Joku sytytti tahallaan Aurinkorannikon vuorenrinteet roihuun, joka ”eteni kuin pommi”: Oliko tarkoitus saada huomio pois mereltä saapuvasta huumelastista? - Ulkomaat | HS.fi

”Palo eteni kuin pommi”

Espanjan lomarannikkoa rajaavalla Bermejavuorella sytytettiin syksyllä lähihistorian pahimpiin lukeutuva metsäpalo.


30.12.2021 2:00 | Päivitetty 30.12.2021 6:05

Genalguacil/Jubrique

Lampaat ovat kadonneet. Niiden määkinää ei kuulu, vaikka omavaraistilallinen Juan Caballero huhuilee niitä vuoristossa Málagan maakunnassa Etelä-Espanjassa.

Kutsukajautus kuulostaa tällaiselta: ”Prrrrrt, uoorrrt!” Huudoissa pitää painottaa r-äännettä, neuvoo Caballero.

Seisomme noin 700 metrin korkeudessa polun kaltaisella raitilla. Meitä ympäröi hiiltynyt metsä. Puunrangat törröttävät piikkeinä myös vastapäisillä rinteillä Bermejavuorella, joka kuuluu Rondan vuoristoon.

Juan Caballero etsii yhä metsäpalossa kadonneita lampaitaan Bermejavuorella Andalusiassa.

Näillä main andalusialaisviljelijän lampaat laidunsivat, kunnes tahallaan sytytetty maastopalo riistäytyi hallinnasta hänen kotikylänsä Genalguacilin kunnan alueella syyskuussa.

Tulirintama eteni raivoisasti, ja palo luetaan Espanjan lähihistorian pahimpiin.

Liekit nuolivat rinteille siroteltuja historiallisia valkoisia kyliä ja levisivät vuoren harjanteen yli, Välimeren ja Aurinkorannikon puolelle. Siellä palo uhkasi Esteponan ja Benahavisin tavallisia asumuksia, ulkomaalaisten pohattojen luksushuviloita ja lomakeskuksia.

Juan Caballero ja hänen poikansa eivät ehtineet saattaa turvaan 140 täysikasvuisen lampaan laumaa. Vuorille hajaantuneista eläimistä kadoksissa on yhä 68 sekä tusinan verran karitsoja.

”Olen käynyt täällä parikin kertaa viikossa etsimässä ja huhuilemassa. En ole kadottanut toivoani”, Caballero sanoo avolavamaastoautonsa vieressä.

Hiiltynyttä metsää törröttää Aurinkorannikolle viettävässä rinteessä. Taustalla näkyy Esteponan kaupunkia ja Välimeri.

PAHIN painajainen evakuointeineen oli ohi viikossa – kiitos öisen sateen, joka ilmaantui tuhannen palokuntalaisen sekä vesilasteja pommittaneiden helikoptereiden ja pienkoneiden avuksi. Mutta kipinäpesäkkeitä kyti edelleen mullan alla. 8. syyskuuta sytytetty palo tukahtui lopullisesti vasta 46 päivää myöhemmin.

Sammutustyöt raskaissa oloissa maksoivat kokeneen, 44-vuotiaan palokuntalaisen hengen. Liekit veivät lähes 10 000 hehtaaria männikköistä luonnonmetsää sekä kastanja- ja korkkipuulehtoja. Palo myös vaurioitti suojeltuja ja harvinaisia espanjanpihtoja, villieläimistä puhumattakaan.

Nyt on käynnissä alkuun kymmenen kuukautta kestävä raivaus. Metsäteknikot johtavat kriisioperaatiota, jossa puuttomaksi muuttuneeseen maastoon rakennetaan esteitä maanvyöryjen varalta. Vuoristossa on satanut vähemmän kuin ennen, mutta kerralla voi tulla vettä niin raivokkaasti, että maamassat lähtevät liikkeelle ja joet tulvivat äkisti.

Myös jälkipuinti on alkanut.

Kyläläisten mielestä katastrofi osoitti jälleen kerran, miten Espanjan maaseudulla kamppaillaan unohdusta ja laiminlyöntejä vastaan. Maailman suosituimpiin lukeutuva lomakeidas, Aurinkorannikko, siintää silmänkantaman päässä, mutta Andalusian sisämaan pikkupaikkakunnilla väki vähenee ja elanto tekee tiukkaa.

”Elämme Välimeren alueella, jossa metsä palaa luonnostaan. Me pientilalliset hoidamme tunnollisesti maitamme, kuten laki velvoittaa. Tuli teki pahinta jälkeä Andalusian itsehallintoalueelle kuuluvissa metsissä. Niiden hoitamiseen osoitetaan EU:nkin varoja, mutta metsät on jätetty vuosiksi oman onnensa nojaan”, muotoilee Juan Caballero, joka omistaa veljensä kanssa oliivi- ja johanneksenleipäpuulehtoja.

Tähystyspaikallemme näkyy, miten autot siksakkaavat Aurinkorannikolle johtavaa tietä. Mustanpuhuvat laikut tien liepeillä kielivät kahdesta paikasta, joissa tuhopolttaja poliisin mukaan iski.

RIKOSTUTKIMUKSET etenevät salassa. Paikalliset arvuuttelevat, oliko asialla pyromaani.

Tutkintalinjoissa puntaroidaan myös huumeita välittäviä rikollisjärjestöjä. Eurooppaan salakuljetetun kokaiinin ja hasiksen pääreittejä kiertää lähellä.

Gibraltar ja Afrikka siintävät Bermejavuoren rinteille, eikä Algecirasin suursatamaan ole kuin viitisenkymmentä kilometriä. Tulossa saattoi olla niin arvokas huumelasti, että rikolliset halusivat harhauttaa viranomaisten huomion muualle. Niin on käynyt aiemminkin.

Tai kenties tulipalo kytkeytyy kannabisplantaaseihin, joita on paljastunut vuoristokorvessa. Kansalliskaarti pidätti taannoin espanjalais-albanialaisen aseistetun ryhmän rysän päältä 800 hamppukasvin viljelyksiltä. Toukokuussa Genalin laaksossa syttyneen maastopalon yhteydessä takavarikoitiin parisataa kasvia.

Jubriquen valkoisen kylän ulkopuolella puolestaan liekehti noin viisisataa hehtaaria heinäkuussa. Palokuntalaiset löysivät 700 hamppukasvin piilopaikan kivikkojen kätköistä.

”Huumeenkasvattajat olivat virittäneet vesialtaalle moottorin, joka pumppasi kasteluvettä kilometrin päähän. Palo oli syttynyt moottorin kipinästä”, Jubriquen kunnanjohtaja Alberto Jesús Benítez kertoo.

Jubriquen vuoristokylän kunnanjohtaja Alberto Jesús Benítez (kesk.) seurasi Juan Antonio Cruzin (vas.) ja David Lópezin urakkaa, jossa raivattiin palaneita puita biojätesilppuriin Esteponaan vievän vuoristotien laidalla Andalusiassa.

Myöhemmän suurpalon syyllisiä ei toistaiseksi tiedetä, eikä Benítez lähde arvuuttelemaan. Kunnanjohtajalla on sen sijaan vankka näkemys syistä, jotka osaltaan johtivat tuhoihin. Andalusian itsehallintoalueen johtajat eivät saa häneltäkään synninpäästöä.

”Andalusian metsänhoitoalue vuorilla oli jätetty käytännössä heitteille. Männiköt kasvoivat liian tiuhoina, ja pohjakasvillisuus rehotti sankkana”, kunnanjohtaja kuvailee.

Kun tähän lisätään Rondan vuoriston vaikeakulkuinen maasto jyrkänteineen ja kanjoneineen sekä poikkeuksellisen niukat sateet, katastrofin ainekset olivat kasassa, hän sanoo.

”Tiuha kuiva ryteikkö oli ruutia liekeille.”

Benítez, 29, on ammatiltaan sairaanhoitaja. Jubrique on menettänyt asukkaita Málagan alueen kunnista eniten, sillä nuoret hakeutuvat rannikolle töihin.

Benítez on järjestänyt haastattelun remontissa olevaan kunnantaloon sokkeloisessa, maurien rakennuttamassa kylässä. Vastapäinen vuorenrinne ikkunoiden takana näyttää taideteokselta, jossa kastanjapuut loistavat ruskan väreissä.

”Puut säästyivät palolta, koska omistajat ovat hoitaneet tiloja kuten pitää.”

Kastanjoiden tuotanto on alueen tärkeä elinkeino. Jubriquessa ollaan tarkkoja suojelutoimista.

Jopa miltei puolet Espanjan kunnista sijaitsee alueilla, joissa metsäpalojen riski luokitellaan suureksi. Silti vain kolmannes kunnista on huolehtinut, että lain määräämä palojen ehkäisysuunnitelma on voimassa, valtalehti El País kertoo. Itsehallintoalueiden vastuulla on vahtia, että niiden kunnissa noudatetaan suunnitelmaa.

ESPANJAN pelastuslaitoksen Infocan metsäpaloihin erikoistuneen prikaatin johto luokitti Bermejavuoren jättiroihun poikkeukselliseksi, kaikkein vaarallisimman eli kuudennen asteen paloksi. Siitä tulisi esimerkiksi ilmatieteilijöille arvioiden mukaan tärkeä tutkimuskohde.

Tällaisissa megatulimyrskyissä liekkejä vastaan on mahdotonta taistella tavanomaisin keinoin, koska ne muodostavat valtaisia pyrocumulus-tulipilviä.

Pyreneiden niemimaan ensimmäisenä vastaavan luokan palona pidetään ihmishenkiä ja 44 000 hehtaaria vienyttä liekkihelvettiä Portugalissa vuonna 2017.

Alberto Jesús Benítez seurasi tulen etenemistä kasvavan huolen vallassa.

”Palo syttyi keskiviikkona ja oli torstaina vielä hyvin kaukana meistä. Perjantaina muodostui pyrocumulus-tulipilvi. Näky oli uskomaton. Lauantaina pilvi levisi horisontaalisesti ja vaikutti kuin olisi satanut tulta. Palo eteni kuin pommi.”

Aamuviideltä Benítez ja apujoukot alkoivat koputella oviin ja soittaa asukkaille kylän evakuoimiseksi. Jubrique sekä viisi muuta vuoristokylää joutuivat evakkoon eripituisiksi ajoiksi.

”Me kaikki itkimme. Jotkut ikäihmiset pelkäsivät, etteivät he pääse enää takaisin kotiin. Osa ei olisi halunnut lähteä turvaan”, kertoo väestöasioista vastaava Marta Calvente Genalguacilin kylässä.

Marta Calvente huojentunut siitä, että palon tuhot eivät näy suoraan museokylän näköalatasanteille. Suurkaupunkien ja Aurinkorannikon väki käy vuoristokylissä patikoimassa ja lomailemassa.

Koko Espanja todisti Genalguacilin kunnanjohtajan Miguel Ángel Herreran kyyneleitä suorissa televisiohaastatteluissa. Kyläläiset uskovat, että osittain Herreran tunteelliset vetoomukset ja rohkeus pelastivat kylän. Hän opasti vierailta seuduilta tulleita palokuntalaisia kriittisillä hetkillä sakeassa savussa.

Herreran mielestä nyt ei puhuttaisi kuudennen kategorian palosta, jos riittävä apu olisi saatu paikalle heti hälytyksen jälkeen. Apua toki tuli, mutta oloihin nähden ensin liian vähän, hän väittää.

”Me aina täällä asuneet tiedämme kokemuksesta, milloin pahin on kyseessä”, hän sanoo katujen taideteoksista tunnetussa museokylässä. Samankaltainen raju palo liekehti vuorilla vuonna 1995.

Genalguacilin kunnanjohtajan Miguel Ángel Herreran mielestä tuhopolttajien lisäksi pitää saada vastuuseen tahot, jotka ovat laiminlyöneet julkisten metsien hoitoa Andalusian itsehallintoalueella.

Herreran mielestä Andalusian johdossa hätäännyttiin vasta, kun tuli loikkasi Aurinkorannikon puolelle. Málagan alueen osa-aikaisiin asukkaisiin tarkoin varjelluissa suljetuissa yhteisöissä lukeutuvat esimerkiksi Bill Gates ja vahvistamattoman arvion mukaan myös Venäjän presidentti Vladimir Putin.

”Meidän kylämme, Genalin laakso ja vuoristoluonto jätettiin suojatta sillä välin, kun olikin isompi huoli, ettei tuli yllä hotelleihin, golfkentille ja rikkaiden ihmisten taloihin”, Herrera sanoo silmin nähden suuttuneena.

”Kaikilla on oikeus suojeluun mutta ei meidän kustannuksellamme.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat