Kukaan ei tiennyt, miten terroristeilta voisi periä korvauksia WTC-iskuista, mutta sitten Taleban otti haltuunsa Afganistanin keskuspankin - Ulkomaat | HS.fi

Talebanin haltuunsa ottama Afganistanin keskuspankki takavarikoi huomattavia summia valtionhallinnon entisten johtajien varoja Kabulin valtauksen jälkeen. Afganistanin keskuspankin varoja sen sijaan on jäädytettynä ulkomailla.

Ikuisesti jäissä

Afganistanin keskuspankin jäädytetyille varoille on ilmaantunut runsaasti ottajia. Asiantuntijoiden mukaan miljardit pysyvät kuitenkin lukkojen takana pitkään.


27.12.2021 2:00 | Päivitetty 27.12.2021 8:05

Yhdysvaltain keskuspankin oikeudellinen osasto sai syyskuun puolivälissä newyorkilaiselta liittovaltion sheriffiltä Ralph Soziolta ulosottokirjelmän, jossa vouti vaati pankkia tilittämään velkojalle 7 045 632 402 dollaria ja 79 senttiä. Kirjelmän mukaan summa sisältää korot vuodesta 2012 lähtien sekä 66,12 dollarin ulosottomaksun.

Saatavaa velkoo Fiona Havlish ja kumppanit. Velalliseksi kerrotaan ”Taleban, tunnettu myös nimellä Afganistanin islamilainen emiraatti”.

Loppusumma osuu aika lähelle noin 7,5 miljardin dollarin summaa Afganistanin keskuspankin varoja, jotka ovat olleet elokuun puolivälistä lähtien takavarikoituina Yhdysvaltain keskuspankin New Yorkin -konttorin tilillä.

Fiona Havlishin aviomies Donald Havlish työskenteli New Yorkin eteläisen WTC-tornin 101. kerroksessa syyskuun 11. päivänä 2001, jolloin terroristien kaappaama matkustajakone törmäsi rakennukseen. Leski on ensimmäinen 150:stä allekirjoittajasta terrori-iskujen uhrien omaisten ja perikuntien kanteessa. Ryhmä haki vajaat 20 vuotta sitten korvauksia terroristeilta ja niitä tukeneilta järjestöiltä, henkilöiltä ja valtioilta.

Kanne tunnetaan nimellä Havlish vastaan bin Laden, sillä ensimmäinen siinä mainittu korvausvelvollinen on terroristijohtaja Osama bin Laden. Seuraava on Taleban. Tähän omaisten ryhmään kuuluu myös eteläiseen torniin törmänneen matkustajakoneen kapteenin Victor Saracinin leski Ellen Saracini.

Samanlaisia omaisten ryhmiä on useita, mutta Havlish-ryhmä on tiettävästi ainoa suuri ryhmä, joka hakee korvauksia syyllisiltä oikeuden päätöksen voimalla. New Yorkin eteläisen piirin tuomari hyväksyi vaatimuksen vuonna 2012. Tuolloin päätöstä pidettiin lähinnä symbolisena, sillä kukaan ei voinut kuvitella, kuinka miljardeja perittäisiin terroristeilta.

Havlish-ryhmän vaatimus Afganistanin takavarikoitujen varojen tilittämisestä sai nopeasti seuraajia. Sanomalehti The New York Timesin mukaan joulukuun alussa ainakin kolme muuta suurta omaisten ryhmää on vaatinut osaansa Afganistanin jäädytetyistä varoista.

Lisäksi ulkoministeriölle töitä Afganistanissa tehneiden ja vuonna 2016 terrori-iskussa loukkaantuneiden urakoitsijoiden ryhmä on vaatinut 138 miljoonan dollarin korvauksia texasilaisessa oikeusistuimessa.

Yhdysvaltain oikeusministeriö pyysi marras–joulukuun vaihteessa ulosmittauksen keskeyttämistä ja harkinta-aikaa tammikuun 28. päivään saakka. Maistraatin tuomari suostui pyyntöön.

Afganistanin keskuspankin varoja jäädytettiin kaikkiaan lähes kymmenen miljardin dollarin edestä, kun Taleban valloitti maan elokuussa kymmenen päivän vyöryllä. Presidentti Joe Bidenin hallinnon oletettiin käyttävän rahoja painostuskeinona, jotta Taleban ryhtyisi yhteistyöhön Afganistanin muiden ryhmien kanssa ja kunnioittaisi ihmisoikeuksia.

Polkupyöräilijä ohitti Afganistanin keskuspankin rakennuksen Kabulissa lokakuussa.

Talebanin edustajat ovat vaatineet useaan otteeseen jäädytettyjen varojen vapauttamista ja luovuttamista takaisin keskuspankille, joka on tällä hetkellä Talebanin hallinnassa. Sekä Venäjän että Kiinan edustajat ovat tukeneet Talebanin vaatimusta.

Syys–lokakuussa sekä Talebanille että kansainväliselle yhteisölle alkoi selvitä, että Afganistanissa on käsillä humanitaarinen katastrofi. Avustusjärjestöt ryhtyivät vaatimaan jäädytettyjen varojen vapauttamista ja varojen käyttöä lääke- ja ruoka-avustuksiin.

Lue lisää: Talebanin voiton­­huuma vaihtui konkurssi­valtion arkeen: Tyhjät kassa­kaapit ja tilit näyttävät tulleen uskon­oppineille yllätyksenä

Kansainvälinen apu on kattanut melkein puolet Afganistanin kansantaloudesta ja neljä viidennestä julkisista menoista, ja kaikki tilitykset katkesivat heti Talebanin noustua valtaan. Opettajien ja sairaanhoitajien palkat ovat maksamatta ja klinikat toimivat lähinnä Punaisen ristin ja Punaisen puolikuun sekä muiden avustusjärjestöjen voimin.

Unicef ja YK:n ruoka-apuohjelma WFP saivat joulukuun 10. päivänä 280 miljoonaa dollaria Maailmanpankin jälleenrakennusrahaston jäädytetyistä projektirahoista humanitaariseen apuun. Suuri summa, mutta sillä ei pitkälle pötkitä.

YK-raporttien mukaan aliravitsemus uhkaa suurinta osaa 40-miljoonaisesta väestöstä. Kaiken huipuksi Afganistania on koetellut koko vuoden ajan pahin kuivuus vuosikausiin ja sadot ovat jääneet huomattavasti tavallista pienemmiksi.

Keskuspankin varojen jäädyttäminen lähetti hinnat nousuun missä tahansa valuutassa mitaten ja Afganistanin oman valuutan afgaanin inflaatiokierre alkoi. Samalla pankkijärjestelmä lakkasi toimimasta ja rahasiirrot olivat epävirallisen hawala-järjestelmän varassa.

Tällä hetkellä osa pankeista toimii jotenkuten mutta käteisnostot on rajoitettu kahtasataa dollaria vastaavaan summaan viikossa.

Kabulilaiset jonottivat pankkiin Shahr-e Naw’n kaupunginosassa syyskuussa. Käteisnostojen enimmäismäärä oli rajoitettu 200 dollariin viikossa tiliä kohden.

The New York Timesin mukaan virkamiehet ja 9/11-iskujen omaisten asianajajat ovat hahmotelleet kulisseissa, kuinka rahoja voitaisiin jakaa sekä tuhansille terrori-iskujen uhrien omaisille että Afganistaniin toimitettavaan humanitaariseen apuun.

Useiden asiantuntijoiden mukaan tällaiset saaliinjaot ovat kuitenkin turhia, sillä ainakaan lähiaikoina varoista ei luultavasti vapauteta senttiäkään.

Pikemminkin varoja voi verrata Iranin varojen jäädyttämiseen vuonna 1980. Suurin osa Iranin arviolta 100–120 miljardin varallisuudesta ulkomailla on jäissä edelleen, vaikka jotain ehdittiin vapauttaa presidentti Barack Obaman kaudella saavutetun tilapäisen ydinsovun aikana.

Iranin jäädytetyistä varoista suurin osa on muualla kuin Yhdysvalloissa, mutta käytännössä niiden käytöstä määrätään Washingtonissa.

”Jos kansainvälisesti toimiva pankki haluaa käyttää dollareita, sen on syytä pelata Yhdysvaltain asettamilla säännöillä”, kiteyttää vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta Suomen Pankista.

Niinpä myös eurooppalaisissa pankeissa olevat Afganistanin varat pysyvät lukkojen takana, sillä Bidenin hallinto on tehnyt selväksi, ettei se luovuta varoja Talebanille.

Keskuspankin varat jäädytettiin Yhdysvaltain pakotelainsäädännön mukaan automaattisesti, sanoo Afganistanin kansainvälisen rahoituksen asiantuntija puhelinhaastattelussa. Hän ei halua asemansa vuoksi nimeään julkisuuteen.

”Jos Yhdysvaltain hallitus luovuttaisi näitä varoja Talebanille, se rikkoisi omaa pakotesäännöstöään ja joutuisi säännöstön mukaan itse pakotteiden kohteeksi”, hän sanoo.

”Pohjimmiltaan tämä on poliittinen päätös, mutta Yhdysvaltain hallituksen liikkumavara on vähäinen.”

Eli kuten Cornellin yliopiston lain ja rahoituksen professori Robert Hockert sanoo Business Insiderin haastattelussa: ”Saadakseen rahat Talebanin on lakattava olemasta Taleban.”

Taleban on yhä kansainvälinen hylkiö, ja se on suurin este myös 9/11-terrori-iskujen uhrien omaisten vaatimuksille. Jotta jäädytetyistä varoista voitaisiin maksaa heille korvauksia, olisi varat katsottava ensin Talebanin varoiksi.

The New York Timesin haastattelema juridiikan asiantuntija tosin arvelee, että tuomari voisi pitää varoja takavarikkokelpoisina korvausrahoina, jos kantajat osoittavat, että terroristijärjestöllä on niihin ”riittävä intressi”. On vaikea kuvitella presidentti Bidenin lähtevän suosionkalasteluun näin heikoille jäille.

Entä Afganistanin opettajat ja sairaanhoitajat ja heidän maksamattomat palkkansa? HS:n haastattelema asiantuntija muistuttaa, ettei nyt jäädytettyjä Afganistanin keskuspankin valuuttavarantoja ole käytetty julkisten menojen kattamiseen yhtään sen enempää kuin missään kehittyneemmässäkään valtiossa.

”Afganistanin keskuspankki oli yksi harvoista instituutioista, joka toimi hyvin tai suhteellisen hyvin, se huolehti maan maksutaseesta. Kova valuutta on lähes kokonaan peräisin läntisiltä avustajilta, jotka ovat rahaa maahan 20 vuoden aikana tuoneet, mutta hallituksen rahoja ne eivät olleet missään vaiheessa.”

Keskuspankin jäädytetyissä varoissa on myös kaupallisten pankkien talletuksia. Ne ovat osin peräisin tavallisilta afganistanilaisilta. Talebanin kanssa harvalla heistä on mitään tekemistä.

Afganistanin vuonna 1939 perustettu keskuspankki DAB onkin ilmeisen hyvässä maineessa. International Journal of Central Banking -lehden toimittaja Dan Hardie kirjoittaa vuosi sitten ilmestyneessä artikkelissaan pankin toimineen läpi neuvostomiehityksen ja sisällissodan.

Toiminta lakkasi Talebanin ensimmäisellä hallintokaudella 1996–2001 mutta jatkui pian Talebanin kaatumisen jälkeen. Työtä on lisäksi tehty Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston tuella, joten hallinnon korruptoituneiden konnien on ollut viisainta hakea saalista helpommista kohteista.

Entä humanitaarinen apu? Keskuspankin varojen käyttäminen leskien ja orpojen pelastamiseen olisi kunniakasta, mutta vain hetken. Jos palkat ja humanitaarinen apu maksettaisiin näistä varoista, riittäisi vajaat kymmenen miljardia korkeintaan puoleksitoista vuodeksi. Sen jälkeen palattaisiin pian nykytilanteeseen sillä erotuksella, että kassa olisi tyhjä.

HS:n haastatteleman asiantuntijan mukaan paras vaihtoehto olisi vapauttaa varoja sinne, mistä ne ovat peräisinkin, eli keskuspankille ja pankkijärjestelmään.

”Afganistanilla on joka tapauksessa edessään valtava taloudellinen sopeutumisjakso”, asiantuntija sanoo. ”Kansantuotteesta 45 prosenttia on tullut kansainvälisiltä rahoittajilta ja he eivät tule enää takaisin. Rahoituslaitokset eivät toimi eikä rahaa tulee maahan sisään eikä lähde sieltä ulos. Tämä vie kokonaan pohjan yksityisen sektorin toiminnalta. Talous kuihtuu väkisin, köyhyys lisääntyy väkisin.”

”Jos jäädytetyistä varoista voitaisiin vapauttaa edes osa ja pakotteita helpottaa edes hieman, olisi yksityisellä sektorilla jotain selviytymisen mahdollisuuksia. Jos Yhdysvallat vapauttaisi vaikka miljardin jäädytetyistä varoista ja antaisi sen rahoituslaitoksille, sillä olisi jo valtava merkitys.”

”Jos tätä vertaa Yhdysvaltain Afganistanin sotatoimiin käyttämiin varoihin, niin se olisi todella pieni hinta suuresta edistyksestä.”

Mutta sitä ennen Talebanin olisi lakattava olemasta Taleban. Kabulin amerikkalaisen yliopiston lehtori Obaidullah Baheer tosin kirjoittaa The Washington Postin julkaisemassa mielipidekirjoituksessa, että tällaisen odottelun sijaan Yhdysvaltain pitäisi neuvotella Talebanin kanssa tosissaan.

Baheer muistuttaa, että pankkijärjestelmän toiminta tekisi palkanmaksusta mahdollista, toisi Afganistaniin diasporan lähettämää rahaa ja tekisi avustusjärjestöjen työstä vähemmän epätoivoista. Pakotteista on hänen mielestään lähinnä haittaa.

”Yhdysvaltain ja sen liittolaisten pitäisi heittää kylmän sodan inspiroima työkalupakkinsa menemään”, Baheer neuvoo.

Ennen neuvotteluja pitäisi tietää, kenen kanssa neuvotellaan ja kenen sanaan voi luottaa.

Yhdysvaltain vetäytymiseen johtaneita Dohan neuvotteluja vuosina 2019–2020 vetänyt Abdul Ghani Baradar jäi Talebanin syyskuun hallitusneuvotteluissa yhdeksi kolmesta varapääministeristä, vaikka hänelle povattiin loistavaa tulevaisuutta. Baradarin haastaja ja Talebanin sisäministeri Sirajuddin Haqqani on FBI:n etsintäkuuluttama terroristi, josta on luvattu kymmenen miljoonan dollarin palkkio.

Talebanille voi hyvinkin käydä, kuten mille tahansa hallitusvastuuseen joutuvalle populistipuolueelle, eli edessä saattaa olla hajaannus. Bidenin hallinnolle se sopisi hyvin.

Talebanin hajoamisen odottelu voi kuitenkin venyä pitkäksi. Liike on selvinnyt Yhdysvaltain hyökkäyksestä, maanpaosta ja kahden korkeimman johtajansa kuolemasta vain noustakseen 20 vuoden jälkeen takaisin valtaan.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat