”Suomelle tilanne on hälyttävä” – Venäjä viritti paineen äärimmilleen ja Saksan liittokansleri teki ison virheen Nord Stream 2:n yhteydessä, sanoo saksalaistutkija HS:lle - Ulkomaat | HS.fi

”Suomelle tilanne on hälyttävä” – Venäjä viritti paineen äärimmilleen ja Saksan liitto­kansleri teki ison virheen Nord Stream 2:n yhteydessä, sanoo saksalais­tutkija HS:lle

Venäjän uhittelu ulottuu nyt Saksan rajalle asti, ja Saksan hallituksessa on käynnissä historiallinen avoin kiista ulkopolitiikan linjasta.

Saksan nykyinen liittokansleri Olaf Scholz (vas.) tapasi Venäjän presidentin Vladimir Putinin kesäkuussa 2019 edellisen liittokanslerin Angela Merkelin kanssa G20-kokouksessa Japanin Osakassa. Scholz oli tuolloin Saksan valtiovarainministeri.

25.12.2021 2:00 | Päivitetty 25.12.2021 6:18

Berliini

Venäjän aggressiivinen käytös Ukrainaa ja länttä kohtaan on ”tyypillistä venäläistä tinkimistä”, sanoo saksalaistutkija Stefan Meister.

”Asetetaan kovat vaatimukset ja saadaan lopulta Ukraina.”

Meisterin mukaan Venäjä painostaa Eurooppaa jo täysteholla. Painetta luovat sodanuhan kohdistaminen Ukrainaan ja lännen saama aggressiivinen vaatimuslista, jonka Venäjä julkisti noin viikko sitten.

Meister on pitkän linjan Venäjä-asiantuntija ja toimii ohjelmajohtajana Deutsche Gesellschaft für Auswärtige Politik (DGAP) -tutkimus­laitoksessa eli Saksan ulkopoliittisessa seurassa.

”Suomen näkökulmasta olisin erittäin vahvasti hälytystilassa ja pelkäisin, että Venäjä lisää aggressiota”, Meister sanoo.

Stefan Meister

Hänen mukaansa on varsin mahdollista, että provokaatiot Venäjän läntisillä rajoilla ja arktisella alueella yltyvät.

”Olemme Venäjän kanssa uudessa pelissä, johon liittyy myös Suomen turvallisuus.”

Venäjän rajanaapureiden kannattaa Meisterin mukaan varautua uhittelun jatkumiseen. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi sukellus­veneitä Itämerellä ja sota­harjoituksia.

”Venäjä menee tiettyjen rajojen yli. Saattaa tulla lisää pakolaisia. Rajoilla voidaan tehdä yhtä ja toista. Saattaa tulla ydinaseita tai muita asejärjestelmiä rajojen lähelle.”

Venäjän ulkoministeriö julkisti vaatimuslistan lännelle 17. joulukuuta. Listassa vaadittiin muun muassa yhteistä sitoutumista siihen, ettei Nato ota enää jäseniksi entisen Neuvostoliiton maita. Lisäksi Venäjä haluaa yhteisiä sopimuksia aseiden sijoitteluista.

Lue lisää: Venäjä vaatii, ettei Nato ota uusia jäseniä ja pysyy poissa Itä-Euroopasta – ehdottaa neuvotteluja Yhdys­valtojen kanssa ”vaikka huomenna”

Yhdysvallat ja EU ovat torjuneet painokkaasti Venäjän vaatimukset, joilla maa haluaa vaikuttaa niiden politiikkaan.

Suomessa on väläytelty pikaista Naton jäsenhakemuksen jättämistä. Meister ei osaa sanoa sille oikeaa aikaa. Nyt se toki provosoisi Venäjää.

”Venäjä asettaa kaiken kyseenalaiseksi, myös Natoon kuulumattomien maiden turvallisuuden ja jopa joidenkin Nato-maiden turvallisuuden.”

Samaan aikaan Yhdysvaltain presidenttiinkään ei voi luottaa, Meister sanoo.

Venäjän aggressiivinen huomio kohdistuu Ukrainan lisäksi Naton itäisiin jäsenvaltioihin.

Tuoreisiin vaatimuksiin kuuluu Natoon vuoden 1997 jälkeen liittyneiden maiden asevarustelutason palauttaminen sellaiseksi kuin se oli 27.5.1997. Lisäksi Natoon pitempään kuuluneet maat eivät saisi varustaa näitä jäsenmaita aseellisesti.

Vaatimus koskee käytännössä Puolan, Unkarin ja Tšekin aseman heikentämistä – ne liittyivät Natoon tuolloin. Saksassa vaatimus tulkitaan Venäjän haluksi ulottaa etupiirinsä Saksan itärajaan asti.

Yksi Venäjän aggressioiden syy on Meisterin mukaan valtatyhjiö Euroopassa.

”Putin on huomannut, että Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on heikko ja Eurooppa on ilman johtajaa. Putin on päätellyt, että nyt on jotain saavutettavissa, ja hän kokeilee sitä maksimaalisella paineella.”

Siihen liittyy Saksan vallanvaihto. Venäjän presidentin Putinin vahva keskustelu­kumppani Angela Merkel jäi pois Saksan liittokanslerin tehtävästä. Toinen syy valtatyhjiöön on ensi huhtikuussa järjestettävät Ranskan presidentinvaalit.

Venäjän suureksi hyödyksi Saksan uuden hallituksen ulkopolitiikka näyttää heikolta ja sekavalta. Jouluviikon maanantaina Saksassa herätti hämmästystä tuoreen liittokanslerin Olaf Scholzin lausunto, jonka mukaan Nord Stream 2 -kaasuputki on puhtaasti taloudellinen hanke.

Aiemmin Scholz on tunnetusti kannattanut Nord Stream 2 -hanketta, mutta Venäjän käytös on muuttunut. Demareita edustavan Scholzin hallituskumppani vihreät vastustaa kaasuputkea.

Vihreisiin kuuluva ulkoministeri Annalena Baerbock ja Scholz käyvät nyt Meisterin sanoin julkista painia asiasta. Hän pitääkin Scholzin lausuntoa epäammattimaisena ja taitamattomana: Scholz paljasti Putinille korttinsa, teki näkyväksi Saksan hallituksen linjaristiriidan ja luopui yhdestä mahdollisuudesta Venäjää vastaan.

”Putinia kohtaan kannattaa olla ambivalentti, koska hän pelaa pelejä”, Meister sanoo.

Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock (vas.) ja liittokansleri Olaf Scholz ajautuivat julkiseen konfliktiin, joka liittyy Nord Stream 2 -kaasuputkeen.

Venäjältä Saksaan kulkeva Nord Stream 2 on valmis, mutta sen käyttöönottoa ei ole vielä hyväksytty Saksassa.

Venäjälle tärkeä putki on valmis ja kulkee Saksaan. Sen hyväksyntä Saksan energiaviranomaisen tarkastelussa venyy kuitenkin ensi kesään asti.

Ukraina, Yhdysvallat ja suuri osa eurooppalaisista pitävät kaasuputkea Venäjän painostuspolitiikan välineenä. Meisterin mukaan se on instrumentti, joka on luotu saamaan aikaan hajaannusta Euroopassa.

Suomi on puolestaan pitänyt alusta asti Itämeren kaasuputkia ympäristö­kysymyksenä.

”Uskon, että kyse on siitä, että he hakevat nyt paikkojaan”, Meister sanoo Saksan hallituksen sisäisestä painista.

Scholzilla ei ole ulkopolitiikassa samanlaista kokemusta ja arvostusta kuin Merkelillä oli. Lisäksi Merkelin roolia korosti sekin, että hänen viimeinen ulkoministerinsä Heiko Maas oli Meisterin mukaan ”äärimmäisen heikko”.

Saksa etsii itseään ulkopoliittisesti ja suhteessa Venäjään täysin uudessa tilanteessa.

Lue lisää: Saksan tuleva varakansleri Robert Habeck: Nord Stream 2 voidaan ottaa vielä poliittiseen punnintaan

Mitä Saksan hajaannus tarkoittaa EU:n ulko- ja Venäjän-politiikalle? Puhelimesta kuuluu vaimeaa naurua.

”Uskon, että Saksa etsii nyt rooliaan. Tällä hetkellä Euroopassa ei ole ulkopolitiikan johtavaa voimaa”, Meister sanoo.

Meisterin mielestä Yhdysvallatkin on epäyhtenäinen suhteessa Venäjään.

”Lausunnot pakotteista ovat voimakkaita, mutta niin kauan kuin ei tiedetä, mitä ne ovat, niitä ei oteta Moskovassa vakavasti. Puuttuu liittokansleri, joka sanoo, että nämä pakotteet pidetään ja näitä kiristetään.”

Meisterin mukaan myös suhtautuminen Berliinin puistomurhaan paljasti Olaf Scholzin passiivisuuden. Berliiniläinen tuomioistuin tuomitsi elinkautiseen vankeuteen venäläisen Vadim Krasikovin tšetšenialaisen Zelimhan Hangošvilin murhasta, joka tapahtui vuonna 2019.

Meisterin mukaan Scholz olisi voinut esimerkiksi koota EU:sta liittolaisia pakoterintamaan tapauksen takia, kuten Britannia teki omalla maaperällään tapahtuneiden myrkytysten jälkeen.

Saksa karkotti tuomion jälkeen kaksi venäläisdiplomaattia.

”Olisi voinut valita kovemman tien, mutta valittiin pehmein mahdollinen”, Meister sanoo.

Hänen mukaansa tilanne merkitsee nyt entistä suurempaa keskustelun tarvetta ja uutta ajattelua Euroopan turvallisuudesta Natossa ja EU:ssa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Venäjän presidentti Vladimir Putin Arktisen foorumin tapaamisessa Pietarissa huhtikuussa 2019.

Myös presidentti Sauli Niinistö on vaatinut tiiviimpää monenkeskistä keskustelua ja tarjonnut ”Helsingin hengen” elvyttämistä. Suomi toimii Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) puheenjohtajana vuonna 2025, joka on ensimmäisen, Helsingissä pidetyn Ety-kokouksen 50-vuotisjuhlavuosi.

Lue lisää: Saksassa vieraileva presidentti Niinistö: ”Yhteinen tulevaisuutemme on vaakalaudalla” – EU:n on nopeutettava rajaprosesseja, Niinistö sanoi

”Suomella on aina ollut erityissuhde Venäjään, ja Moskovassa suomalaista politiikkaa arvostetaan”, Meister sanoo.

Siinä mielessä Niinistön aloitetta voi pitää hyvänä.

”Mutta muuttaako aloite jotain näissä rakenteellisissa haasteissa ja Venäjän nykyjohdon kanssa olevissa intressiristiriidoissa, siihen suhtaudun epäillen.”

Keskustelu yhteisestä turvallisuudesta Venäjän kanssa ilman liian suuria odotuksia voi olla Meisterin mukaan järkevääkin.

Akuuttiin tilanteeseen Meister ei näe juuri nyt mitään ratkaisua. Nord Stream 2 -kaasuputken avaaminen tuskin laukaisisi tilannetta.

”Venäjä pelaa useita pelejä, ja se on vain yksi niistä.”

Meister huomauttaa, että jos kaasukuljetukset siirtyvät Ukrainasta Itämerelle, Venäjä voi myös hyökätä Ukrainaan ilman seurauksia.

Venäjän ehdottamasta sopimuksesta on hänen mielestään puhuttava, mutta Venäjää vastaan ei voi mennä. Lännen on pidettävä kiinni periaatteistaan.

”Yksi ratkaisu on lisätä omaa riippumattomuutta venäläisestä energiasta, niin Saksassa kuin muuallakin Euroopassa. Ja yksinkertaisesti olla tietoinen siitä, että nämä aggressiot ja provokaatiot tulevat jatkumaan.”

Hysteriaan ei ole nyt syytä, Meister arvioi.

”Kannattaa olla cool ja pitää huolta omasta puolustuksesta.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat