joukkojen määrä Ukrainan rajan tuntumassa on viime päivinä pikemminkin kasvanut.

”

Venäjä keskustelee mieluummin Yhdysvaltain kanssa.

Pöytälaatikossa toistaiseksi pidettyjen pakotesuunnitelmien ohella EU toivoo tilanteen laukaisemiseksi diplomatiaa, jossa sillä olisi rooli.

Huippukokouksen loppupäätelmiin kirjattiin, että Eurooppa-neuvosto kannustaa diplomaattisiin toimiin erityisesti Normandia-ryhmässä, joka tarkoittaa Ukrainaa, Venäjää, Saksaa ja Ranskaa.

Venäjä ei ole ottanut ryhmän toimintaa viime aikoina vakavasti vaan on lähinnä keskittynyt diplomaattisiin loukkauksiin julkaisemalla ryhmän sisäistä kirjeenvaihtoa.

Venäjä keskustelee mieluummin Yhdysvaltain kanssa. Tämä EU-maiden päiden yli keskustelu tuskastuttaa esimerkiksi Suomen pääministeriä Sanna Marinia.

Lue lisää: Sanna Marin: EU:n äänen kuuluttava, kun Ukrainan tilanteesta neuvotellaan – ”Ei voi olla niin, että Venäjä ja Yhdysvallat keskustelevat EU:n ohi”

”Venäjä ei ole halukas ottamaan EU:ta mukaan eikä halua, että EU:lla olisi turvallisuuspoliittinen rooli”, Sinikukka Saari sanoo.

EU:n tuleva puheenjohtajamaa Ranska saa ainakin haastetta vuoden alussa alkavalle kaudelleen. Venäjä uhkailee, korona­virus­tilanne vain pahenee, ja energiapäätökset jakavat jäsenmaita kahteen leiriin.

Tämän ohella Ranska haluaisi kasvattaa juuri sitä, mistä on puute, eli EU:n vastuuta omasta turvallisuudestaan ja puolustuksestaan.