Venäjän mukaan Kiina vastustaa Naton laajenemista eli puuttuu myös Suomen päätöksiin, mutta todellisuudessa Kiina ei tainnut sanoa aiheesta mitään - Ulkomaat | HS.fi

Kiina ja Venäjä lähentyvät toisiaan – onko se uhka Suomelle?

Joka kerta kun länsimaat asettavat lisää pakotteita Venäjälle, se liikahtaa kohti Kiinaa. Jos Venäjän kaasu ei maistu Euroopalle, se lähtee kohti Kiinaa.

Venäjän Vladimir Putin ja Kiinan Xi Jinping ovat tavanneet toisensa lähes 40 kertaa alle kymmenessä vuodessa. Kuva Brasiliasta marraskuulta 2019.

23.12.2021 2:00 | Päivitetty 23.12.2021 7:14

Peking

Rakkaudellinen dialogi on viime vuodet soljunut hunajaisena Kiinan ja Venäjän johtajien välillä.

”Paras ystäväni”, Xi Jinping sanoi Vladimir Putinista kesällä 2019.

”Historian parhaimmalla tasolla”, luonnehti Putin maiden välejä toukokuussa 2021.

Viimeksi viime viikolla johtajat hehkuttivat maidensa suhteita etätapaamisen päätteeksi.

Lue lisää: Vladimir Putin soitti Xi Jinpingille ja ylisti Venäjän ja Kiinan ”malli­kelpoisia” suhteita

Miehet ovat tavanneet toisensa lähes 40 kertaa sitten Xin valtaantulon vuonna 2012.

Toisistaan pitävillä, lähes 70-vuotiailla johtajilla ja heidän maillaan onkin paljon yhteistä. Kiina ja Venäjä ovat autoritaarisia maita ja jakavat samankaltaista arvomaailmaa. Molemmat johtajat ovat vahvasti ja tarvittaessa kovin ottein vallan kahvassa.

Tällä haavaa tärkein maita yhdistävä tekijä on kuitenkin se, että ne molemmat ovat Yhdysvaltain ja EU:n hampaissa. Maat on ikään kuin työnnetty toistensa syliin. Kun Yhdysvallat kutsuu koolle demokratioiksi nimeämänsä maat, ulkopuolelle jätetyt Kiina ja Venäjä halailevat näyttääkseen, että on meillä kuulkaa toisemme!

Iso läheneminen suhteissa tapahtui sen jälkeen, kun Venäjä vuonna 2014 valtasi Krimin. Länsimaat määräsivät sen vuoksi Venäjälle talouspakotteita. Niinpä Venäjä löysi Kiinasta innokkaan ostajan kaasulleen ja muillekin poltto- ja raaka-aineille, joita Kiinassa kuluu hurja määrä.

Venäjä on nyt Kiinan toiseksi suurin öljyntuoja. Aseidentuojana se on suurin. Yksi Kiinan isoista investoinneista Venäjälle on jättimäisen kaasuputken rakentaminen.

Työntekijät tarkistivat laitteita Kiinan ja Venäjän yhteiseen öljyputkeen liittyvässä laitoksessa Mohessa Koillis-Kiinassa viime tammikuussa.

Sotilaallisella saralla yhteistyö on tiivistynyt sotaharjoituksilla. Elokuussa venäläiset olivat ilmeisesti ensimmäiset ulkomaalaiset, jotka liittyivät Kiinan kansantasavallan tavanomaisiin sotaharjoituksiin Kiinan maaperällä. Loka–marraskuussa venäläiset ja kiinalaiset laivastot harjoittelivat yhdessä lähellä Japania ja lennättivät pommittajiaan lähellä Japania ja Etelä-Koreaa.

Pitäisikö suomalaisten olla huolissaan Venäjän ja Kiinan lämmenneistä väleistä?

Kysymys heräsi erityisesti siksi, että viime viikon etätapaamisen jälkeen Putinin neuvonantaja kertoi julkisuuteen Xin antaneen täyden tukensa Venäjän vaatimuksiin turvatakuista Natolta. Eli siis sille, että Nato ei laajenisi itään päin.

Lue lisää: Venäjä vaatii, ettei Nato ota uusia jäseniä ja pysyy poissa Itä-Euroopasta – ehdottaa neuvotteluja Yhdys­valtojen kanssa ”vaikka huomenna”

Onko Kiina työntämässä lusikkansa Suomen Nato-keskusteluun?

Todellisuudessa Kiina ei tainnut sellaista sanoa. Venäjään ja Keski-Aasiaan erikoistunut professori Feng Yujun Fudanin yliopistosta kertoo, että hän ei moista tietoa löytänyt kiinalaisten lausunnoista.

”Kiina ei ole oleellinen Suomen Nato-keskustelulle”, kirjoittaa puolestaan Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Juha Vuori sähköpostihaastattelussa.

Rakkaudellisista sanoista huolimatta Venäjä ja Kiina ovat yhä kaukana virallisista ja tiiviistä liitoista.

”Yhteistyötä löytyy yksittäisistä asioista, mutta ei kokonaisvaltaisesti”, Vuori sanoo.

Eivätkä maat ala noin vain ymmärtää toistensa kaikkia toimia.

Vuoren mukaan Kiina tuskin tukisi Venäjää, jos Venäjä hyökkäisi Ukrainaan.

”Invaasio Ukrainaan olisi puuttumista Ukrainan suvereniteettiin ja alueelliseen koskemattomuuteen, eli Kiinan linjan mukaista olisi vastustaa sitä.”

Kiina ei ole tunnustanut Krimiäkään osaksi Venäjää, eikä Venäjä ole tukenut Kiinan vaateita Etelä-Kiinan meren alueista.

Maailmalla on spekuloitu, voisivatko maat hyödyntää toisen luomia uhkatilanteita omien tavoitteidensa edistämiseen.

Vuori pitää kuitenkin ”äärimmäisen epätodennäköisenä”, että jos Venäjä hyökkää Ukrainaan, Kiina hyökkää samaan aikaan Taiwaniin. Tällainen tilannehan aiheuttaisi melkoisen ongelman Yhdysvaltain joukkojen sijoittelulle ja käytölle.

Lue lisää: Hämääkö Putin? Ehkä ei, sillä Ukrainasta on tullut Kremlille elämää suurempi kysymys

Lue lisää: Xi ja Biden varoittivat toisiaan Taiwanin kiistan lietsomisesta: ”Ne jotka leikkivät tulella, polttavat itsensä”, Xin kerrottiin sanoneen huippu­kokouksessa

Kiina ja Venäjä hyötyvät toisistaan, mutta niillä on myös isoja ongelmia.

”Suhteen haasteena on, että Kiina on ohittanut Venäjän murskaavasti jokaisella muulla mittarilla kuin ydinaseissa”, Vuori sanoo.

Venäjä varmasti pelkää Kiinan taloudellista mahtia. Venäjällä on myös hävittävää sekä Keski-Aasiassa että arktisella alueella, joihin Kiinalla on suuri kiinnostus ja joita Venäjä pitää perinteisesti omana etupiirinään.

Keski-Aasiassa Kiina on jo ohittanut Venäjän alueen maiden suurimpana kauppakumppanina. Siperiassa on puolestaan kiinalaisia liikeihmisiä ja työläisiä niin paljon, että se pelottaa kansallismielisiä venäläisiä.

Kiinalaisomisteisen Greenwoodin toimistotaloja Moskovan kehätien ulkopuolella.

Maat ovat syytelleet toisiaan myös esimerkiksi teollisuusvakoilusta. Sellainen kertoo epäluotettavuudesta tai luottamuksen puutteesta. Tai sekä että.

Pitkän rajan jakavat Kiina ja Venäjä eivät ole olleet perinteisesti läheisiä. Epäluulo huipentui vuonna 1969 sotilaalliseen rajaselkkaukseen, jonka ne molemmat pelkäsivät yltyvän ydinsodaksi.

Noista ajoista on tultu pitkä matka, mutta ylimpiä ystäviä maat eivät rakkaudentunnustuksista huolimatta ole.

Suhde näyttää tiivistyvän aina hiukkasen, kun länsimaat käyvät jompaakumpaa, erityisesti Venäjää vastaan.

Kuten The Diplomat -lehti kirjoitti: Jos Yhdysvallat häiritsee Etelä-Kiinan merellä Kiinaa, Kiina kutsuu Venäjän laivaston useammin yhteisharjoituksiin Japanin lähelle. Jos Venäjä ei saa vietyä kaasua Eurooppaan, se vie sitä enemmän Kiinaan.

Kiinalainen Xian Y-7 -kuljetuskone osallistui Venäjän järjestämiin sotataitokilpailuihin Rjazanissa elokuussa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat