Valkoista ylivaltaa kannattava äärioikeistolainen kaahaa autolla mielenosoittajien kulkueeseen Yhdysvaltain Charlottesvillessä. Aseellinen ääriryhmä suunnittelee Michiganin kuvernöörin sieppaamista. Aseistautunut joukko presidentti Donald Trumpin kannattajia ja salaliittoteoreetikkoja valtaa Yhdysvaltain kongressitalon ja uhkaa keskeyttää demokraattisen vallanvaihdon.
Ovatko nämä yksittäistapauksia vai merkki syvällisemmästä käänteestä Yhdysvaltain demokratiassa?
Tuskin ainakaan yksittäistapauksia, varoittaa sisällissotia ja niiden puhkeamista vuosikymmeniä tutkinut yhdysvaltalainen professori Barbara Walter.
Kalifornian yliopistossa San Diegossa työskentelevä Walter on mukana Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n työryhmässä, joka tarkkailee sisällissodan puhkeamisen riskejä ulkomailla.
Työryhmä on nimeltään Political Instability Task Force. Se pyrkii havainnoimaan, luokittelemaan ja ennakoimaan tekijöitä, jotka altistavat maita sisällissodille tai poliittisen väkivallan ryöpsähdyksille.
CIA:lla ei ole lupa käyttää ulkovaltojen tarkkailuun käytettäviä mittareita Yhdysvaltojen sisäisten riskien analysointiin. Professori Walter ottaa kuitenkin juuri nämä mittarit käyttöön tammikuussa julkaistavassa kirjassaan How Civil Wars Start ja tarkastelee niiden avulla Yhdysvaltojen poliittista tilaa.
Johtopäätökset eivät ole mairittelevia.
”Olemme lähempänä sisällissotaa kuin kukaan meistä haluaisi uskoa”, Walter kirjoittaa kirjassaan, jonka The Washington Post - lehti nosti ensimmäisenä julkisuuteen.
”Yhdysvallat, demokratia, joka perustettiin yli kaksi vuosisataa sitten, on siirtynyt hyvin vaaralliselle alueelle.”
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kannusti kannattajiaan marssimaan kongressitalolle, jossa oltiin parhaillaan vahvistamassa vallansiirtoa vaalit voittaneelle Joe Bidenille 6. tammikuuta 2021.
Walterin mukaan Yhdysvaltain muutoksessa huolestuttavaa on se nopeus, jonka kuluessa demokratian taantuminen on tapahtunut. Käytännössä rappeutuminen on tapahtunut viidessä vuodessa. Mahalasku voidaan palauttaa pitkälti Trumpin presidenttikauteen.
Muissakin raporteissa on huomioitu se, että pitkään maailman johtavana demokratiana tunnettu Yhdysvallat on ottanut takapakkia.
Esimerkiksi Tukholmassa päämajaansa pitävä Kansainvälinen demokratiainstituutti Idea luokitteli kuukausi sitten Yhdysvallat taantuvien demokratioiden joukkoon ensimmäistä kertaa historiassa.
Lue lisää: Raportti: Yhdysvallat liittyi taantuvien demokratioiden joukkoon ensimmäistä kertaa historiassa
Tuore yhdysvaltalainen kyselytutkimus puolestaan paljasti, että jopa 17 prosenttia Trumpia tukevista republikaaneista olisi valmis käyttämään väkivaltaa saadakseen palautettua Trumpin presidentiksi.
Trumpin kaudella luisu oli niin nopeaa, ettei Yhdysvallat edes CIA:n käyttämien aineistojen valossa ole enää luokiteltavissa puhtaasti demokraattiseksi valtioksi. CIA käyttää analyyseissään niin sanottua Polity-indeksiä, jossa maat saavat pisteitä kymmenestä miinuspisteestä kymmeneen pluspisteeseen.
Heikoimpien arvosanojen eli –10:n tai –9:n maita ovat muun muassa Saudi-Arabian ja Pohjois-Korean kaltaiset autoritaariset maat. Norjan tai Suomen kaltaiset demokratiat saavat Polity-indeksillä arvon +10.
Myös Yhdysvallat kuului pitkään +10-luokkaan, mutta viiden vuoden varrella vuoden 2020 loppuun mennessä se oli menettänyt viisi pistettä.
Aidon demokratian kynnysarvona on pidetty lukemaa +6. Yhdysvaltojen nykyinen demokratiaindeksi +5 tarkoittaa sitä, että Yhdysvallat on vain osittainen demokratia.
Walter luonnehtii Yhdysvaltoja ”anokratiaksi”, mikä tarkoittaa, että Yhdysvallat on jotakin autoritaarisen ja demokraattisen valtion väliltä.
Anokratiaan luisumisen syitä olivat muun muassa Trumpin hallinnon käyttämä oppositiopuolueiden mustamaalaus sekä lopulta Trumpin pyrkimys heikentää ihmisten luottamusta demokraattiseen äänestysprosessiin.
Muistokukkia Charlottesvillessä. Valkoista ylivaltaa kannattava mies ajoi autolla rasisminvastaiseen mielenosoituskulkueeseen Yhdysvaltain Charlottesvillessä elokuussa 2017 ja tappoi yhden ihmisen.
Walterin mukaan on tärkeä ymmärtää, että sisällissota tai muu merkittävä poliittinen väkivalta puhkeavat harvoin täysissä demokratioissa tai täysin autoritaarisissa maissa. Riskiryhmän maita ovat nimenomaan välitilan maat, jotka eivät ole täysin demokraattisia mutta eivät myöskään täysiä diktatuureja.
Riski levottomuuksille on suurta erityisesti silloin, jos muutos tapahtuu nopeasti – maat ovat joko nopeasti demokratisoitumassa tai niiden demokratia on heikentynyt pikaisesti.
”Osittainen demokratia kokee sisällissodan kolme kertaa todennäköisemmin kuin täysi demokratia”, Walter kirjoittaa kirjassaan The Washington Postin mukaan. ”Maa, joka seisoo kynnyksellä, kuten Yhdysvallat nyt +5:ssä, voidaan helposti työntää konfliktiin huonolla hallinnolla tai entistä epädemokraattisemmilla päätöksillä, jotka entisestään heikentävät instituutioita.”
Korkean sisällissodan riskin maiksi pääsee, jos indeksi laskee kolmen vuoden kuluessa kuudella pisteellä. Yhdysvalloissa on tultu viidessä vuodessa alas viisi pistettä, mikä Walterin mukaan tarkoittaa sitä, että Yhdysvallat on ”lähes korkean riskin” maa.
”Jos on korkean riskin maa, [CIA:n] työryhmä nostaa sen tarkkailulistalle. Silloin riskinä pidetään sitä, että parin vuoden sisällä maa ajautuu epävakauteen tai poliittiseen väkivaltaan”, Walter sanoi uutiskanava CNN:n haastattelussa.
Varmoja ennusteita sisällissodan puhkeamisesta tai puhkeamattomuudesta ei tietenkään voi tehdä pelkkien demokratiaindeksien perusteella. Niillä voidaan vain hahmottaa riskien kasvua tai vähenemistä
Walterin mukaan on silti tärkeä ymmärtää, että Yhdysvaltain luisu demokratiasta on tapahtunut nopeasti, ja ettei Yhdysvaltoja voida enää pitää demokratian mallimaana.
”Emme ole enää maailman pisimpään säilynyt demokratia. Se päättyi tammikuussa 2021”, Walter sanoi CNN:n haastattelussa viitaten Trumpin ja hänen kannattajiensa pyrkimykseen estää demokraattinen vallanvaihto.
