”Sota alkaa jouluaattona” – Ukrainan varapuolustusministeri Hanna Maljar vaatii länttä yhteiseen rintamaan - Ulkomaat | HS.fi

Ukrainan varapuolustusministeri Hanna Maljar sanoo, että maan asevoimia on uudistettu sotilasliitto Naton standardien mukaan ja puolustusbudjetti on suurin 30 vuoteen.

”Sota alkaa jouluaattona”

Kiovalaisten mielestä Ukraina on joutunut jälleen Venäjän ja Yhdysvaltain välisen sapelienkalistelun näyttämöksi.


24.12.2021 2:00 | Päivitetty 24.12.2021 15:54

Kiova

Varapuolustusministeri Hanna Maljar rientää Ukrainan puolustusministeriön kokoushuoneeseen ja kuuluttaa uutiset jo ovelta: ”Yhdysvaltalaiset kumppanimme sanovat, että sota alkaa jouluaattona.”

Hän tosin täsmentää, että sodan alkamisesta ei voi puhua. Itä-Ukrainassa on sodittu vaihtelevalla intensiteetillä jo yli seitsemän vuotta.

Nyt olisi kyse eskalaatiosta, Maljarin mukaan sodan todennäköisestä tai mahdollisesta laajenemisesta syvemmälle Ukrainaan, koska osan maasta Venäjä on jo vallannut.

”Venäjän tavoitteena on alistaa Ukraina täydelliseen kontrolliinsa eli ei vain jotain osaa alueestamme, vaan kokonaan. Lisäksi Venäjä käyttää eskalaatiota, tilanteen mutkistamista ja joukkojen keskittämistä painostus- ja kiristyskeinona.”

Maljar kertoo Ukrainan puolustusministeriön analysoivan jatkuvasti erilaisia tietoja, joita se saa muun muassa kumppanimailtaan.

”Tietojemme mukaan Venäjä ei ehdi muodostamaan hyökkäysjoukkoa esimerkiksi huomiseksi, mutta se on täysin todennäköistä lähiaikoina”, Maljar sanoi tiistaina.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on uhannut Ukrainaa ja länttä ”sotilaallisteknisillä” toimilla.

Ukrainan tilanne on noussut jälleen kansainvälisen politiikan keskiöön ja sodan uhka Euroopassa median päivittäiseksi puheenaiheeksi, kun Venäjän ja lännen välit ovat kärjistyneet vuoden loppua kohti Ukraina välikappaleenaan.

Venäjä on keskittänyt Ukrainan rajoille jälleen sotilaita ja kalustoaan. Viime viikolla se julkaisi joukon vaatimuksia Yhdysvalloille ja lännelle muun muassa sotilasliitto Naton itälaajenemisen katkaisemisesta. Tiistaina Venäjän presidentti Vladimir Putin uhkasi länttä ja Ukrainaa ”sotilaallisteknisillä” toimilla.

Ukraina on elänyt uhkan alla koko Donbassin alueen konfliktin ajan. Viimeksi se oli samankaltaisessa tilanteessa keväällä.

”Venäjä voi korjata minkä tahansa poliittisen tai taloudellisen prosessin painostamalla ja kiristämällä taistelutoimilla. Se nostaa tällä tavoin panoksia neuvotteluissa: uhkaa jollain suurella yrittäessään neuvotella jostain pienestä”, Maljar sanoo.

”Ukraina on tässä tilanteessa panttivankina, ja se on kauheaa. Meitä käytetään jatkuvasti keinona kiristää länttä, Euroopan unionia ja Yhdysvaltoja.”

Ukrainan varapuolustusministeri Hanna Maljar sanoo, että ministeriö tekee päivittäin kansainvälistä yhteistyötä muiden maiden kanssa. ”Yritämme ilmaista länsivaltioille, että tämä ei ole vain Ukrainan ongelma, vaan koko Euroopan.”

Ukraina asevoimineen on varautunut pahimpaan. Maljar sanoo, että sodan vuoksi kaikki skenaariot ovat mahdollisia joka päivä. Asevoimia on uudistettu sotilasliitto Naton standardien mukaan. Puolustusbudjetti on suurin 30 vuoteen eli Ukrainan nykyitsenäisyyden aikana, mutta Maljarin mukaan se ei ole vieläkään riittävä.

Ukrainalle on tärkeää tuki, jota se saa puolustussektorinsa vahvistamiseen muun muassa Yhdysvalloilta, Britannialta ja Baltian mailta. Hiljattain Ukrainassa kävi ryhmä Pentagonista, Yhdysvaltain puolustusministeriöstä arvioimassa maan ilmapuolustustarpeita.

Kansainvälinen yhteistyö on päivittäistä. Ukrainan puolustusministeri Oleksii Reznikov vieraili viime viikolla Ruotsissa ja Tanskan puolustusministeri Trine Bramsen Ukrainassa. Tanskan kanssa sovittiin yhteistyön jatkamisesta.

”Yritämme ilmaista länsivaltioille, että tämä ei ole vain Ukrainan ongelma, vaan koko Euroopan. On tärkeää ymmärtää ja tehdä johtopäätös, että politiikka, jossa vältetään ärsyttämästä Venäjää, ei toimi. Jos emme yhdistä voimiamme, näytämme Venäjän edessä heikoilta sekä yhdessä että erikseen.”

Maljar kiiruhtaa jo seuraavaan tapaamiseen, joka on yhdysvaltalaisten kanssa.

Kiovan asukkaat eivät lyhyen otannan perusteella halua uskoa Venäjän hyökkäykseen. Hammaslääkäri Mihail Horužilla on jo omakohtaista kokemusta sodasta. Hän on Donetskin kaupungista Kiovaan paennut Itä-Ukrainan sodan evakko.

Horuži pitää kärjistynyttä tilannetta sapelien kalisteluna, jonka ei usko etenevän pidemmälle, koska Venäjä on sotilaallisesti Natoa ja Yhdysvaltoja heikompi. Toisaalta, Venäjän ollessa kyseessä ei hänen mielestään saa unohtaa ”inhimillistä tekijää”.

”Venäjän toimet eivät aina vastaa mitään muodollista logiikkaa. Teot eivät ole aina rationaalisia, eivätkä ajatukset loogisia, joten periaatteessa voi käydä miten vain”, Horuži sanoo klinikkansa työhuoneessa kiovalaislähiössä.

Itä-Ukrainan sodan mahdollinen laajeneminen tarkoittaisi lisää maansisäisiä pakolaisia, joita on Ukrainassa virallisten tilastojen mukaan jo noin 1,5 miljoonaa. Heidän asemansa ei ole aivan helppo.

Mihail Horuži on Itä-Ukrainan sodan evakko, joka on luonut perheelleen uuden elämän Kiovaan. Horuži työskentelee hammaslääkäriklinikan johtajana. Kesälomalla hän on käynyt Suomessa kalastamassa.

Valtio ei ole juuri tarjonnut taloudellista tukea kansalaisilleen, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa ja työnsä sodan vuoksi. Ukrainalaiset ovat suhtautuneet evakoihin paikoin ennakkoluuloisesti ja heille on esimerkiksi kieltäydytty vuokraamasta asuntoja. Itä-Ukrainan evakoita on syytetty sodan lietsomisesta maahan.

Horuži on onnistunut luomaan perheelleen uuden, hyvän elämän Kiovaan. Siinä on auttanut, kun hän luopui toivosta palata Donetskiin.

”Sen ymmärtämiseen meni puolitoista vuotta, eikä se ollut helppoa, mutta nyt voin jo puhua tästä kevyesti.”

Horuži käy nykyään kerran vuodessa kotiseudullaan Ukrainan hallitsemassa osassa hoitamassa sopimussotilaiden hampaita. Sotilaat palvelevat Ukrainan terrorisminvastaisen operaation vyöhykkeellä.

Mihail Horuži perheineen jätti kotikaupunkinsa Donetskin kesällä 2014. ”Kaupungissa vallitsi tuolloin tietynlainen anarkia. Ukrainan hallinto ja lait eivät enää toimineet. Rakennuksissa ei ollut enää Ukrainan lippuja, vaan Venäjä-mieliset militantit olivat vallanneet ne.”

Kyse on vapaaehtoistyöstä, johon Horužin ajoi sisäinen motivaatio. Seuraavan kerran hän on matkustamassa alueelle viikoksi tammikuussa.

Hän on pannut merkille, miten ihmiset ovat toisaalta tottuneet sotaan, toisaalta väsyneet siihen, että mikään ei muutu. ”Tarkastuspisteestä” on tullut osa arkista sanastoa, kuten monesta muustakin sotatermistä.

Lue lisää: Seitsemän vuoden sodankäynti on nujertanut asukkaat rintamalinjalla: ”Emme enää elä, vaan olemme olemassa”

Sotilaiden joukossa vuosina 2014–2015 leimunneet isänmaalliset tunteet ovat Horužin havaintojen perusteella tasaantuneet. Silloin aluetta puolustettiin enemmän tunteella, nyt työsopimuksella.

Kiovassa Horuži johtaa hammaslääkäriklinikkaa. Joka toiseen kesään kuuluu ukrainalais-israelilaisen kaveriporukan kalastusretki Suomeen. Kymmenen hengen seurue vuokraa viikoksi mökin järven rannalta ja järjestää keskenään kalastuskilpailun.

Mihail Horuži voitti viime kesänä kaveriporukkansa kalastuskilpailun Suomessa 5,5-kiloisella hauella.

Horuži esittelee pokaalia työhuoneensa hyllyllä, jonka hän voitti ensimmäisen kerran viime kesänä narrattuaan suurimman saaliin: 5,5-kiloisen hauen.

Miljoonakaupungin asukas on mieltynyt Suomeen.

”On niin hiljaista, rauhallista, eikä kenelläkään ole kiire.”

Miten huolestunut olet Venäjän mahdollisesta hyökkäyksestä Ukrainaan?

Natalija Dlivanskaja

Natalija Dlivanskaja

”Teema on hyvin paljon esillä mediassa, mutta en tiedä, kuinka paljon sillä on totuuspohjaa. En usko hyökkäykseen. Kyse on vain voimannäytöstä Venäjän ja Yhdysvaltojen välillä. Ukraina toimii tässä näyttämönä, ja siinä kaikki.”

Jana Savtšenko

Jana Savtšenko

”En usko, että mitään hyökkäystä tulee. Sudet vain jälleen ulvovat toisilleen. Annetaan hieman kiehua, jotta kaikki säikähtäisivät ja talous kärsisi hieman.”

Mihail Tarasenko

Mihail Tarasenko

”En usko, että Venäjä hyökkää. Ylipäätään kyse on poliitikkojemme sodasta, joten se ei riipu meistä. Menemme sinne, minne tuuli kuljettaa. Teillä on maassanne tietynlainen sivistynyt mentaliteetti, mutta meillä se on myyty jo kauan sitten. Maidanin aikaan oltiin vielä kiinnostuneita asioista, mutta nyt kaikki on myyty.”

Vitalina Fedorova

Vitalina Fedorova ja tytär Vitalina

”Se huolestuttaa minua sydämeni pohjasta, minulla on ihan kyynel silmässä. Haluamme, että olisi rauha maan päällä. Se pitäisi saavuttaa.”

Oikaisu 24.12.2021 kello 15.53: Ukrainan varapuolustusministerin nimi on Hanna Maljar, ei Hanna Maljak, kuten jutussa aiemmin virheellisesti kirjoitettiin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat