Venäjä julkaisi perjantaina ehdotuksiaan uusista turvallisuustakuista Yhdysvaltojen ja sotilasliitto Naton kanssa, kertovat uutistoimistot AFP ja Reuters.
Venäjä haluaa Natolta takuut, ettei se laajene, että Ukrainalle ei myönnetä jäsenyyttä ja että asejärjestelmiä, kuten ohjusjärjestelmiä, tai muuta Naton toimintaa ei tuoda Itä-Eurooppaan tai Kaukasukselle.
Samalla Venäjän varaulkoministeri Sergei Riabkov ilmoitti, että Venäjä on valmis neuvottelemaan takuista Yhdysvaltojen kanssa heti kun mahdollista.
”Olemme valmiita neuvottelemaan Yhdysvaltojen kanssa kolmannessa maassa heti, jopa huomenna – kirjaimellisesti huomenna lauantaina”, hän sanoi.
Venäjä ehdottaa neuvottelupaikaksi Geneveä.
Sopimusluonnosten julkaisu on kansainvälisessä politiikassa harvinainen veto.
Taustalla on Venäjän ja länsimaiden välien kiristyminen Ukrainan tilanteen vuoksi. Ukrainan ja Yhdysvaltojen viranomaisten mukaan Venäjä on tuonut Ukrainan rajan läheisyyteen jopa 90 000 sotilasta ja suunnittelee hyökkäystä. Venäjä kiistää tämän.
Venäjän presidentti Vladimir Putin syyttää välien kiristymisestä Natoa ja on vaatinut ”takuita”, ettei sotilasliitto laajene itään. Riabkovin mukaan Venäjä ei aio enää sietää nykytilannetta, vaan vaatii Yhdysvalloilta pikaista vastaehdotusta luonnoksiinsa.
King’s College Londonin Venäjän politiikan professori Sam Greene arvioi perjantaina Twitterissä, että Venäjän ulostulo ei ole sopimus vaan julistus.
Venäjä ehdottaa sopimusluonnoksissa suoran puhelinyhteyden perustamista Moskovan ja Naton välille mahdollisia Baltiaa ja Ukrainaa koskevia hätätilanteita varten.
Venäjä haluaa myös vaikuttaa Naton sotilasharjoitusten sijaintiin ja haluaa harjoituksista tiedon etukäteen.
Yhdysvallat vastasi perjantaina Venäjän vaatimuksiin toteamalla, ettei se suostu neuvottelemaan ilman liittolaisiaan.
”Mitään neuvotteluja Euroopan turvallisuudesta ei käydä ilman eurooppalaisia liittolaisia ja kumppaneita”, sanoi valkoisen talon tiedottaja Jen Psaki.
”Emme jousta perusperiaatteista kuten siitä, että kaikilla valtioilla on oikeus päättää omasta tulevaisuudestaan ja ulkopolitiikastaan.”
Puhuttaessa Euroopan kokonaisturvallisuudesta on tärkeää, että keskustelua ei käydä eurooppalaisten päiden ylitse, sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) STT:lle.
Hänen mukaansa varmasti Yhdysvalloillekin on tärkeää keskustella eurooppalaisten kumppaniensa kanssa tällaisessa tilanteessa.
Venäjän julkaisemissa ehdotuksissa on Haaviston mukaan paljon ajatuksia, joita Venäjä on aikaisemminkin esittänyt.
”Se, että Yhdysvallat ja Venäjä käyvät tällaista turvallisuuskeskustelua, on varmasti hyvä asia. Diplomatialla on varmasti tässä paljon tilaa.”
Haavisto kuitenkin muistutti, että turvallisuushuolia on monenlaisia Euroopassa. Hän mainitsi Ukrainan tilanteen, Minskin sopimusten toimeenpanon puutteet, Krimin laittoman miehityksen sekä viimeaikaiset joukkojen liikkeet.
”Ihan oikeutettua huolta kannetaan muuallakin näistä turvallisuuskysymyksistä.”
”Kun puhutaan Euroopan kokonaisturvallisuudesta, on tietysti tärkeää, että sitä keskustelua ei käydä eurooppalaisten päiden ylitse. Varmasti Yhdysvalloillekin on tärkeää käydä keskustelua eurooppalaisten kumppaniensa kanssa tämmöisessä tilanteessa, Haavisto sanoo.”
Suomi tekee Haaviston mukaan jatkossakin itse päätöksensä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta.
”Ja tähän on kuulunut mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä, ja toisaalta Nato omalta puoleltaan on pitänyt porttia auki niille, jotka Naton kriteeristön täyttävät. Voi vaikka tätä jäsenyyttä hakea. Tähän nyt ei varmasti ole meidän näkökulmastamme tapahtumassa mitään muutosta”, Haavisto sanoo.