Norjalainen Ann Sigrun Hellstrand ei turhaan sammuttele valoja tai laske minuutteja suihkussa: Hän asuu Tokkessa, jossa on ikuinen sähköale - Ulkomaat | HS.fi

Kultaseppä Nora Vinjerui kytki virran kotinsa lämpöpumppuun miettimättä kuluja Tokken kunnassa Norjassa.

Ikuinen sähköale

Norjan vesivoimakunnat rikastuvat sähkön hintapiikkien ansiosta.


28.12.2021 2:00 | Päivitetty 28.12.2021 7:14

Tokke

Yksi kulkee toppahousuissa sisällä, toinen käy suihkussa liikuntasalilla, kolmas myi koiran pystyäkseen maksamaan sähkölaskunsa.

Huippukallis sähkö on pakottanut Norjan hallituksen jakamaan tukirahaa hintapiikeistä pahimmin kärsiville. Sähköä yleensä melko huolettomasti käyttävät norjalaiset ovat myös joutuneet muuttamaan kulutustottumuksiaan rajusti.

Näin ei ole kuitenkaan tarvinnut tehdä Tokken kunnassa, runsaan kolmen tunnin ajomatkan päässä Oslosta. Pikkukunnan tuvissa on lämmintä, valot palavat eikä kenenkään tarvitse pihistellä sähkössä.

Vesivoimakunta Tokkessa sähkön kokonaishinta ei koskaan ylitä 50:tä äyriä eli noin viittä senttiä kilowattitunnilta. Tokken ulkopuolella sähkön hinta on kalleinta alkuillasta, jolloin niin sanottu spot-hinta saattaa nousta yli neljään kruunuun eli noin 40 senttiin kilowattitunnilta.

Runsaan 2 000 asukkaan Tokkessa lahjatavarapuotia pitävä Nora Vinjerui myöntää olevansa onnekas.

”Asumme ison omakotitalon yläkerrassa, alakerrassa on verstas ja myymälä. Kaupan edusta pysyy jäättömänä ja lumettomana sulanapitokaapelien ansiosta. Sähkölaskuni on noin 2 000 kruunua [noin 200 euroa] kuukaudessa”, kertoo Vinjerui, joka vaalii kultaseppäperinteitä jo neljännessä sukupolvessa.

Kultaseppä Nora Vinjerui (vas.) pyörittää lahjatavarapuotia.

Vaikka sähkö on edullista, Vinjeruille ei tulisi mieleenkään tuhlata vesivoimaa vain siksi, että se on edullista.

”Mutta ei myöskään tarvitse miettiä, onko varaa leipoa tai pitää huoneita lämpiminä.”

Joululahjaostoksia Vinjeruin kaupassa tekevä Ann Sigrun Hellstrand on samoilla linjoilla. Hän ei turhaan sammuttele valoja, pitää talon lämpimänä eikä laske minuutteja suihkussa.

”Enkä todellakaan pese vaatteita yöllä”, hän sanoo ja viittaa edullisemmaksi mainostettuun yösähköön.

Kiiltokuvamaisen kaunis pikkukunta sijaitsee Telemarkin kanavan ylimmän järven Bandakin rannalla, lähes tuhanteen metriin nousevien vuorten sylissä.

Bandakin rannalla on ainakin paikallisten mielestä maailman kaunein tilaussauna, josta näkee suoraan kunnan rahasampoon eli vesivoimalaan.

Tilaussauna Bandakjärven rannalla. Vastarannalla siintää vesivoimala.

Tokken vesivoimalaitos tuottaa vuodessa keskimäärin 2 140 gigawattituntia.

Sykähdyttävää maisemaa halkovat suuret voimalinjat, joiden ansiosta kunnan talous on kohdillaan.

Kylänraitilla on muun muassa koulu, kulttuurikeskus ja uimahalli sekä terveyskeskus, jossa on kolme vakituista lääkäriä.

Tokken ylpeys on vuonna 1894 rakennettu Dalen-hotelli, joka tosin on kiinni talvella.

”Rakennusta ei ole eristetty, eikä sitä ole varaa pitää lämpimänä, ei edes näillä hinnoilla”, kertoo hotellissa korjaustöitä tekevä Bjørn Olav Lofthus.

Bjørn Olav Lofthus ajoi kaivinkonetta Dalen-hotellin pihalla.

Hän itse asuu vuorenrinteellä 250 neliömetrin omakotitalossa ja arvioi kuluttavansa ”aika paljon” sähköä.

Paikallislehden mukaan etenkin vuoristomökkien sähkönkulutus voi vastata jopa kymmenen omakotitalon kulutusta.

Sähkö on Tokkessa halpaa, mutta myös muut Norjan vesivoimakunnat hemmottelevat väkeään eri tavoin.

Esimerkiksi Tokken naapurikunnissa peritään normaalit sähkötaksat mutta kaikille kuntalaisille jaetaan vähintään parisataa euroa käteistä korvauksena kovista hinnoista. Vesivoima-aateliin kuuluvat kunnat käyttävät hintapiikkien tuomia varoja muun muassa kulttuuri-investointeihin.

Norja tuottaa vesivoimalla yli 90 prosenttia sähköstään. Ulkomaiset yritykset kiinnostuivat Norjan jokien ja koskien hyödyntämisestä 1900-luvun alussa, mutta vesiaarteidensa arvon tunteneet norjalaiset poliitikot säätivät pikavauhtia lain, jonka ansiosta vesivoima pysyi norjalais­omistuksessa ja jonka seurauksena vesivoimakunnat saivat erikoisasemansa.

Lain mukaan vesivoimaloiden omistajien on myytävä kymmenen prosenttia sähköstä tuotantohintaan kunnalle. Tarkoituksena oli taata paikalliselle väestölle edullista sähköä ja kompensoida vesivoiman rakentamiseen liittyviä haittoja, kuten jokien kuivumista, kalastuselinkeinon heikkenemistä ja jääolosuhteiden huononemista.

”Tokkessa on 1980-luvulta noudatettu enimmäishintaa, jonka kunnanvaltuusto määrittää jokaiselle budjettivuodelle”, kertoo Tokken kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jarand Felland.

Tänä vuonna hinta on 37 äyriä, jonka päälle tulevat arvonlisävero ja siirtomaksut eli yhteensä lähes 50 äyriä.

Tokken vesivoimala aloitti toimintansa 1960-luvulla, joten suuret investoinnit on maksettu aikoja sitten ja tuotantokustannukset ovat pienentyneet.

”Tuotantohinta on nyt 10–12 äyriä kilowattitunnilta”, Felland sanoo.

Koronapandemia ja sähkön huima hinta ovat tehneet Tokken kaltaisista paikkakunnista houkuttelevia sekä ihmisille että yrityksille. Sähköhysteria alkoi vasta syksyllä, joten Tokkessa ei ole vielä nähtävissä mahdollista muuttoliikettä.

”Toivomme kuitenkin, että voimme houkutella uusia asukkaita ja yrityksiä tänne.”

Tokke houkutteli suomalaisen Niina Laaksosen jäämään jo kauan ennen pandemiaa tai sähkön hinnannousua.

”Näin parikymmentä vuotta sitten Tehy-lehdessä ilmoituksen sairaanhoitajan kesäsijaisuudesta Tokkessa. Tulin ja jäin”, kertoo nykyisin Tokken kunnan henkilöstöjohtajana toimiva Laaksonen kunnantalolla.

Niina Laaksonen kertoo potevansa lähes huonoa omaatuntoa siitä, kuinka edullista sähkö on Tokkessa.

Luonto, hyvä työ ja ystävälliset ihmiset saivat Laaksosen juurtumaan Tokkeen jopa niin, että hänellä ja perheellä on yksi talo alhaalla laaksossa ja kahdesta asuinrakennuksesta koostuva maatila ylhäällä vuorilla.

Laaksonen potee lähes huonoa omaatuntoa siitä, kuinka paljon sähkö maksaa muille ja kuinka edullista se on Tokkessa.

”Olen lisäksi todellinen jouluihminen. Ikkunoihini ilmestyy jatkuvasti lisää joulutähtivaloja”, hän kertoo nauraen.

Niina Laaksonen sytytti joulukuusen valot Tokken kunnantalolla.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat