Kymmenen vuotta sitten suru iski yllättäen Pohjois-Koreaan.
Kaupunkien katujen kerrotaan täyttyneen epätoivoisesta itkusta. Kouluissa univormuihin pukeutuneet oppilaat putosivat suremaan polvilleen.
Syy oli se, että tiukasti valvotun kommunistisen diktatuurin johtaja Kim Jong-il oli kuollut 69-vuotiaana.
Kun diktatuurin korkein johtaja poistuu, herää pelko järjestelmän kaatumisesta. Yhden ihmisen varaan rakennettujen järjestelmien heikkous on siinä, etteivät ne välttämättä kestä johtajan lähtöä.
Surun keskellä yksi maailman sulkeutuneimmista maista kertoi valtion mediassa, että ”rakkaalla johtajalla” on jo ”suurenmoinen seuraaja”. Hän oli Kim Jong-ilin poika, tuolloin 27-vuotias Kim Jong-un.
Perjantaina tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Pohjois-Korea siirtyi hyvin nuorena valtaan nousseen Kim Jong-unin alaisuuteen.
Miten hänen valtakautensa on sujunut?
Kim Jong-un osallistui puolisotilaallisten joukkojen paraatiin Pyongyangissa syyskuussa.
Kun Kim Jong-un nousi Pohjois-Korean johtoon, moni epäili, ettei valtakaudesta tulisi pitkä tai ettei valta todellisuudessa edes siirtyisi Kimille. Moni ennusti sotilasvallankaappausta tai muunlaista vallansiirtoa.
Arviot menivät kuitenkin pieleen. Kymmenessä vuodessa Kim Jong-un ei ole pelkästään onnistunut vakiinnuttamaan valta-asemaansa. Hän on ohjannut noin 25 miljoonan asukkaan maan aikakaudelle, jota on kutsuttu ”kimjongunismiksi” .
Sveitsissä koulutuksensa saaneelle nuorelle johtajalle aluksi jopa naureskeltiin. Hymy hyytyi, kun Kim osoitti, ettei hän epäröi tarvittaessa puhdistaa ympäriltään niitä, jotka kokee valtansa kyseenalaistajiksi.
Kim Jong-un vieraili tulva-alueella Taechong-rissä syyskuussa 2020 julkaistussa kuvassa.
Vuonna 2013 Kim teloitutti tätinsä aviomiehen, vaikutusvaltaisen kenraalin Jang Song-thaekin, josta piti tulla hänen neuvonantajansa ja ohjaajansa. Kenraalia syytettiin valtionmediassa ”hallituksen kukistamisyrityksestä”.
Muutama vuosi myöhemmin Kimin vanhempi velipuoli, ulkomaille muuttanut Kim Jong-nam tapettiin hermokaasulla Kuala Lumpurissa. Tekijästä ei ole varmuutta.
Joka tapauksessa Kim Jong-unin arvellaan toteuttaneen useita teloituksia, joiden tarkoituksena oli puhdistaa erityisesti armeijan ja hallinnon johtoa.
Tämän jälkeen hän käänsi katseensa ulkopolitiikkaan.
Kim Jong-un teki hallinnossaan puhdistuksia ja sen jälkeen alkoi keskittyä ulkopolitiikkaan.
Pohjois-Korean ja seudun demokraattisten maiden välejä on kiristänyt erityisesti Pohjois-Korean ydinaseohjelma. Ohjelman vuoksi kansainvälinen yhteisö on asettanut Pohjois-Korealle pakotteita.
Kriisin ratkaisuyrityksistä historiallisin on se, kun Kim tapasi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Singaporessa vuonna 2018. Yhdysvallat on Pohjois-Korean arkkivihollinen.
Useatkaan tapaamiset Trumpin kanssa eivät tuoneet läpimurtoa Korean niemimaan jännitteisiin. Tapaamiset Trumpin, Kiinan presidentin Xi Jinpingin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa kuitenkin lujittivat Kimin valta-asemaa sekä mainetta vakavasti otettavana diktaattorina.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Kim Jong-un tervehtivät tapaamisessaan demilitarisoidulla alueella Koreoiden välillä Panmunjomissa kesäkuussa 2019.
Kim Jong-unin kaudella Pohjois-Korea on tehnyt neljä ydinkoetta ja testannut noin sata kertaa ballistisia ohjuksia. Naapurimaat kuten Etelä-Korea ja Japani ovat huolissaan arvaamattoman diktatuurin aseellisen kyvyn jatkuvasta kehittymisestä.
Kim Jong Un vieraili Samjiyonin piirikunnassa kuvassa, joka julkaistiin lokakuussa 2018.
Pohjois-Korean sisäinen tilanne on kuitenkin heikentynyt koronaviruksen aiheuttaman pandemian myötä. Pohjois-Korea on muuttunut entistäkin köyhemmäksi ja eristäytyneemmäksi maaksi.
Pandemian vuoksi maassa on otettu käyttöön tiukkoja rajoitustoimia, jotka ovat vaikuttaneet enemmän kuin kansainväliset pakotteet.
Asiantuntijoiden mukaan Kim on palannut tiukkojen rajoitusten tielle yrittäessään vahvistaa maan sisäistä yhteenkuuluvuuden tunnetta vaikeina aikoina.
”Kasvava sensuuri antaa vihiä siitä, että hallinnon itsevarmuus on heikentynyt”, Korea Economic Instituten johtaja Troy Stangarone arvioi Reutersille.
Pandemian varjossa Pohjois-Korean talous on kärsinyt enemmän kuin vuosikymmeniin. Kim itsekin varoitti aiemmin tänä vuonna, että taloustilanne on ”pahempi kuin koskaan”.
Vaikeina aikoina hallinto on yrittänyt estää ulkomaisia vaikutteita saavuttamasta suljettua diktatuuria. Pohjoiskorealaiset eivät pääse internetiin, radio ja televisio lähettävät vain valtion hyväksymää sisältöä.
Kim Jong-un vieraili maatilalla numero 1116 elokuussa 2015 julkaistussa kuvassa.
Sensuurin ylläpitäminen on kuitenkin vaikeaa, koska ulkomaista sisältöä on Pohjois-Koreassa jo laajasti tarjolla. Ulkomaiset mediasisällöt leviävät nuoremman sukupolven parissa esimerkiksi usb-muistikorttien avulla.
Tutkija Cho Han-bum Korea Institute for National Unificationista arveli, että tiukan sensuurin ja eristyksen hyväksyminen on entistä vaikeampaa nuoremmalle sukupolvelle, joka syntyi 1990-luvulla ja sen jälkeen.
”Yhteentörmäys Kimin konservatiivisen lähestymistavan ja Pohjois-Korean millenniaalien – – välillä tulee olemaan väistämätön”, Cho sanoi Reutersille.
Entisen ”nuoren johtajan” suurin haaste voikin olla nouseva sukupolvi.
